Järjetön mustasukkaisuus, epävarmuus ja harhaluulot missä ei järkeä

etkä turhaan epäile mielenterveyttäsi..

Kiitti..

Kannattaisi kertoa miehelle, ei tietenkään niin että syyttäisit häntä jostain. Sanot vain, että sun on vaikea edelleen päästä näistä ajatuksista eroon ja toivoisit tukea. Huom ei niin, että haluaisit häneltä jotain vakuutteluja, apua vaan.

Niin ja hyvä, jos oot menossa terapiaan, varmasti iso apu siitäkin.

Kerro ihan ekaksi miehellesi näistä asioista mitä sun päässä liikkuu, kerro että sä pelkäät hylkäämistä sairaan paljon. Kumppaniltasi tää tilanne vaatii tosi paljon ymmärrystä. Auttaisi jos hän kertoisi sulle usein miten paljon sinua rakastaa ja haluaa olla kanssasi, että sinä olet kaikista rakkain, haluaa elää juuri sinun kanssasi siis jos näin tota noin niin asia on.

Mulla sama tausta ja samat tuntemukset. Yhdessä olemme olleet tosin yli 20 vuotta, mutta silti takaraivossa kytee jatkuvasti epäilys pettämisestä eli hylkäämisestä. Terapiat on käyty, mutta ajatusmalli on ja pysyy. En kyttää puolisoani, mutta kiristelen hampaita sen aikaa kun hän on poissa. Kostoksi teen katoamistemppuja vaikka en näitä ääneen myönnäkään. Tyyliin siinähän miettii missä olin. En tiedä mitä tässä enää pitäisi tehdä. Oikeasti puolisoni on rehellinen ja kiltti. En ymmärrä miten tästä pääsisi eroon.

Jokuhan siinä ihmisessä on, mikä sun epäluuloja ruokkii. Ihminen voi olla vaikka piilohomokin. Miksei piilopettäjä, eli käyttäisi kyllä tilanteen hyväksi, jos sellainen tarjoutuisi ja sä vaistoat sen.

Ehkä se on jotain, mitä hän on puhunut. Kenties useammankin kerran, muisteleppa..

Ei savua ilman tulta.

Helpoimmalla pääset kun hyväksyt tosiasian että jossain vaiheessa mies pettää kuitenkin. Ei tarvitse sitä etukäteen pelätä kun on 99% varmuus että tulee tapahtumaan, voit siis elää asian kanssa jo faktana. Voit rauhassa keskittyä siis johonkin muuhun kuin pelkäämiseen ja epäilyyn.

Narsisti osaa kyllä jankuttaa sanaa rakkaus, tietämättä todellisuudessa edes, mitä kyseinen sana tarkoittaa.

Käyttäytyminen samaa luokkaa mitä miehellä oli suhteemme alkuvaiheessa. Vainoharhainen, järjetön, mustasukkainen, epävarma. Kerran kännissä haukkui mut valehtelevaksi huoraksi, olin kuulemma hänen veljensäkin kanssa vehdannut. Seuraavana aamuna häpesi käytöstään, annoin 2 vaihtoehtoa. Suhde loppuu siihen paikkaan, tai hakee jostain apua. Kävi seuraavan puolen vuoden ajan puhumassa jonkun terapeutin kanssa. Ihan vaan soitti paikalliseen terveyskeskukseen, ja aloitti homman kysymällä pääsiskö jutteleen jonkun kanssa, kun on ongelmia. Auttoi, vaikka vielä viiden vuoden jälkeenkin välillä keksii jotain ihmeellistä, mutta ne menee nopeasti ohi. Toivottavasti kumppanillasi on pitkä pinna, koska mm. ystäväni parisuhde kariutui ystäväni mustasukkaisuuteen ja epäluuloisuuteen, eikä mies vaan jaksanut enää todistella hänelle uskollisuuttaan 24/7. Minä jaksoin todistella pahimman vaiheen yli, onneksi. Pyydä kumppaniltasi kärsivällisyyttä. Ja ihan oikeasti, koita päästä keskustelemaan ajatuksistasi jonkun (ammattilaisen) kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Helpoimmalla pääset kun hyväksyt tosiasian että jossain vaiheessa mies pettää kuitenkin. Ei tarvitse sitä etukäteen pelätä kun on 99% varmuus että tulee tapahtumaan, voit siis elää asian kanssa jo faktana. Voit rauhassa keskittyä siis johonkin muuhun kuin pelkäämiseen ja epäilyyn.

