Unihalvaus, joka ei vaikuta unihalvaukselta

Tästä on jo hyvän aikaa, mutta muistan silti selkeästi tapahtuman ja aloin vain miettimään sitä tässä yksi päivä. Oletan sen olleen unihalvaus, mutta se ei tuntunut siltä. Unihalvauksessahan tyypillistä on, että halvauksen aikana tuntuu, että sinulle tahdotaan pahaa, eikä pysty liikkumaan. Minä pystyin sulkemaan ja avaamaan silmäni, mutta halvaus ei silti loppunut.

Tämä tapahtui siis silloin, kun lapseni oli n. 6-7kk:n ikäinen ja nukkui pinnasängyssään meidän vanhempien parisängyn jalkopään puolella. Heräsin yöllä, kun kuulin lapsen itkevän, pidin silmiä hetken kiinni, mutta kun lapsi ei kuulostanut siltä, että olisi rauhoittunut, avasin silmäni ja meinasin nousta.

Kuitenkin kun avasin silmäni, näin pinnasängyn päälle kumartuneena vaaleahiuksisen naisen, jolla oli vanhanaikainen mekko, ehkä 1600-luvulta. Mekko näytti siltä, että sen alla oli vanne, että pysyi pöyhkeänä ja leveänä, väriltään se oli vaaleansininen. Nainen itki ja tuntui katsovan lasta.

En pystynyt liikkumaan, sydämeni hakkasi aivan hulluna, järki sanoi ettei tätä tapahdu ja suljin silmäni, avatessani ne nainen liikkui pinnasängyltä kohti ovea sen vieressä ja jatkoi itkemistä.

Suljin taas silmäni ja avasin ne. Nyt nainen oli hakkaamassa ja työntämässä ovea auki ja itku kasvoi entisestään ja alkoi kuulostaa jo raivokkaalta. Muistaakseni kun suljin ja avasin silmäni 6. kerran, nainen katosi viimein, mutta se itku ja huuto kaikui korvissani vielä pitkään.

Kun nainen oli kadonnut, en pystynyt hetkeen vielä nousemaan. Syöksyin tietysti heti katsomaan lastani, mutta hän nukkui aivan tyytyväisenä sängyssään, eli hän ei ainakaan ollut itkenyt.

En ymmärrä, että jos tuo oli unihalvaus, miksei se loppunut kun pystyin sulkemaan ja avaamaan silmiäni? Nainen ei kertaakaan katsonut minuun, eikä tuntunut, että minulle haluttiin pahaa, vaikka olo oli tietysti kamala. Tuntui ehkä jotenkin, että tunsin sen, mitä nainen tunsi, hankala selittää.

Olisiko ollut ennemminkin valveuni? Vai onko jotakin muita samankaltaisia halvauksia tai vastaavia? Pelottava tuo oli, muistan vieläkin sen itkun, vaikka tapahtuneesta tosiaan on kohta 2 vuotta. Tuo on ainoa, mikä minulle on käynyt, sen jälkeen ei ole tullut tällaisia. Olen myös ymmärtänyt, että aika usein jos saa unihalvauksen, saa myös toisen kerran.

Ja niin, sanon nyt ettei tarvitse kysyä, näin aivan selkeästi naisen ja kaikki yksityiskohdat, koska tuohon aikaan makuuhuoneessamme oli kaksi ovea, toista pidettiin auki, jotta eteisessä oleva valo valaisee makuuhuonetta jos lasta tarvitsee yöllä käydä katsomassa.

Olisiko jollakin jotain ajatuksia tästä?