Raskauspahoinvoinnista kärsineet kumpi tuli?

Kummastakaan ei minkäänlaista pahoinvointia kertaakaan. Muuten todella erilaiset raskaudet. (Tyttö tuli ensin ja raskaus oli todella ”helppo”).

Kolme tyttöä. Ei pahoinvointia ja kaikki pysyi loppuun asti sisällä.

3 tyttöä ja 1 poika. Kaikissa samanlainen pahoinvointi yli puoliväliin.

Mulla on ollut aika samanlaiset raskaudet sekä tytölle että pojalle. Kummassakin voimakasta pahoinvointia suunnilleen viikoilla 7-14. Sitten helpotti.

Kummassakin pieni, siro maha (olen pitkä) ja syntyi 3kg lapsi lähellä laskettua aikaa. Ei mitään viivoja tullut.

Keskimmäinen raskaus alkoi ja oksensin taas rajusti 7 viikkoa, sitten olo helpotti ja olin tosi onnellinen, kunnes yhtenä aamuna heräsin sänky veressä. Keskenmeno. Kolmannessa raskaudessa pelkäsin, että oksentaminen loppuu ja lapsi kuolee, ei onneksi. Koko ajan oksensin taas kuten ensimmäiselläkin kerralla . Tyttö ensin ja poika kolmannella kerralla.

Tyttö, poika, poika. Ja raakasti oksennellyt, tipassa ollut, hampaissa pahat kiillevauriot, mutta ei erottanut kumpi tuli.

Mulla ei ole ikinä ollut päivääkään raskauspahoinvointia, mutta on viisi poikaa.

2 poikaa.

1. raskaudessa oksentelin rajusti rv 11 asti, poika tuli.

2. Yökkäilin ja oksensin muutaman kerran vain iltaisin, poika tuli.

Voin tosi pahoin ihan koko raskauden ajan, olo helpottui heti synnytyksen jälkeen. Tyttö tuli.

Jouduin lopulta sairaalaan tiputukseen kun meinasin kuivaa jatkuvan oksentelun seurauksena. Hoitajat naureskelivat että taitaa tyttö tulla, no poika sieltä tuli!

Oli voimakasta pahoinvointia kahdessa eka raskaudessa alkuun, ensin tuli poika sitten tyttö. Kumpikin syntyi spontaanisti lasketun ajan kantturoissa. Myöhemmin miehen vaihduttua ei ole raskauspahoinvointia ollut lainkaan ja kumpikin sukupuoli on lapsilla edustettuna kaksin kappalein. Kaikki nämä neljä raskautta reilusti yliaikaisia, synnytykset täytyi käynnistää kun eivät muuten olisi vissiin tulleet poes vielä tänäkään päivänä ;) ei vaikka vedet meni, ja kaiken lisäksi kuopus otti ja kääntyi raivotarjonnasta perätilaan vielä yliaikaisena. "Hautomossa" viihtyvää sorttia :)

Olenkin miettinyt monasti, miten paljon tuohon pahoinvointiin saattais tosiaan vaikuttaa tuo puolison osuus? Omalla kohdalla ainakin selkeä ero, samoin vauvojen syntymäpainon suhteen(ekat kaksi ~5kg, loput 4 ~3,5-4kg), mutta oliko vaan sattumaa?

Ei ollut varsinaista pahoinvointia kummallakaan kerralla, vaan alkuraskaudessa vastenmielisyyttä tiettyjä ruoka-aineita kohtaan ja toisella kertaa oli myös iltaisin sellainen stoppi, ettei mikään oikein maistunut. Molemmat lapset poikia.

Tytöstä oksentelin usein mutta olo oli mitä mainoin muuten eli oksut ei ollu ns pahoja vaan sellasii pienii, mut usein. Loppu joskus viikon 17(?) aikoihin.

Ekasta pojasta törkeen paha olo. Oksentelin ja voin pahoin 24/7 en pystynyt liikkuu kunnolla ku oli niin paha oli. Alko noin viikon 12 paikkeilla. Ennenkin oli mut pahimmat olot tuolloin ja jatku neljä viikkoo.

Kahdesta viimeisestä raskaudesta ei oo ollu oikeestaan ollenkaan pahoinvointia, mutta supistelut on alkanut jo viikoilla 20. Molemmat kutenkin pysyi sisällä melkeen loppuun asti. Niin ja pojat syntyi näistä viimeisistä raskauksista.

Vierailija kirjoitti:

Tytöstä kuulemma on pahempi pahoinvointi. Pojasta ei niinkään. Itselläni ei nimeksikään pahoinvointia ollut ja poika tuli.

Samoin.

Molemmilla kerroilla olen oksentanut raskauden alusta loppuun asti päivittäin vielä synnärilläki. Tytön ja pojan saanut.

5 viikkoa oksentamista, joska 2 oli aamulla ja illalla. Poika tuli.

Tyttö. Pojasta oli paljon vähemmän pahoinvointia.

Pojista oksentelin alkuraskauden, tytöstä ei mitään pahoinvointia

Molemmilla kerroilla poika. Ekassa raskaudessa pahoinvointi kesti vajaa 2 kk ja toisessa raskaudessa n. 3 kk.

Tyttö molemmilla kerroilla.