Lue keskustelun säännöt.
Olin kohtelias miehelle kaupassa ja sen jälkeen se seuras mua kotiovelle asti
09.02.2018 |
Menin tuossa pari päivää sitten kauppaan ja kaupan ovelle tuli just samaan aikaan joku mies joka oli menossa myös kauppaan. Hän avasi mulle oven ja kiitin kohteliaasti tottakai, samalla sitten vastavuoroisesti avasin hänelle sen sisemmän oven.
Tein ostokset, sama äijä oli mun edellä kassajonossa mutta ei puhunut mitään. Se lähti kaupasta pois pari minuuttia ennen mua. Maksoin ja lähdin kävelemään kotiin (matkaa 100m).
Just kun pääsin kotiovelle (tai siis alaovelle, kerrostalo) niin auto ajaa viereen ja se sama ukko jonka kohtasin kaupassa on siellä. Auton ikkuna aukeaa. Keitätkö kahvit? Joo sori en keitä. No haluuks lähtee kahville johonkin? En mä oo lähdössä mihinkään, oon menossa kotiin. Hei lähtisit nyt, eiks tuossa oo lähellä toi yks paikka? Joo niin taitaa olla mutta en mä nyt lähde. No mitäs me sit tehdään? Ei me nyt varmaan tehdä mitään. Hei anna numeros! En mä nyt vaihtele numeroita. No ota tästä mun numero! En mä tarvi sitä. No miten me sit päästään kahville? Huokaus.
Äijä siinä jankutti aikansa, kunnes ajattelin että otan sen käyntikortin vastaan niin pääsen tyypistä siististi eroon. Mulla on sosiaalisten tilanteiden pelkoa, joten en mä uskalla alkaa vittuilemaan, vaikka joku muu oliskin varmaan sanonut suoraan että lähde nyt pappa vittuun siitä. No, tuossa oli mulla juonena että saan tietooni että kuka toi on, mutta hän ei saa tietoonsa että kuka mä olen. Ennen kun joku sanoo että no toi tyyppi nyt ainakin tietää missä asut niin tää on iso rappu missä asuu ihan hitosti porukkaa ja oon just muuttamassa pois, laatikot jo pakattuna. Eli ei mitään väliä.
Olen siis 25v ja tää ukko noin 50-54v. Mitä tästä opin? Älä ole kohtelias kun tottakai joku käsittää väärin. Ei vaan ennen oo käynyt mitään vastaavaa.
Kommentit (41)
Naapuriini muutti turvapaikanhakijamies, ulkonäöltään n. 60v. Erehdyin olemaan kohtelias ja toivotin hänet tervetulleeksi. Hän soitteli ovikelloani tämän jälkeen jatkuvasti, kysellen sitä sun tätä, öisinkin. Toi teetä yms. Oli pakko sanoa suorat sanat. Hän oli aivan ihmeissään, kun kerroin, että suomessa on aivan normaalia, että naiset asuvat yksin. Onneksi ukko muutti muualle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n kertomuksesta tuli vaikutelma, että miehellä oli ehkä jonkinlainen sosiaalisiin vuorovaikutustaitoihin vaikuttava häiriö. Ei tuollainen periksiantamaton jankuttaminen tuntemattomalle ihmiselle auton ikkunasta ihan normaalia ole.
Minullakin on nuoruudesta saman kaltainen kokemus. Todella inhottavaa se on, mutta ei tuosta sellaista johtopäätöstä ehkä voi vetää, ettei enää kannata olla kohtelias, kiittää, hymyillä jne. tuntemattomille miehille. Suurin osa lienee ihan normaaleja.
Vierailija kirjoitti:
Jaahas, tämä oli nyt sitten vissiin sitä "MeToota", eli ahdistelua?
Mies viehättyi sinusta, keräsi rohkeutta ja teki aloitteen. Sinä et ollut kiinnostunut, vaan torjuit hänet, mihin sinulla oli toki oikeuskin.
Pitäisikö siis varmuuden vuoksi olla tyly kaikille, jotta kukaan ei vahingossakaan ihastu ja tee aloitetta? Olisiko sellainen maailma hyvä?
