Ikävä huostaanotettua lasta
Miten voisitte olla erossa lapsestanne joka on huostaanotettu kilometrien päähän. Olen anonut ja pyytänyt että lapseni siirretään lähemmäs että näkisin häntä useammin ja kotona voisi olla pidempiä aikoja.
Sossu päättää ettei lapsi pääse kotiin koska hän ei käy koulua.
Hain apua koska en pärjännyt lapsen kanssa perheessä tapahtuneen trauman takia ja nyt en saa lasta kotiin koska ehdot on oudot.
Kommentit (58)
Huostaan kirjoitti:
Kiitos vinkeistä. Otin yhteyttä asianajajaan, mutta hän kieltäytyi koska sossuja vastaan ei voiteta juttuja. Lastensuojelulaki on ympäripyöreä.
Lapsi on laitoksessa, jossa kiinnipidot on sallittuja ja voin sanoa että jos kotona tulisi tuollaisia jälkiä olisin linnassa.
Tuntuu että sossu käyttää valtaansa.
Ja kyllä kotiharjoittelua pidennetään että nähdään arjen sujuvan hyvin. Joka nyt sujuu muutenkin.
Mieti lapsen kannalta, äläkä itsesi. Jos on vänkyrä, niin väsyt hänen kanssaan kuitenkin, että hyvä kun laittavat kuria siellä ja saatte viikonloput silti olla. Sehän on hyvä tilanne. Lasten kanssa pärjää, jos osaavat käyttäytyä, itse en jaksaisi mitään riehujaa.
Ap!
Lapsi sijoitetaan jos ei käy koulua ja koskee ihan kaikkia.
Teinit pääsee viikonloppuna kotiin koska silloin on vapaata ja ei ole uhkaa että lapsi ei mene kouluun.
Eikä teinit pääse kotiin koska haluavat heidät vielä toisen asteen opintoihin ettei syrjäydy.
Olen oman lapseni kanssa käynyt lävitse tämän. Pitkän väännön jälkeen tajusi asian ja käy kiltisti koulua.
Ihan normi käytäntö että teinit pääsee viikonloppuisin kotiin jos vanhemmissa ei ole vikaa muuta kun että eivät saa teiniä kouluun.
Ihan turha taistella lasta kotiin jos huostan syy on se ettei käy koulua.
Sitä ei peruta.
Vierailija kirjoitti:
Apua ei lasusta kannata pyytää, koska näyttää noin vaikealta. Sijoituksesta ei kuulemma lasta saa pois. Täysikäisenä sitten tuettuun asuntoon jonka kaupunki maksaa. Ja kuinka pieni 18 vuotias on varsinkin kun on ollut laitoksessa elämänsä.
Ja tässä vaiheessa vapaa tulemaan kotiin ja vanhemmat voi tukea lasta.
Huost kirjoitti:
Kiitos tsempistä ja hyvistä vinkeistä. Eiköhän lapsi pääse kotiin kun sossut oppii lukemaan wilmaa eikä poissaoloja ole.
Minä ainakin opin sen että kotiin on saatava apua ja tukea enkä suosittele kenellekään huostaanottoa joka on loputon tie. Kovin kallistakin on kunnalle. Sillä rahalla luulisi saavan muuta apua.
Ei auta koska poissaolot loppuneet kun ei ole luonasi. Sitä riskiä eivät ota että poissaolot jatkuu luonasi ja tuskin saat häntä amikseen
Mä oikeasti tiedän mistä puhun.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normi käytäntö että teinit pääsee viikonloppuisin kotiin jos vanhemmissa ei ole vikaa muuta kun että eivät saa teiniä kouluun.
Kyllä myös tarhaikäiset saavat kotiviikonloppuja. Ei kaikki huostaanotettujen lasten vanhemmat ole mitään toivottomia tapauksia. Taustoja ovat niin moninaisia ja monesti kaikki voittavat kun säännöllisiä kotiviikonloppuja on. Sijaispaikka, lapsi ja biovanhempi/vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Huost kirjoitti:
Kiitos tsempistä ja hyvistä vinkeistä. Eiköhän lapsi pääse kotiin kun sossut oppii lukemaan wilmaa eikä poissaoloja ole.
Minä ainakin opin sen että kotiin on saatava apua ja tukea enkä suosittele kenellekään huostaanottoa joka on loputon tie. Kovin kallistakin on kunnalle. Sillä rahalla luulisi saavan muuta apua.Ei auta koska poissaolot loppuneet kun ei ole luonasi. Sitä riskiä eivät ota että poissaolot jatkuu luonasi ja tuskin saat häntä amikseen
Mä oikeasti tiedän mistä puhun.
Sanon nyt että tunnen ls- sossuja ja tiedän tilanteen.
Viikonloput ja lomat saa tulla kotiin.
