Pienin kuolinilmoitus lehdessä maksaa 100 euroa
Vielä 1990 luvulla kuolinilmoituksia oli lehdessä useita sivullisia. Nykyään korkeintaan aukeaman verran. Enkä ihmettele miksi.
Kommentit (59)
Minä surin äitini siskolle, että minulla ei ollut varaa laittaa äitiäni hautaan hapsullisessa arkussa.
Hän sanoi, että eipä se äitini kuolema muutenkaan mitenkään hapsullinen (sairauden murtamana) ollut.
Ihmisiä rahastetaan valtavasti kuolemalla,
Normikokoinen ilmoitus sunnuntailehdessä maksoi muutama vuosi sitten 500€. Ei niitä nyt kovin usein tule lehteen laitettua.
Mulla myös sellainen tilanne ettei ole varaa edes tuohon vaatimattomimpaan ilmoitukseen. Surullista.
Huom. Tuo 100 euroa on hinta arkipäivän julkaisuun. Sunnuntai maksaa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Normikokoinen ilmoitus sunnuntailehdessä maksoi muutama vuosi sitten 500€. Ei niitä nyt kovin usein tule lehteen laitettua.
Ja joillekin ihmisille se on koko kuukauden perustulo.
Meillä maksoi 360 euroa. Ei ollut iso, mutta ei pieninkään. Ja tästä on jo 12 vuotta aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö vainajilta jäänyt yhtään omaisuutta?
Ei jäänyt kuin velkaa.
Äiti ei edes halunnut ilmotusta lehteen, koska ihmisestä pitää olla elävänä kiinnostunut, ei kuolleena.
Hautajaiset maksavat useita tuhansia euroja. 100 euroa kuolinilmoitukseen ei siinä suhteessa ole melkein mitään. Iäkkäiltä kuitenkin usein jää melko suuriakin omaisuuksia perittäväksi joten ilmoituksen laittoon kyllä on varaa jos niin halutaan.
Vierailija kirjoitti:
Hautajaiset maksavat useita tuhansia euroja. 100 euroa kuolinilmoitukseen ei siinä suhteessa ole melkein mitään. Iäkkäiltä kuitenkin usein jää melko suuriakin omaisuuksia perittäväksi joten ilmoituksen laittoon kyllä on varaa jos niin halutaan.
Näin on. Mutta, kun sitä kuolee paljon muitakin kuin iäkkäitä.
Itse olen ajatellut ettei minun kuollessa tarvitse pitää hautajaisia kuin oman perheen kesken ja tuhkaus jotka omaan metsään ripotellaan.
Ei kuolinilmoitus ole tarpeellinen minusta.
Rahasta ei ole vähyyttä, mutta en ymmärrä miksi pitäisi tuhlata minun "muistokseni".
En välttämättä haluaisi kirkossa siunausta edes vaikka kirkkoon kuulunkin
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ajatellut ettei minun kuollessa tarvitse pitää hautajaisia kuin oman perheen kesken ja tuhkaus jotka omaan metsään ripotellaan.
Ei kuolinilmoitus ole tarpeellinen minusta.
Rahasta ei ole vähyyttä, mutta en ymmärrä miksi pitäisi tuhlata minun "muistokseni".
En välttämättä haluaisi kirkossa siunausta edes vaikka kirkkoon kuulunkin
Ja jos ette hautaa omaan metsään niin myös tuohon tuhkien levittelyyn pitää olla lupa.
Ihan järkevää toimia noin tavallanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ajatellut ettei minun kuollessa tarvitse pitää hautajaisia kuin oman perheen kesken ja tuhkaus jotka omaan metsään ripotellaan.
Ei kuolinilmoitus ole tarpeellinen minusta.
Rahasta ei ole vähyyttä, mutta en ymmärrä miksi pitäisi tuhlata minun "muistokseni".
En välttämättä haluaisi kirkossa siunausta edes vaikka kirkkoon kuulunkinJa jos ette hautaa omaan metsään niin myös tuohon tuhkien levittelyyn pitää olla lupa.
Ihan järkevää toimia noin tavallanne.
Omaan metsään on tarkoitus ja lisään vielä, että halvin ekologinen arkku.
