Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko tosiaan väärin vaatia työnhakijaa hakemaan työtä?
Oikeus pysyä työttömänä
05.02.2018 |
Siis jos työnhakijalle maksetaan rahaa.
Nythän nykytyöttömät ovat hyvin tarkkoja siitä, ettei kukaan vahingossakaan aiheuta heille sellaista tunnetta, että heidän pitäisi hakea työtä.
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toisaalta jos vaan mekaanisesti hakee Mollin paikkoja massahakemuksilla, niin ei kannata olettaa työllistyvänsä.
Työnhakutaidot, esim somen käyttö, erilaiset verkostoitumistapahtumat, itsensä brändääminen jne pitäisi kyllä ottaa osaksi näitä työkkärin "CV-kursseja". CV on tärkeä, mutta se on vain yksi pieni osa työnhakua.
Turha alapeukuttaa rakkaat, vaikkei totuus omista työnhakutaidoista miellyttäisikään.
Jos tänään ilmestyy hyvä haltijatar, joka taikasauvansa heilautuksella tekee jokaisesta työnhakijasta taitavan esiintyjän, itsensä brändääjän, loihtii jokaiselle taidot kirjoittaa täydellisiä hakemuksia ja CV:itä, niin millä tempulla työpaikat lisääntyvät ja työllisyys paranee?
Eli sama kysymys kuin tällä palstalla on jo kymmeniä kertoja esitetty: Kuinka moni työpaikka jää täyttämättä siksi, että hakijoiden hakemukset ja cv:t eivät ole tarpeeksi tyylikkäitä? Itse olen saanut vastauksia, joissa paikkaa on hakenut yleensä n. 40 - 120 hakijaa, joista osa kutsuttiin haastatteluun. Kertaakaan ei ole tullut viestiä, että ketään ei voitu ottaa, kun oli niin tyhmän näköisiä hakemuksia.
Se ei olekaan se pointti, vaan että miksi kukaan haluaisi olla niiden joukossa, joilla ei ole toivoakaan päästä haastatteluun, koska jo hakemus on surkea?
Työpaikkoja ei millään taiaksauvalla yhtäkkiä tule kaikille, mutta toisaalta läheskään kaikki "työttömät" eivät ole edes työkykyisiä. Tilanne ei ole niin toivoton, kuin mitä voisi ajatella pelkästään vertaamalla työmarkkinatukea saavien määrää Mollissa avoimien paikkojen määrään.
Ja jos piiloudutaan sen taakse, ettei työtä ole kuitenkaan kaikilla, lähdetään vaaralliselle tielle. Yksilön kannalta työtä on aina mahdollista löytää, jos osaa hakea ja oma osaaminen sopii avoimena olevaan paikkaan.
Kun puhutaan työttömyydestä koko yhteiskunnan tasolla, ei ole mitään järkeä etsiä niitä ratkaisuja yksilötasolla. Ei siinä ole mitään vaarallista, että tarkastellaan asioita oikeista kulmista ja myönnetään, että yksilötason ratkaisut eivät vie kovin pitkälle, ellei ne vaikutukset näy myös yhteiskuntatasolla.
Olen tässä eri mieltä. Jos yhteiskunta ei tavalla tai toisella panosta yksilöihinsä yksilötasolla, meillä on hyvin pian ne yksilöt, jotka pärjäävät omillaan (ns. voittajat) ja ne jotka eivät (ns. häviäjät). Se mikä sen panostamisen tulisi olla, onko se kurssitusta, työnhakutaitojen lisäämistä, resurssien ja ohjausosaamisen lisäämistä työkkärin virkailijoille vai mitä, on sitten yhteiskunnallinen arvovalinta.
Tuolla menetelmällä työpaikat ei kuitenkaan lisäänny joten työttömänä on aina x määrä ihmisiä. Ei sillä ole yhteiskunnalle merkitystä ketä nuo työttömät yksilöt ovat. Määrällä on väliä.
Mutta haluaako yhteiskunta, että ne vailla työtä olevat ovat sellaisia, ettei heillä ole mitään toivoa saada työtä, vaikka työtilanne paranisikin? Eli halutaanko tukea syrjäytymistä?