Breaking news: Se oli vaan lajitoverisi joka halusi tehdä tuttavuutta sinun kanssa, ei sen vakavampaa. Kokemasi asia oli osa normaalia ihmiselämää. Jos kukaan ei koskaan tekisi aloitteita, ihmiset olisivat yksinäisiä erakoita ja kuolisivat lopulta sukupuuttoon.
Voisin väittää että todella monet nuoret naiset kokisivat kyllä olonsa vaivaantuneeksi ja pelokkaaksi, jos joku tuntematon vanha mies seuraisi kotiin asti.
Vierailija kirjoitti:
Jaahas, tämä oli nyt sitten vissiin sitä "MeToota", eli ahdistelua?
Mies viehättyi sinusta, keräsi rohkeutta ja teki aloitteen. Sinä et ollut kiinnostunut, vaan torjuit hänet, mihin sinulla oli toki oikeuskin.
Pitäisikö siis varmuuden vuoksi olla tyly kaikille, jotta kukaan ei vahingossakaan ihastu ja tee aloitetta? Olisiko sellainen maailma hyvä?
Breaking news: Se oli vaan lajitoverisi joka halusi tehdä tuttavuutta sinun kanssa, ei sen vakavampaa. Kokemasi asia oli osa normaalia ihmiselämää. Jos kukaan ei koskaan tekisi aloitteita, ihmiset olisivat yksinäisiä erakoita ja kuolisivat lopulta sukupuuttoon.
Anna kun tiivistän ap:n aloituksen uudelleen: ap oli kiittänyt miestä kaupan ovella hymyillen, mies oli seurannut häntä kotiin tämän parin sekunnin mittaisen kanssakäymisen vuoksi eikä ollut edes tahtonut uskoa, kun ap oli sanonut ettei halua lähteä kahville miehen kanssa, vaan ap oli joutunut kieltäytymään useaan kertaan.
Breaking news: V***n ahdistavaa käyttäytymistä miehen osalta. Fiksumpaa olisi ollut vaikka kysyä kaupan pihalla kahville ja ymmärtää, kun toinen sanoi ei kiitos. Better luck next time.
Itse en ole kohtelias enää yhdellekään vieraalle miehelle , siitä saa vain harmeja!
- Asuin 19-vuotiaana yksin, kerrosta alempana asui noin kolmekymppinen somalimies. Kerran mies sanoi moi ala-ovella vastaan tullessaan ja minä tietysti moikkasin takaisin. Virhe! Tyyppi oli jatkuvasti sen jälkeen ovella ja halusi kahvia, halusi kuunella musiikkia, halusi olla ystäväni (joo niin varmaan), epäilen että kurkisteli myös postiluukusta sisään. Onneksi sitten antoi periksi, kun aloin seurustella
- Nostin kioskin pihassa noin viisikymppisen miehen pudonneen hanskan ja ukkohan innostui tästä niin, että roikkui pyörällään perässäni kotipihaan asti ja koetti ängetä rappuun, käskin painua helvettiin ja onnistuin vetämään oven kiinni, heilutteli vielä paljasta munaansa lasin takana. Hyi helkkari miten oksettavaa!
- Olin kirjastolla töissä ja työkaverini oli ikäiseni, lievästi kehitysvammainen mies, joka yhtenä päivänä pyysi kirjaston kahvilaan seuraksi ja suostuin ystävällisyyttäni. Sen jälkeen mies sitten yrittikin aina halailla ja pussailla poskelle sekä selitti "mun tyttöystävästä", siirrettiin sitten toiseen kirjastoon työkokeiluun mutta törmäsimme myöhemmin markkinoilla ja alkoi huutaa nimeäni niin että tori raikui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä niin ahdistuin ja mieleni pahoitin. Kaikki miehet on tämän takia sikoja ja raiskaajia!
Anna, kun autan.
Edit: Minä niin ahdistuin täysin syystä, koska tuntematon ihminen seurasi minua kotipihaan. Jotkut miehet (onneksi vähemmistö) eivät ymmärrä kuinka lähestyä naisia kuin herrasmiehet.