Toimii normaalin tunteensäätelyn omaavan kohdalla, mutta ei epävakaalla. Tämä on fakta.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäytyminen samaa luokkaa mitä miehellä oli suhteemme alkuvaiheessa. Vainoharhainen, järjetön, mustasukkainen, epävarma. Kerran kännissä haukkui mut valehtelevaksi huoraksi, olin kuulemma hänen veljensäkin kanssa vehdannut. Seuraavana aamuna häpesi käytöstään, annoin 2 vaihtoehtoa. Suhde loppuu siihen paikkaan, tai hakee jostain apua. Kävi seuraavan puolen vuoden ajan puhumassa jonkun terapeutin kanssa. Ihan vaan soitti paikalliseen terveyskeskukseen, ja aloitti homman kysymällä pääsiskö jutteleen jonkun kanssa, kun on ongelmia. Auttoi, vaikka vielä viiden vuoden jälkeenkin välillä keksii jotain ihmeellistä, mutta ne menee nopeasti ohi. Toivottavasti kumppanillasi on pitkä pinna, koska mm. ystäväni parisuhde kariutui ystäväni mustasukkaisuuteen ja epäluuloisuuteen, eikä mies vaan jaksanut enää todistella hänelle uskollisuuttaan 24/7. Minä jaksoin todistella pahimman vaiheen yli, onneksi. Pyydä kumppaniltasi kärsivällisyyttä. Ja ihan oikeasti, koita päästä keskustelemaan ajatuksistasi jonkun (ammattilaisen) kanssa.

Sun mies oli sitten ilmeisesti lievemmästä päästä kuitenkin?

Olen äärimmäisen pahoillani puolestasi, ei oo kummoinen elämä sulla tulossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helpoimmalla pääset kun hyväksyt tosiasian että jossain vaiheessa mies pettää kuitenkin. Ei tarvitse sitä etukäteen pelätä kun on 99% varmuus että tulee tapahtumaan, voit siis elää asian kanssa jo faktana. Voit rauhassa keskittyä siis johonkin muuhun kuin pelkäämiseen ja epäilyyn.

Toimii normaalin tunteensäätelyn omaavan kohdalla, mutta ei epävakaalla. Tämä on fakta.

Ehei vaan toimii psykopaatilla. Tämän on fakta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäytyminen samaa luokkaa mitä miehellä oli suhteemme alkuvaiheessa. Vainoharhainen, järjetön, mustasukkainen, epävarma. Kerran kännissä haukkui mut valehtelevaksi huoraksi, olin kuulemma hänen veljensäkin kanssa vehdannut. Seuraavana aamuna häpesi käytöstään, annoin 2 vaihtoehtoa. Suhde loppuu siihen paikkaan, tai hakee jostain apua. Kävi seuraavan puolen vuoden ajan puhumassa jonkun terapeutin kanssa. Ihan vaan soitti paikalliseen terveyskeskukseen, ja aloitti homman kysymällä pääsiskö jutteleen jonkun kanssa, kun on ongelmia. Auttoi, vaikka vielä viiden vuoden jälkeenkin välillä keksii jotain ihmeellistä, mutta ne menee nopeasti ohi. Toivottavasti kumppanillasi on pitkä pinna, koska mm. ystäväni parisuhde kariutui ystäväni mustasukkaisuuteen ja epäluuloisuuteen, eikä mies vaan jaksanut enää todistella hänelle uskollisuuttaan 24/7. Minä jaksoin todistella pahimman vaiheen yli, onneksi. Pyydä kumppaniltasi kärsivällisyyttä. Ja ihan oikeasti, koita päästä keskustelemaan ajatuksistasi jonkun (ammattilaisen) kanssa.

Sun mies oli sitten ilmeisesti lievemmästä päästä kuitenkin?