Ongelma on siinä että yhteiskunta käyttää resursseja nyt 90% tähän yksilötason hienosäätöön ja ehkä 10 % työpaikkojen luomiseen. Sen pitäisi olla toisinpäin. Yksilötason ongelmista poistuisi suurin osa itsestään kun työpaikkoja olisi enemmän tarjolla.
Yhteiskunnan on oikeasti aika vaikeaa luoda oikeasti työpaikkoja, paitsi tietysti lisäämällä valtion ja kuntien työntekijöitä, minkä hyödyllisyydestä voidaan olla monta mieltä. Yritysten toimintaedellytyksiä voidaan parantaa kyllä, mutta jos yrityksellä ei silti ole tarvetta työvoimalle, se hyöty valuu lähinnä omistajille. Nämä asiat määräävät loppukädessä markkinat. Verotuksen kautta ostovoimaa voidaan lisätä, mutta ei sekään yksiselitteisesti luo työpaikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toisaalta jos vaan mekaanisesti hakee Mollin paikkoja massahakemuksilla, niin ei kannata olettaa työllistyvänsä.
Työnhakutaidot, esim somen käyttö, erilaiset verkostoitumistapahtumat, itsensä brändääminen jne pitäisi kyllä ottaa osaksi näitä työkkärin "CV-kursseja". CV on tärkeä, mutta se on vain yksi pieni osa työnhakua.
Turha alapeukuttaa rakkaat, vaikkei totuus omista työnhakutaidoista miellyttäisikään.
Jos tänään ilmestyy hyvä haltijatar, joka taikasauvansa heilautuksella tekee jokaisesta työnhakijasta taitavan esiintyjän, itsensä brändääjän, loihtii jokaiselle taidot kirjoittaa täydellisiä hakemuksia ja CV:itä, niin millä tempulla työpaikat lisääntyvät ja työllisyys paranee?
Eli sama kysymys kuin tällä palstalla on jo kymmeniä kertoja esitetty: Kuinka moni työpaikka jää täyttämättä siksi, että hakijoiden hakemukset ja cv:t eivät ole tarpeeksi tyylikkäitä? Itse olen saanut vastauksia, joissa paikkaa on hakenut yleensä n. 40 - 120 hakijaa, joista osa kutsuttiin haastatteluun. Kertaakaan ei ole tullut viestiä, että ketään ei voitu ottaa, kun oli niin tyhmän näköisiä hakemuksia.
Se ei olekaan se pointti, vaan että miksi kukaan haluaisi olla niiden joukossa, joilla ei ole toivoakaan päästä haastatteluun, koska jo hakemus on surkea?
Työpaikkoja ei millään taiaksauvalla yhtäkkiä tule kaikille, mutta toisaalta läheskään kaikki "työttömät" eivät ole edes työkykyisiä. Tilanne ei ole niin toivoton, kuin mitä voisi ajatella pelkästään vertaamalla työmarkkinatukea saavien määrää Mollissa avoimien paikkojen määrään.
Ja jos piiloudutaan sen taakse, ettei työtä ole kuitenkaan kaikilla, lähdetään vaaralliselle tielle. Yksilön kannalta työtä on aina mahdollista löytää, jos osaa hakea ja oma osaaminen sopii avoimena olevaan paikkaan.
Kun puhutaan työttömyydestä koko yhteiskunnan tasolla, ei ole mitään järkeä etsiä niitä ratkaisuja yksilötasolla. Ei siinä ole mitään vaarallista, että tarkastellaan asioita oikeista kulmista ja myönnetään, että yksilötason ratkaisut eivät vie kovin pitkälle, ellei ne vaikutukset näy myös yhteiskuntatasolla.
Olen tässä eri mieltä. Jos yhteiskunta ei tavalla tai toisella panosta yksilöihinsä yksilötasolla, meillä on hyvin pian ne yksilöt, jotka pärjäävät omillaan (ns. voittajat) ja ne jotka eivät (ns. häviäjät). Se mikä sen panostamisen tulisi olla, onko se kurssitusta, työnhakutaitojen lisäämistä, resurssien ja ohjausosaamisen lisäämistä työkkärin virkailijoille vai mitä, on sitten yhteiskunnallinen arvovalinta.