Tuli oma parin viikon takainen trauma mieleen, kun menin tyhmänä moikkaamaan vanhaa naapuria, nykyään n. 60v ukko. Ja siitä tulikin sitten riesa. Jos osutaan samaan aikaan kauppaan, seuraa ja tunkee väkisin juttusille. Autolla ajaessa tööttäilee ja moikkailee. Pahin oli tämä pari viikkoa sitten tapahtunut kun olin kävelyllä ja tämä taas kerran huiskutti autosta ja tööttäili. En taaskaan ollut huomaavinani vaan käännyin risteyksestä, tämäpä kääntyi myös vaikka aiemmin ei ollut vilkku päällä, lähti siis seuraamaan, ja pysäköi autonsa n. 100 m päässä olevan liikkeen pihaan. Oli ilta eikä se liike varmasti enää ollut auki eikä siinä ole mitään asuntoja, että ihan jäi odottamaan minua. Onneksi siinä oli pieni syrjäkuja ja edessä lumikasoja, joten hän ei ainakaan heti nähnyt että karkasin. Ai juma etttä ahdisti, kuljin loppumatkan lievästi sanottuna pälyillen.
Ei saatana näitä ukkoja, onko mikään ihme jos naiset on niin tylyjä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy kyllä sanoa etten näe aloituksen tilanteessa mitään kamalaa. Muuten kaupasta oli huom. 100m ap:n kotiovelle, joten ei välttämättä ollut kyse varsinaisesti seuraamisestakaan, voi olla että lähti autolla kaupan pihasta vain samaan suuntaan kuin ap, ja sitten päätti päähänpistosta kokeilla onneaan. Ei räyhännyt, ei haukkunut, ei sanonut mitään negatiivista, oli vain sinnikäs. Miksi siitä pitäisi loukkaantua tai asiaa muuten kauhistella? Jos ei kiinnosta niin sanoo ystävällisesti ei. Entä jos kahville kysyjä olisi ollutkin ap:n mieleen? Olisi ap lopulta saattanut sopia treffit ja siitä olisi syntynyt ihana romanttinen kertomus häihin että miten tavattiin... :D "...Heti ensinäkemältä huomasin että hänessä oli jotakin erityistä ja niinpä kun näin Pirkon heti uudelleen siinä kävelmässä, en voinut antaa tilaisuuden karata käsistäni vaan minun oli pakko ottaa riski, pysäyttää auto ja kysyä Pirkkoa kahville. Pirkkohan olisi voinut ajatella että mikähän ihme hullu tuokin on, mutta onnekseni hänen hetken emmittyään, sovimme näkevämme seuraavana päivänä töitten jälkeen läheisessä kahvilassa..."
Jos olisi mulle käynyt, niin olisin varmaan hymyillyt ja kieltäytynyt. Kyllä, voi olla sekä ystävällinen, että kieltäytyä. (Jos jostain syystä olisi tyyppi alkanut siinä nopeasti kiinnostamaan, niin olisin saattanut ottaa numeron tai ehkä sitten sopiakin treffit. Jos taas mies olisi jostain syystä vaikuttanut luotaantyöntävältä, olisin vain lyhyesti kieltäytynyt enkä olisi jäänyt kuuntelemaan lisämaanitteluja) Mun mielestä ylipäänsä rohkeaa kysyä treffeille ja sinänsä ihan positiivista. Ei kömpelyyskään ole mikään rikos, joku miehen käytöksestä näin ajatteli. Miksi pahoittaa kummankaan mieltä? Mitään pahaa ei tapahtunut eikä mies ollut kertomuksen mukaan lainkaan uhkaava, ei edes epäystävällinen.