Ei vaan halusin päästä vähän näyttämään miten kova pitsi oon että näin sitä laitetaan ukot kuriin! Ja toivottavasti huomasit myös, että olen ehkä ainoa kunnon nainen. Se mun mieskaverin exäkin oli sellanen sairaalloisen mustis sekopää akka, onneks autoin ukon siitä eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäytyminen samaa luokkaa mitä miehellä oli suhteemme alkuvaiheessa. Vainoharhainen, järjetön, mustasukkainen, epävarma. Kerran kännissä haukkui mut valehtelevaksi huoraksi, olin kuulemma hänen veljensäkin kanssa vehdannut. Seuraavana aamuna häpesi käytöstään, annoin 2 vaihtoehtoa. Suhde loppuu siihen paikkaan, tai hakee jostain apua. Kävi seuraavan puolen vuoden ajan puhumassa jonkun terapeutin kanssa. Ihan vaan soitti paikalliseen terveyskeskukseen, ja aloitti homman kysymällä pääsiskö jutteleen jonkun kanssa, kun on ongelmia. Auttoi, vaikka vielä viiden vuoden jälkeenkin välillä keksii jotain ihmeellistä, mutta ne menee nopeasti ohi. Toivottavasti kumppanillasi on pitkä pinna, koska mm. ystäväni parisuhde kariutui ystäväni mustasukkaisuuteen ja epäluuloisuuteen, eikä mies vaan jaksanut enää todistella hänelle uskollisuuttaan 24/7. Minä jaksoin todistella pahimman vaiheen yli, onneksi. Pyydä kumppaniltasi kärsivällisyyttä. Ja ihan oikeasti, koita päästä keskustelemaan ajatuksistasi jonkun (ammattilaisen) kanssa.

Sun mies oli sitten ilmeisesti lievemmästä päästä kuitenkin?

Ei vaan halusin päästä vähän näyttämään miten kova pitsi oon että näin sitä laitetaan ukot kuriin! Ja toivottavasti huomasit myös, että olen ehkä ainoa kunnon nainen. Se mun mieskaverin exäkin oli sellanen sairaalloisen mustis sekopää akka, onneks autoin ukon siitä eroon.

Valitsit kuitenkin elämän miesvauvan kanssa?

Montako kertaa hän on pettänyt luottamuksesi pikkuasioissa?

Valehdellut sulle?

Mun exällä oli tapana ärsyttääkseen tehdä nimenomaan päinvastoin, kun mä kauniisti pyysin ja jatkuvasti tahallaan provosoida jutuillaan. Vaikkapa, että panis mun äitiä jos sais tms tun sairasta.

Täys narsisti siis..

Tutki läheisriippuvuutta ja katso YouTubesta Lisa a romano. Puhuu lapsuuden huonoista oloista ja miten se vaikuttaa aikuisena ja suhteissa ja kuinka päästä yli. Hieno nainen. Mukana myös meditaatioita.

Mulla tää sama kaava toistuu joka miehen kanssa. Mulla on ollut niin erityyppisiä miehiä elämässä ku olla voi. On ollut muutama pelimies joita ollut syytäkin epäillä,mutta myös mies joka ei koskaan olisi pettänyt tai ollut epärehellinen ja silti epäilin. Tiedostan siis että nämä tuntemukset ei johdu juuri tästä ihmisestä vaan musta itsestäni. En näe mitään loogista syytä ensinnäkään miksi hän olis toisten kanssa. Tämä mies on vähän sellanen että ei ota helposti uusia ihmisiä muutenkaan elämäänsä,oli 20v naimissa saman naisen kanssa eikä pettänyt kertaakaan vaikka olis syytäkin ollut. Hän ei anna mitään viitteitä mistään sellaisesta,esim on mun kanssa aina ku vaan saan vapaata pitkiäkin aikoja putkeen monta päivää. Jättää puhelimen ihan mihin sattuu joten näkisin kyllä jos hälle tulisi viestejä muilta. Hän on ite sanonut joskus että ei pettänyt nuorena niin miks enää tossa iässä 48v alkaa säätään. Mies ei tod tiedä eikä aavista mitään koska hänen seurassa rauhotuin täysin. Kun ollaan yhdessä tajuan kuinka tyhmiä nää kuvitelmat on, mutta heti ku ollaan erossa niin alan sekoilla:/

Eli miestä pitää tukea, mutta nainen on "sellanen sairaalloisen mustis sekopää akka, onneks autoin ukon siitä eroon."

Millä muuten autoit, rämpsälläkö?

Hävettää niiden "naisten" puolesta, jotka on aina rähmällään jokaisen m*lkullisen edessä. H*lvetin heikkoa itsetuntoa..