Tuolla menetelmällä työpaikat ei kuitenkaan lisäänny joten työttömänä on aina x määrä ihmisiä. Ei sillä ole yhteiskunnalle merkitystä ketä nuo työttömät yksilöt ovat. Määrällä on väliä.
Mutta haluaako yhteiskunta, että ne vailla työtä olevat ovat sellaisia, ettei heillä ole mitään toivoa saada työtä, vaikka työtilanne paranisikin? Eli halutaanko tukea syrjäytymistä?
Ongelma on siinä että yhteiskunta käyttää resursseja nyt 90% tähän yksilötason hienosäätöön ja ehkä 10 % työpaikkojen luomiseen. Sen pitäisi olla toisinpäin. Yksilötason ongelmista poistuisi suurin osa itsestään kun työpaikkoja olisi enemmän tarjolla.
Yhteiskunnan on oikeasti aika vaikeaa luoda oikeasti työpaikkoja, paitsi tietysti lisäämällä valtion ja kuntien työntekijöitä, minkä hyödyllisyydestä voidaan olla monta mieltä. Yritysten toimintaedellytyksiä voidaan parantaa kyllä, mutta jos yrityksellä ei silti ole tarvetta työvoimalle, se hyöty valuu lähinnä omistajille. Nämä asiat määräävät loppukädessä markkinat. Verotuksen kautta ostovoimaa voidaan lisätä, mutta ei sekään yksiselitteisesti luo työpaikkoja.
Yritystominnan lisääminen on ainoa mikä oikeasti auttaa. Kaikki muu on näpertelyä. Yrityksillä on aina tarvetta työntekijöille silloin kun niiden toiminta on kannattavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnhaun vaatimisessa ei ole mitään väärin. Mutta vaikka hakisi joka päivä kymmentä paikkaa ja ei kuitenkaan työllisty, niin on väärin että siitä rangaistaan.
Työnhaun laadulla on myös merkitystä. Ei ole mitään järkeä hakea kymmentä paikkaa päivässä, jos ne eivät oikeasti ole jollain tapaa järkeviä sen hakijan kannalta.
Mieluummin panostaa vaikka muutamaan hakuun viikossa. Tekee kunnolla taustatyöt, hyvän hakemuksen, miettii voiko jotenkin verkostoitua ko alalla jne. Eihän sekään työpaikkaa takaa, mutta nostaa kummasti todennäköisyyksiä.
Kyllä juuri näin. Ja jos ei ole kokemusta, tai työssäolosta on kovin pitkä aika, täydennyskoulutus erilaisten kurssien kautta on myös tärkeää. Ilmaisia hyviä kursseja, nettikursseja ja seminaareja on vaikka ja kuinka. Työelämä, vaaditut taidot jne muuttuvat jatkuvasti. Työnhaku on myös ainakin meidän alalla mennyt erittäin vahvasti LinkedIniin ja muihin sosiaalisen median kanaviin.
t. HR-työtä tekevä
Siinä ei paljon brändäämiset auta, kun avoinnaolleeseen työpaikkaan otetaan mieluummin sukulaistyttö/poika, kuin henkilö, jolla olisi alan koulutus ja työkokemus. Olenko brändännyt itseni väärään sukuun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toisaalta jos vaan mekaanisesti hakee Mollin paikkoja massahakemuksilla, niin ei kannata olettaa työllistyvänsä.
Työnhakutaidot, esim somen käyttö, erilaiset verkostoitumistapahtumat, itsensä brändääminen jne pitäisi kyllä ottaa osaksi näitä työkkärin "CV-kursseja". CV on tärkeä, mutta se on vain yksi pieni osa työnhakua.
Turha alapeukuttaa rakkaat, vaikkei totuus omista työnhakutaidoista miellyttäisikään.