t. nainen
Vierailija kirjoitti:
Tuli oma parin viikon takainen trauma mieleen, kun menin tyhmänä moikkaamaan vanhaa naapuria, nykyään n. 60v ukko. Ja siitä tulikin sitten riesa. Jos osutaan samaan aikaan kauppaan, seuraa ja tunkee väkisin juttusille. Autolla ajaessa tööttäilee ja moikkailee. Pahin oli tämä pari viikkoa sitten tapahtunut kun olin kävelyllä ja tämä taas kerran huiskutti autosta ja tööttäili. En taaskaan ollut huomaavinani vaan käännyin risteyksestä, tämäpä kääntyi myös vaikka aiemmin ei ollut vilkku päällä, lähti siis seuraamaan, ja pysäköi autonsa n. 100 m päässä olevan liikkeen pihaan. Oli ilta eikä se liike varmasti enää ollut auki eikä siinä ole mitään asuntoja, että ihan jäi odottamaan minua. Onneksi siinä oli pieni syrjäkuja ja edessä lumikasoja, joten hän ei ainakaan heti nähnyt että karkasin. Ai juma etttä ahdisti, kuljin loppumatkan lievästi sanottuna pälyillen.
Ei saatana näitä ukkoja, onko mikään ihme jos naiset on niin tylyjä?
Niin mitä mies oikein teki väärin? Mitä yksinäisen sitten pitäisi tehdä, jos haluaa sosiaalisia kontakteja? Toinen puoli väestöstä masentuu, kun ovat yksinäisiä, vaikka yrittävät tutustua uusiin ihmisiin ja toinen puoli ahdistuu, kun tuntemattomat yrittävät tutustua niihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hymyile, niin maailmakin hymyilee kirjoitti:
Ymmärrättehän, arvon naiset, että olemalla vittumaisia ja nyrpeitä luotte meille hyvin ankean kulttuurin jossa toisaalta pienikin ystävällisuus naisen osalta (yli)tulkitaan kiinnostuksen osoitukseksi. Luotte negatiivisen kierteen, joka kahlitsee lopulta ensisijaisesti teitä itseänne!
Jos olisitte vaan iloisia ja ystävällisiä omia itsejänne joka tilanteessa, niin ystävällisyydestä tulisi uusi normaali. Ystävällisyyttä ei siinä vaiheessa enää tulkittaisi kiinnostuksen osoitukseksi, vaan se olisi ihan tavallinen osa ihmisten välistä vuorovaikutusta.
Iso osa suomalaisista on ilmeettömiä ja hymyttömiä möllejä, paitsi naiset ovat yleensä ystävällisempiä kuin miehet. Et oikeasti voi syyllistää naisia siitä, että normaalista arkisesta ystävällisyydestä seuraa stalkatuksi tuleminen. Kyllä vika on yksinomaan noissa miehissä, jotka eivät erota normaalia kohteliaisuutta kiinnostuksesta.
Hymyile, niin maailmakin hymyilee kirjoitti:
Ymmärrättehän, arvon naiset, että olemalla vittumaisia ja nyrpeitä luotte meille hyvin ankean kulttuurin jossa toisaalta pienikin ystävällisuus naisen osalta (yli)tulkitaan kiinnostuksen osoitukseksi. Luotte negatiivisen kierteen, joka kahlitsee lopulta ensisijaisesti teitä itseänne!
Jos olisitte vaan iloisia ja ystävällisiä omia itsejänne joka tilanteessa, niin ystävällisyydestä tulisi uusi normaali. Ystävällisyyttä ei siinä vaiheessa enää tulkittaisi kiinnostuksen osoitukseksi, vaan se olisi ihan tavallinen osa ihmisten välistä vuorovaikutusta.
Minä olen ystävällinen naisille, lapsille ja teineille ja pyrin sillä tavalla luomaan hyvää ilmapiiriä. Aikuisille miehille olen normaalin kohtelias mutta en katso silmiin enkä erityisemmin hymyile. Samasta syystä kuin ap ja moni muukin tässä ketjussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tuon takia minä en ole ystävällinen koskaan tuntemattomalle miehelle. Liian monta ikävää kokemusta takana. Nuorempana en tätä vielä ymmärtänyt ennen kuin huomasin samojen miesten tupsahtavan yllättäen sattumoisin muka samaan paikkaan, jossa kerroin käyväni tai jonne kerroin olevani menossa. Nämä paikat saattoivat olla 200 km päässä paikasta, jossa olin keskustellut miehen kanssa tai talon, jossa asuin takana kulkeva pyörätie, työpaikka, ja ties mikä. Olen oppinut olemaan miehille varmuuden vuoksi tosi nyrpeä, myös kotona. Aina jos kotonakaan on vähänkin mukava, on kohta käsi perseessä.
