Lapsen itsemurha

Hei, otan osaa, tuo on aivan hirveä tilanne. Oma teinini on myös masentunut ja pelkään jatkuvasti hänen puolestaan. Olet varmasti itse kaikkesi yrittänyt. On luonnollista vanhempien etsiä syytä itsestään, mutta kaikkeen ei vain voi vaikuttaa. Tarvitset nyt itse ammattiapua ja nopeasti, jos et ole sitä vielä hakenut.

Otan osaa.

Osanottoni. En pysty kuvittelemaan edes noin hirvittävää tilannetta. Sinä ja perheesi tarvitsette myös apua. Onko työterveyttä? Ellei niin terveyskeskukseen tai kaupungin mielenterveystoimistoon. 

Ihan hirveä tilanne! Otan osaa. Omalla tyttärellä alkamassa psykologin käynnit. Osaatko yhtään sanoa missä mentiin vikaan? En halua syyllistää sinua.

Lapsensa menettäneiden tai itsemurhan tehneiden läheisten ryhmä voisi olla jossain vaiheessa paikka mistä löytyisi tukea.

Toivottavasti on ihmisiä, jotka auttavat sinua hakemaan apua.

Osanottoni ja osaisinpa jotain lohduttavaa sanoa.

Otan osaa. Älä syyllistä itseäsi.

Mitä tekisit toisin? Millainen oli hänen lapsuutensa?

Lapsellesi olit varmasti rakas. Hän ei haluaisi, että syylistät itseäsi.

Kaikkea hyvää ja lämpöä lähellesi.

Surunauha ry tukee itsemurhan tehneiden läheisiä. Heillä on mm. valtakunnallinen kriisipuhelin: 010 195 202

https://surunauha.net/

Vierailija kirjoitti:

Hei, otan osaa, tuo on aivan hirveä tilanne. Oma teinini on myös masentunut ja pelkään jatkuvasti hänen puolestaan. Olet varmasti itse kaikkesi yrittänyt. On luonnollista vanhempien etsiä syytä itsestään, mutta kaikkeen ei vain voi vaikuttaa. Tarvitset nyt itse ammattiapua ja nopeasti, jos et ole sitä vielä hakenut.

Tämän nyt ei ole tarkoitus lannistaa tai kuulostaa negatiiviselta, mutta miten joku voi luottaa "ammattiapuun" kun on jo lähietäisyydeltä nähnyt että se ei ole auttanut.

Otan osaa.

Otan osaa suruunne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, otan osaa, tuo on aivan hirveä tilanne. Oma teinini on myös masentunut ja pelkään jatkuvasti hänen puolestaan. Olet varmasti itse kaikkesi yrittänyt. On luonnollista vanhempien etsiä syytä itsestään, mutta kaikkeen ei vain voi vaikuttaa. Tarvitset nyt itse ammattiapua ja nopeasti, jos et ole sitä vielä hakenut.

Tämän nyt ei ole tarkoitus lannistaa tai kuulostaa negatiiviselta, mutta miten joku voi luottaa "ammattiapuun" kun on jo lähietäisyydeltä nähnyt että se ei ole auttanut.

Olemme kaikki yksilöitä ja myös avun antajia on erilaisia. Tuo on sama kuin sanoisi ettei syöpähoitoihin kannata mennä, koska osa kuitenkin kuolee.

enkeliäiti kirjoitti:

Haluaisin purkaa hieman tuntojani, kun ei ole muuta kenelle voisi avautua.

Oma 17v tyttäreni teki itsemurhan hirttäytymällä .Minä löysin hänet omasta huoneestaan. Hän oli ollut pitkään jo masentunut oli osastojaksoja, psykologeja ja yritimme koko perhe tukea häntä, muttemme kai tarpeeksi. itsesyytökset ovat valtavia. Mitä teine väärin ja miksi en tajunnut, että lapseni voi oikeasti niin huonosti..Voiko tästä koskaan selvitä..? Olen huono äiti..Haluan vain lapseni takaisin ja tekisin kaiken aivan toisin..