Jos tänään ilmestyy hyvä haltijatar, joka taikasauvansa heilautuksella tekee jokaisesta työnhakijasta taitavan esiintyjän, itsensä brändääjän, loihtii jokaiselle taidot kirjoittaa täydellisiä hakemuksia ja CV:itä, niin millä tempulla työpaikat lisääntyvät ja työllisyys paranee?
Eli sama kysymys kuin tällä palstalla on jo kymmeniä kertoja esitetty: Kuinka moni työpaikka jää täyttämättä siksi, että hakijoiden hakemukset ja cv:t eivät ole tarpeeksi tyylikkäitä? Itse olen saanut vastauksia, joissa paikkaa on hakenut yleensä n. 40 - 120 hakijaa, joista osa kutsuttiin haastatteluun. Kertaakaan ei ole tullut viestiä, että ketään ei voitu ottaa, kun oli niin tyhmän näköisiä hakemuksia.
Se ei olekaan se pointti, vaan että miksi kukaan haluaisi olla niiden joukossa, joilla ei ole toivoakaan päästä haastatteluun, koska jo hakemus on surkea?
Työpaikkoja ei millään taiaksauvalla yhtäkkiä tule kaikille, mutta toisaalta läheskään kaikki "työttömät" eivät ole edes työkykyisiä. Tilanne ei ole niin toivoton, kuin mitä voisi ajatella pelkästään vertaamalla työmarkkinatukea saavien määrää Mollissa avoimien paikkojen määrään.
Ja jos piiloudutaan sen taakse, ettei työtä ole kuitenkaan kaikilla, lähdetään vaaralliselle tielle. Yksilön kannalta työtä on aina mahdollista löytää, jos osaa hakea ja oma osaaminen sopii avoimena olevaan paikkaan.
Kun puhutaan työttömyydestä koko yhteiskunnan tasolla, ei ole mitään järkeä etsiä niitä ratkaisuja yksilötasolla. Ei siinä ole mitään vaarallista, että tarkastellaan asioita oikeista kulmista ja myönnetään, että yksilötason ratkaisut eivät vie kovin pitkälle, ellei ne vaikutukset näy myös yhteiskuntatasolla.
Olen tässä eri mieltä. Jos yhteiskunta ei tavalla tai toisella panosta yksilöihinsä yksilötasolla, meillä on hyvin pian ne yksilöt, jotka pärjäävät omillaan (ns. voittajat) ja ne jotka eivät (ns. häviäjät). Se mikä sen panostamisen tulisi olla, onko se kurssitusta, työnhakutaitojen lisäämistä, resurssien ja ohjausosaamisen lisäämistä työkkärin virkailijoille vai mitä, on sitten yhteiskunnallinen arvovalinta.
Tuolla menetelmällä työpaikat ei kuitenkaan lisäänny joten työttömänä on aina x määrä ihmisiä. Ei sillä ole yhteiskunnalle merkitystä ketä nuo työttömät yksilöt ovat. Määrällä on väliä.
Mutta haluaako yhteiskunta, että ne vailla työtä olevat ovat sellaisia, ettei heillä ole mitään toivoa saada työtä, vaikka työtilanne paranisikin? Eli halutaanko tukea syrjäytymistä?
Ongelma on siinä että yhteiskunta käyttää resursseja nyt 90% tähän yksilötason hienosäätöön ja ehkä 10 % työpaikkojen luomiseen. Sen pitäisi olla toisinpäin. Yksilötason ongelmista poistuisi suurin osa itsestään kun työpaikkoja olisi enemmän tarjolla.
Yhteiskunnan on oikeasti aika vaikeaa luoda oikeasti työpaikkoja, paitsi tietysti lisäämällä valtion ja kuntien työntekijöitä, minkä hyödyllisyydestä voidaan olla monta mieltä. Yritysten toimintaedellytyksiä voidaan parantaa kyllä, mutta jos yrityksellä ei silti ole tarvetta työvoimalle, se hyöty valuu lähinnä omistajille. Nämä asiat määräävät loppukädessä markkinat. Verotuksen kautta ostovoimaa voidaan lisätä, mutta ei sekään yksiselitteisesti luo työpaikkoja.