Kuka tuntematon mies sua siellä kotona perseestä kiinni ottaa? Älä roudaa miehiä kotiin, niin kukaan ei ole ahdistelemassa, vai mitä sä niin kuin meinaat tolla lopulla kommentissasi?
Mulle ai ainakaan koskaan ole käynyt mitään tällaista mitä ap:lle ja nähtävästi monelle muullekin kommentoijalle. Voin olla ystävällinen ja kohtelias miehille ja kukaan ei todellakaan lähde seurailemaan tai ehdottelemaan mulle mitään, ei edes nuorena näin ole käynyt (olen nyt yli 40v.). Nähtävästi olen aina ollut sitten todella epämiellyttävän näköinen ja oloinen, niin ketään ei ole kiinnostanut ottaa kontaktia.
Eli leekerin, mielenterveys ongelmista kärsivän papan ja vammaisen takia olet kaikille miehille tyly ja kaikki miehet ovat potentiaalisia raiskareita? Terapiasta saa apua vainoihin.
Palstan ahkerimmat miekkosethan ei uskalla lähestyä enää ketään #metoon takia, ettei vaan tulkita väärin. Mitä näistä kolmesta ryhmästä he edustaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli oma parin viikon takainen trauma mieleen, kun menin tyhmänä moikkaamaan vanhaa naapuria, nykyään n. 60v ukko. Ja siitä tulikin sitten riesa. Jos osutaan samaan aikaan kauppaan, seuraa ja tunkee väkisin juttusille. Autolla ajaessa tööttäilee ja moikkailee. Pahin oli tämä pari viikkoa sitten tapahtunut kun olin kävelyllä ja tämä taas kerran huiskutti autosta ja tööttäili. En taaskaan ollut huomaavinani vaan käännyin risteyksestä, tämäpä kääntyi myös vaikka aiemmin ei ollut vilkku päällä, lähti siis seuraamaan, ja pysäköi autonsa n. 100 m päässä olevan liikkeen pihaan. Oli ilta eikä se liike varmasti enää ollut auki eikä siinä ole mitään asuntoja, että ihan jäi odottamaan minua. Onneksi siinä oli pieni syrjäkuja ja edessä lumikasoja, joten hän ei ainakaan heti nähnyt että karkasin. Ai juma etttä ahdisti, kuljin loppumatkan lievästi sanottuna pälyillen.
Ei saatana näitä ukkoja, onko mikään ihme jos naiset on niin tylyjä?
Niin mitä mies oikein teki väärin? Mitä yksinäisen sitten pitäisi tehdä, jos haluaa sosiaalisia kontakteja? Toinen puoli väestöstä masentuu, kun ovat yksinäisiä, vaikka yrittävät tutustua uusiin ihmisiin ja toinen puoli ahdistuu, kun tuntemattomat yrittävät tutustua niihin
No sanotaanko vaikka niin että kuuskymppiset ukot jättäköön kaksikymppiset naiset rauhaan, ja koittakoon ne ukot etsiä kavereita edes suunnilleen oman ikäisistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli oma parin viikon takainen trauma mieleen, kun menin tyhmänä moikkaamaan vanhaa naapuria, nykyään n. 60v ukko. Ja siitä tulikin sitten riesa. Jos osutaan samaan aikaan kauppaan, seuraa ja tunkee väkisin juttusille. Autolla ajaessa tööttäilee ja moikkailee. Pahin oli tämä pari viikkoa sitten tapahtunut kun olin kävelyllä ja tämä taas kerran huiskutti autosta ja tööttäili. En taaskaan ollut huomaavinani vaan käännyin risteyksestä, tämäpä kääntyi myös vaikka aiemmin ei ollut vilkku päällä, lähti siis seuraamaan, ja pysäköi autonsa n. 100 m päässä olevan liikkeen pihaan. Oli ilta eikä se liike varmasti enää ollut auki eikä siinä ole mitään asuntoja, että ihan jäi odottamaan minua. Onneksi siinä oli pieni syrjäkuja ja edessä lumikasoja, joten hän ei ainakaan heti nähnyt että karkasin. Ai juma etttä ahdisti, kuljin loppumatkan lievästi sanottuna pälyillen.