Lue Jörn Donner ketju..siellä häntä syytetään lapsensa alkoholismista ja kuolemasta

Vierailija kirjoitti:

Surunauha ry tukee itsemurhan tehneiden läheisiä. Heillä on mm. valtakunnallinen kriisipuhelin: 010 195 202

https://surunauha.net/

Isäni teki itsemurhan 80-luvulla..

Sain kyllä selvitä ihan itsekseni , vaikka teini olinkin.

Sinäkin selviät hienosti

Ei ole sinun syysi ap, vaikka toki läheisenä miettii mitä olisi voinut tehdä toisin. Oli lapsen oma päätös, yrititte auttaa häntä. Suru on ikuinen, mutta koita muistella hyviäkin hetkiä. Teit sen mitä voit.

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikein, että kuoli. Sellaisella ihmispaskalla ei ollut oikeutta elää. Itsemurha on muuten synti, joten lapsesi palaa tällä hetkellä pirun luona.

Taidat itse olla ihmispaska ja tiedätkin jo mihin päädyt. Häpeä.

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikein, että kuoli. Sellaisella ihmispaskalla ei ollut oikeutta elää. Itsemurha on muuten synti, joten lapsesi palaa tällä hetkellä pirun luona.

Tuliko hyvä mieli? En yleensä toivo kenellekään pahaa, mutta sinulle kyllä. Toivottavasti elämä opettaa myös sinua rankimman kautta.

Osanottoni lapsen menetyksen johdosta. Oma lapseni on toipumassa masennuksesta, mutta matkan varrella on ollut hetkiä, kun olen pelännyt hänen puolestaan.

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikein, että kuoli. Sellaisella ihmispaskalla ei ollut oikeutta elää. Itsemurha on muuten synti, joten lapsesi palaa tällä hetkellä pirun luona.

Ihminen ei tiedä, kuka pelastuu ja kuka ei. Uskon Jumalaa armolliseksi.

Mietipä, että kohta eutanasia lailleistetaan. Käytä energiaksi sen vastustamiseen.

Sinun resursseilla et olisi parempaan pystynyt. Eli yritä ajatella armollisesti. Et ehkä olisi pystynyt toimimaan merkittävän paljon toisin kuitenkaan.

Ja tuskin hän sinun takiasi masentui. Varmaan hänen ympärilleen sattui ikäviä muita ihmisiä.

Voimia ap!

Olen itse yrittänyt joskus itsemurhaa, eikä se todellakaan ollut vanhempieni syytä. Yrittivät parhaansa auttaa, mutta minö itse koin myös syyllisyyttö siitä, että oloni oli niin huono, vaikka kuinka yritettiin saada sitä paremmaksi jne.

Jos lapsellasi oli jokin lääkitys, niin se on voinut myös edes auttaa itsemurhan tekoa. Siitä huolimatta monet lääkkeet auttavat ihmisiä elämässään eteenpäin, joten eiköhän syyllistäminen saisi jäädä?

Jos koet olevasi oikeasti syyllinen, niin pyydä anteeksi ja muista antaa anteeksi myös itsellesi ❤

Ap, olen todella pahoillani ja otan osaa pohjattomaan suruusi. Itse olen myös lapseni menettänyt. Ymmärrän hätäsi, mutta tältä palstalta et tule saamaan kunnollista ammattiapua ja vertaistukea. Tutustu netissä esim. Surunauha-järjestöön ja ota rohkeasti yhteyttä sinne. Mitä tulee syyllisyyden tunteisiin, niin uskon, että olet äitinä tehnyt kaiken voitavasti. Tämä elämä on raskasta, eivätkä kaikki jaksa tätä, vaikka olisi rakastavia ihmisiä ympärillä. Päätös oli yksin tyttäresi. Halauksia sinulle, ap.