Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lapsiperheet! Miten teillä on varauduttu puolison kuoleman varalle?

Vierailija
06.02.2018 |

Ja mitä tapahtuisi toisen kuollessa? Oletteko tehneet testamentin erikseen, vai kenties naimisissa ilman tai avioehdon kanssa? Onko henkivakuutus jossa puolisot toistensa edunsaajana?

Kommentit (26)

Vierailija
21/26 |
06.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ei missään vaiheessa ole ollut koko asuntolainan kokoista henkivakuutusta, vaan sellainen summa jolla saa peliaikaa ja pystyy järjestelemään asioita. Tällä hetkellä 50000€, tuskin on missään vaiheessa ollut juurikaan tuota enempää. Testamenttia ei ole, eikä avioehtoa. Lapsia on yksi, joten kun meistä vanhemmista jompi kumpi kuolee, lapsi perii. Tämä on meille ok. 

Lapselle on säästetty hänen syntymästään asti joten hänellä on jo melko pienestä asti ollut sen verran omaisuutta, että perintöverot hoituvat helposti. Ajan kanssa myös meidän oma sijoitusvarallisuus on lisääntynyt, mikä myös helpottaa perinnönjakoa. Jos minä kuolen, miehellä ei ole minkään valtakunnan ongelmaa selvitä jäljellä olevasta asuntolainasta yksin, eikä tarvitse edes mitään sijoituksia lähteä myymään. Jos mies kuolee, muutan pienempään asuntoon ja kuittailen asuntolainaa sijoituksilla ja tämän asunnon myynnillä. Omaisuuden voi jakaa niin, ettei lapselle jää osuutta perhe-asunnosta riesakseen.

Se on myönnettävä, että silloin kun lapsi oli pieni ja asuntolainaa oli hampaisiin asti ja säästöjä ei paljonkaan, tuli välillä laskettua Excelillä miehen ollessa työmatkalla, mitä miehen kuolema tarkoittaisi ja kuinka selvittäisiin. Sitten kun Excel sanoi, että ette joudu katuojaan, niin ei ahdistanut niin pahasti. Nyt kun lapsi lähestyy jo täysi-ikäisyyttä, niin jomman kumman vanhemman kuolema olisi melkeinpä lottovoitto, koska siitähän saisi kätevästi rahat ensiasuntoon. Jos siis puhtaasti rahaa ajattelee. Toki jokainen pitää mieluummin vanhempansa elossa mahdollisimman pitkään, mutta on sillä perinnölläkin puolensa.

Meillä on tämä riskienhallinta lähtenyt oikeastaan siitä, että missään vaiheessa ei ole otettu enemmän lainaa kuin mistä miehen tuloilla selviää. Minä olen ollut työelämässä satunnaisemmin ja minun tulojen varaan ei voi oikein mitään laskea. Taloudessa on ollut riittävästi liikkumavaraa ja asunto vaihdettu isompaan vasta siinä vaiheessa kun edellinen oli jo melkein maksettu. Nyt lainaa on taas reilusti, koska olemme ostaneet lapselle asunnon, mutta sijoituksia on reippaasti enemmän kuin lainaa ja lapsellakin on jo ihan kelvollinen pesämuna odottamassa. 

Auton ja veneen hankimme vasta kun ne pystyi ostamaan käteisellä ja tulotaso mahdollisti nämä kalliit harrastukset. Kun malttaa pitää perheen kulurakenteen kevyenä silloin kun lapset ovat pieniä, niin se omaisuuskin pääsee karttumaan. Jos heti alusta asti hankkii autot, veneen, koirat ja kissat, niin siinä on paha enää mitään sijoituksia kasvattaa.

Vierailija
22/26 |
06.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmillani oli keskinäinen testamentti ja isäni kuoltua äiti sai käytännössä kaiken. Oli vielä erikseen toive ettei lapset vaadi lakiosaansa. Perusteluna oli, että sitten lopulta lapset perivät kaiken.. no, ei taida äidiltä paljon perittävää jäädä! Siksi ihmettelen, miksi moni haluaa juuri puolisolleen jättää kaiken? Ihan vilpittömästi kyselen... ymmärrän sen että henkivakuutuksen turvin turvataan puolison osuus lainasta tms, mutta että ei haluta lapsille jättää mitään....

On varmaan haluttu turvata puolison toimeentulo, mutta kyllä tuossakin voisi jotain kohtuutta silti noudattaa. Ehkä isä ei arvannut, että äiti pistää kaiken sileäksi? 

Olen itsekin miettinyt, että jos mies kuolee ensin, niin minä en välttämättä omaa puolikastani pysty kokonaan lapselle säästämään vaan joudun käyttämään osan elämiseen. Toki lapsi perii miehen ja hyvä niin ja itse jo haaveilen pienemmästä asunnosta, joten varmasti muuttaisin halvempaan jos miehestä aika jättää. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/26 |
06.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ollaan naimisissa ilman avioehtoa ja molemmilla on omat tilit koska toisen kuollessahan yhteistä tiliä ei saa hetkeen käyttää ennen kuin raha-asiat on selvitetty. Asunto omistetaan virallisesti 50/50, samoin auto.

Saa, jos tilinomistajat on merkitty TAI eikä JA.

24/26 |
06.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Avoliitto, omaisuus menee lapsille. Omat testamentit, joissa suljetaan lasten tulevien puolisoiden avio-oikeus pois perittävästä/peritystä omaisuudesta. Henkivakuutukset, edunsaajina lapset.

Ihan tarpeeksi nähty lähipiirissä näitä keskinäisen testamentin tehneitä, joissa leski saa käytännössä kaiken ja sen jälkeen uuden kumppanin kanssa hassaa edesmenneen puolison hankkiman omaisuuden. Mieluummin sijoituskämppäni ja kesämökin hassaavat lapsete kuin puolison uudet kumppanit.

Keskinäisiä testamenttejakin on erilaisia. Meillä testamentilla on rajattu ulkopuolelle lasten tulevat puolisot. Muuten testamentti ei meidän kohdalla juurikaan eroa perintölakipykälistä. Hallintaoikeus jää leskelle jne.

Keskinäinen testamentti voi olla joko omistus- tai hallintaoikeustestamentti tai yhdistelmä näistä kahdesta.

Vierailija
25/26 |
06.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos vastauksista, näitä on mielenkiintoista lukea! Itse olen avoliitossa, lapsi tulossa ja mietityttää. Minulle on kertynyt jo hieman omaisuutta, naimisiin jos menisimme niin avioehto tehtäisiin eron varalle.

Kiinnostaisi tietää teiltä, jolla avioehto ja keskinäinen testamentti: olette siis testamentanneet vielä erikseen puolisolle?

Mikäli asunto(lainat) ovat 50/50 omistuksessa, meneekö tuo kuolleen vanhemman omistus automaattisesti lapsille, ellei testamenttia ole? Leskellehän ilmeisesti asumisoikeus ainakin jää asuntoon.

Ap

Vierailija
26/26 |
06.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta oli ihan loogista, että isä ja äiti tekivät keskinäisen omistusoikeustestamentin. Näin äiti sai pidettyä sekä asunnon ja mökin, jotka olivat yhdessä rakentaneet että säästöt. Ne olivat vanhempien, eivät meidän omaisuutta.

Myös puolisoni ja minä teimme samanlaisen omistusoikeustestamentin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kaksi yhdeksän