Miehen tuttu on sossu ja kertoi että ekana viedään ne jotka ei käy koulua koska katsotaan että syrjäytymisen vaara on niin suuri.
Ei ikävä mene pois, mutta siihen tottuu, lapsen parhaaksi näin toimitaan.
Huost kirjoitti:
Toinen vanhemmista kuoli, joten oli jaksamisen kannalta hankalaa ja lapsella vaikea käsitellä asiaa, suri omalla tavallaan kavereiden kanssa.
Nyt näyttää siltä että pääsee siirtymään ja aloittamaan yläasteen kotoa käsin. Se on taas oma kriisinsä. Pyysin siirtoa että pääsisi käymään ala-asteen omaan kouluunsa, mutta sossut ei anna periksi. Mistään laitoksen kiintymyssuhteista ei ole tosiaan kyse, kun soittaa joka ilta ikäväänsä.
Mutta syksystä en uskalla edes unelmoida kun viimeksikin tuli niin iso pettymys. Ei kotiin. Liikaa poissaoloja joita ei oltu edes tarkemmin laskettu.
Nyt hommaat äkkiä lapselle uuden iskän.
Mun äiti toi meille uuden , 2 viikkoa oman isän hautajaisista.
Tämä tapahtui 80-luvulla, joten me lapset saimme kärsiä kotona
Vierailija kirjoitti:
Ihan turha taistella lasta kotiin jos huostan syy on se ettei käy koulua.
Sitä ei peruta.
AP:n lapsi EI halua kotiin tai on v..ajakki(aivot ei riitä koulun käyntiin)
Onko lapselta kysytty mitä se haluaa?
Mitä ..eikö?
Moni sanoo että lapsen parhaaksi, mutta enpä olisi varma onko niin tällaisessa tapauksessa, jossa toisen vanhemman kuolema on aiheuttanut *ohimenevän* kriisin, jonka takia apua on haettu. Nämä on ihan eri tapauksia kuin jotkut alkoholisti-, narkkari- tai muuten vaan hulttiovanhemmat, joilta lapsen pois otto onkin oikeasti lapsen etu.
Miksi tässä maassa ei voi tilapäisissä kriiseissä saada tilapäistä apua, josta lapsi pääsisi kotiin sitten kun vanhempi on taas toipunut surustaan siihen kuntoon, että hänestä on auttamaan lastaan jolla myös on suru käsiteltävänä?
Huostaan kirjoitti:
Kiitos vinkeistä. Otin yhteyttä asianajajaan, mutta hän kieltäytyi koska sossuja vastaan ei voiteta juttuja. Lastensuojelulaki on ympäripyöreä.
Lapsi on laitoksessa, jossa kiinnipidot on sallittuja ja voin sanoa että jos kotona tulisi tuollaisia jälkiä olisin linnassa.
Tuntuu että sossu käyttää valtaansa.
Ja kyllä kotiharjoittelua pidennetään että nähdään arjen sujuvan hyvin. Joka nyt sujuu muutenkin.
Valtaansa ne sossut käyttääkin ei muuta. Nauttivat sadisteina olostaan. Harmi vaan että mun teini ei alistu niille. Joka päivä sanoo pakkolaitoksessa että ei tykkää olla ja haluaa kotiin. Kotona ei ollut masentunut, laitoksessa masentui. Sekö siis on se lapsen etu ? Okei ??ei mulla muuta. Sossut teki minusta työkyvyttömän eli minäkin tulen tässä ohella kalliiksi yhteiskunnalle. Mutta nauttikoon siitä myös. Ei mulla muuta. Muutama vuosi niin meidän osalta tämä ohi. Kun nuori siis tulee koko ajan lähemmäksi 18.
Älkää ikinä pyytäkö apua lastensuojelusta,se kääntyy itseänne vastaan.
Lapsesi on turvassa. Koulun alkaessa sujua on tulevaisuus myös parempi.
Käytä hyvin se aika minkä vietät lapsen kanssa, ja keskity omaan parantumiseen.
Ikävä, kuten kaikki muutkin tunteet, kuuluu elämään. Vaikka tunnet ikävää, olet hakenyt apua syystä. Ovatko ne syyt nyt täysin poistuneet, vain ovatko ne vielä olemassa.
Suistutko lapsen kanssa samaan vaikeaan tilanteeseen, jos hän tulisi nyt kotiin.
Voimia!
Hei. Samaa mieltä. Tapaamisia on todella paljon. Onnittelut ja kertoo myöskin siitä että sinuun luotetaan!
Ja samaa tiedän että on vanhempia jotka näkevät lastaan kotona vasta monen vuoden jälkeen.
Terv. itsekkin näiden asioiden kanssa kamppaileva joka myös saa lastaan kotiviikonlopuille.