Ei saatana näitä ukkoja, onko mikään ihme jos naiset on niin tylyjä?
Niin mitä mies oikein teki väärin? Mitä yksinäisen sitten pitäisi tehdä, jos haluaa sosiaalisia kontakteja? Toinen puoli väestöstä masentuu, kun ovat yksinäisiä, vaikka yrittävät tutustua uusiin ihmisiin ja toinen puoli ahdistuu, kun tuntemattomat yrittävät tutustua niihin
No sanotaanko vaikka niin että kuuskymppiset ukot jättäköön kaksikymppiset naiset rauhaan, ja koittakoon ne ukot etsiä kavereita edes suunnilleen oman ikäisistään.
Parikymppinen nainen (20-29v) voi hyvin näyttää kolmevitoselta, joten saako vaikka 45-vuotias mies lähestyä häntä? Entä 50-vuotias? Vai onko vain yli 60-vuotiailta miehiltä lähestyminen kielletty?
Tämäkin keskustelu osoittaa varsin hyvin, minkä takia metoo-kampanja on tärkeä vielä jopa vuonna 2018. On eri asia lähestyä ihmistä normaalilla tavalla kuten ihmisiä lähestytään ihmisinä, mutta aloittajan tapauksessa toi mies käyttäytyi ahdistavalla tavalla tuon kotiin seuraamisen ja jankkaamisen vuoksi. Jos joku pitää tuota normaalina tapana lähestyä kanssaihmisiä, niin suosittelen tarkastelemaan omia lähestymistapoja ja sosiaalisia taitoja uudelleen ja miettimään ajatuksen kanssa mikä tuossa meni pieleen.
Normaali, kunnioittava lähestymistapa olisi tapahtunut jo kaupassa ja ensimmäisen ei:n jälkeen olisi pitänyt jo ymmärtää jättää asia sikseen ilman että toisen tarvitsee edes selittää syytä kieltäytymiselle ja kohteliaasti olisi voinut toivottaa jopa hyvää päivänjatkoa ja jatkaa omille ostoksille ja jättää asia sikseen. Tämä on normaalia kanssakäymistä ja lähestymistä, missä ei tulla toisen henkilökohtaiselle alueelle ja pysytään eteisen kohteliaana tuntemattoman kanssa.
Onneton provo, ja mammat on taas miesvihaliemissään. Eipä yllätä.
Vierailija kirjoitti:
Onneton provo, ja mammat on taas miesvihaliemissään. Eipä yllätä.
Rupesin miettimään tuota sanaa "miesviha". Miesviha, mistä se kumpuaa? Jos miehet muka ovat todella ihania ja käyttäytyvät naisia kohtaan ihanasti, luulisi ettei miesvihaa olisi silloin olemassa. Todellisuudessa miehet eivät kuitenkaan taida olla niin ihania (no jotkut tietenkin ovat). Lopettakaa miehet se ahdistelu, uhkaava käytös, naisten vähättely ja hyväksikäyttö niin samalla loppuu myös miesviha. Kaikki lähtee teistä.
Minä menin keskellä päivää baariin kahville ja joku ukko osti minulle oluen " Ota nyt hei, ethän sä voi pelkkää kahvia juua!" No join oluen kun väkisin tyrkytettiin, kiitin ja aloin tehdä lähtöä jolloin helvetti repesi irti " Mihi sä meet? Juot mun kaljat ja häivyt!" Baarimikko topputteli tätä sankaria muistuttamalla, ettei "rouva ollut pyytänyt itse olutta " ja äijä jäi kiroilemaan baaritiskille. Ilman baarimikon puuttumista tyyppi olisi voinut käydä käsiksi tai lähteä perään ! :(