Ennen kuolinilmoituksella haluttiin kertoa, että läheinen on kuollut. Nekin tutut,joista lapset ei tieneet, sai siten lehdestä lukea, että kas, se ompelukerhossa käynyt Saimi on nyt vainaja.
Nykyisin ajatellaan niin, että euroakaan vainajan omaisuudesta ei saa käyttää muuhun kuin perillisten hyvään oloon. Arkku on halvin, muistotilaisuutta ei ole, koska perikunnan jäsenillä on asuntolainaa ja matka Thaimaahan varattuna. Siinä on se satanenkin iso raha, kun pitää päästä snorklaamaan tai sukelluskurssille.
Miksi sitä pitäisi jossakin julkaisussa ilmoittaa, että taival päättyi tavalliselta kansalaiselta? Mitä väliä, että joku vieras vertailee syntymävuosia.
Jos vainajalta ei jäänyt mitään omaisuutta, voi hakea sossusta hautajaisavustusta pakollisten kulujen peittämiseen. Kuolinilmoitusta tai muistotilaisuuden tarjoilua avustuksella ei makseta, mutta pitäkää vaikka lähimpien kesken nyyttikestit jonkun kotona.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuolinilmoituksella haluttiin kertoa, että läheinen on kuollut. Nekin tutut,joista lapset ei tieneet, sai siten lehdestä lukea, että kas, se ompelukerhossa käynyt Saimi on nyt vainaja.
Nykyisin ajatellaan niin, että euroakaan vainajan omaisuudesta ei saa käyttää muuhun kuin perillisten hyvään oloon. Arkku on halvin, muistotilaisuutta ei ole, koska perikunnan jäsenillä on asuntolainaa ja matka Thaimaahan varattuna. Siinä on se satanenkin iso raha, kun pitää päästä snorklaamaan tai sukelluskurssille.
Nimenomaan. Kun vanhempani kuoli, otti minuun yhteyttä vanhempani entinen opiskelutoveri ilmoituksen lehdestä luettuaan. Kertoili paljon tarinoita vanhemmastani ja sain tietää hänestä myös aivan uusia puolia. Ei mennyt lainkaan hukkaan ne sataset.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuolinilmoituksella haluttiin kertoa, että läheinen on kuollut. Nekin tutut,joista lapset ei tieneet, sai siten lehdestä lukea, että kas, se ompelukerhossa käynyt Saimi on nyt vainaja.
Nykyisin ajatellaan niin, että euroakaan vainajan omaisuudesta ei saa käyttää muuhun kuin perillisten hyvään oloon. Arkku on halvin, muistotilaisuutta ei ole, koska perikunnan jäsenillä on asuntolainaa ja matka Thaimaahan varattuna. Siinä on se satanenkin iso raha, kun pitää päästä snorklaamaan tai sukelluskurssille.
Ennen ei myöskään ollut muita tapoja saattaa asiaa isomman väen tietoon. Ja siksi siitä pystyi rahastamaan mitä vaan.
Mutta varmaan totta tuo puoliksi mitä sanot. Meillä sanoi perunkirjoituksen tehnyt lakimies, että ei ole eläissään nähnyt yhtä sopuisaa perinnönjakoa, kun kummallekin sisarelle kävi kaikki. Kumpikin vaan inhosi sitä, että äidin menetettyämme piti tehdä selvyys hänen omaisuudestaan.
Lakimies sanoi, että yleensä riita tulee vaikka ei olisi kuin yksi lusikka.
Vierailija kirjoitti:
Hautajaiset maksavat useita tuhansia euroja. 100 euroa kuolinilmoitukseen ei siinä suhteessa ole melkein mitään. Iäkkäiltä kuitenkin usein jää melko suuriakin omaisuuksia perittäväksi joten ilmoituksen laittoon kyllä on varaa jos niin halutaan.
Elät haahuiluissasi. Se kuolema ei tule kenellekkään kuin veitellä leikaten vaan sitä edeltää vuosien syöpähoidot kuluineen. Ja se sairastaminen on todella kallista vaikkei uskoisi. Veloissaan moni kuolee. Ja laskuja tippuu vielä kuoleman jälkeen apteekilta ja sairaaloilta.siihen päälle hautajaistoimiston kulut. Huh huh.
Niinpä mummoni kuolinilmoitusta ei siksi lehteen laitettu. Ei ollut varaa.