Yritystominnan lisääminen on ainoa mikä oikeasti auttaa. Kaikki muu on näpertelyä. Yrityksillä on aina tarvetta työntekijöille silloin kun niiden toiminta on kannattavaa.
Väärin. Kannattavuus ei luo tarvetta työntekijöille. Jos homma saadaan tehtyä kannattavasti X:llä työntekijällä, ei kukaan yritys palkkaa uusia vain siksi, että tulosta tulee.
Vasta jos yritys haluaa kasvaa, laajentaa toimintaa, tavoitella suurempaa asiakaskuntaa jne (eli on enemmän kysyntää, mitä pystytään tekemään ja halutaan myös luoda tarjontaa), syntyy tarve työntekijälle. Ja silloinkin voi olla kyse sellaisesta osaamisesta, mitä ei ihan helposti löydy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnhaun vaatimisessa ei ole mitään väärin. Mutta vaikka hakisi joka päivä kymmentä paikkaa ja ei kuitenkaan työllisty, niin on väärin että siitä rangaistaan.
Työnhaun laadulla on myös merkitystä. Ei ole mitään järkeä hakea kymmentä paikkaa päivässä, jos ne eivät oikeasti ole jollain tapaa järkeviä sen hakijan kannalta.
Mieluummin panostaa vaikka muutamaan hakuun viikossa. Tekee kunnolla taustatyöt, hyvän hakemuksen, miettii voiko jotenkin verkostoitua ko alalla jne. Eihän sekään työpaikkaa takaa, mutta nostaa kummasti todennäköisyyksiä.
Kyllä juuri näin. Ja jos ei ole kokemusta, tai työssäolosta on kovin pitkä aika, täydennyskoulutus erilaisten kurssien kautta on myös tärkeää. Ilmaisia hyviä kursseja, nettikursseja ja seminaareja on vaikka ja kuinka. Työelämä, vaaditut taidot jne muuttuvat jatkuvasti. Työnhaku on myös ainakin meidän alalla mennyt erittäin vahvasti LinkedIniin ja muihin sosiaalisen median kanaviin.
t. HR-työtä tekevä
Siinä ei paljon brändäämiset auta, kun avoinnaolleeseen työpaikkaan otetaan mieluummin sukulaistyttö/poika, kuin henkilö, jolla olisi alan koulutus ja työkokemus. Olenko brändännyt itseni väärään sukuun?
Osa paikoista on kautta historian mennyt näin, suurin osa ei. Jännästi muutkin kuin oikeiden sukujen edustajat töitä saavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ap viittaa aktiivimalliin, niin sehän vaatii saamaan töitä, ei pelkästään hakemaan. Onko sinusta oikein, että ihmisiä rangaistaan ja heidän asemaa vaikeutetaan entisestään jos en löydä töitä? Entä onko mielestäsi fiksua lisätä byrokratiaa tämän vuoksi? Tai voittaako tässä kukaan jos nuo ihmiset voivat hakea puuttuvat rahat kuitenkin toimeentulotuesta?
Kysehän on siitä, että hallitus yrittää nyt tempputyöllistää sen verran ihmisiä, että tilastot näyttävät hyvältä. 18h/kk työtä aiheuttaa sen, ettei ihminen näy enää työttömänä tietyissä tilastoissa. Tämähän on sitten riemuvoitto meille kaikille!
Sen lisäksi ne pyrkivät nousukaudssa lyömaan leiman siitä, että rangaistus olisi sopiva tapa motivoida köyhiä. Haluan eroon tällaisesta kuspiä politiikasta. Törkeää menoa. Olisi kirveelle töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toisaalta jos vaan mekaanisesti hakee Mollin paikkoja massahakemuksilla, niin ei kannata olettaa työllistyvänsä.
Työnhakutaidot, esim somen käyttö, erilaiset verkostoitumistapahtumat, itsensä brändääminen jne pitäisi kyllä ottaa osaksi näitä työkkärin "CV-kursseja". CV on tärkeä, mutta se on vain yksi pieni osa työnhakua.
Kun suurin osa työnhakijoista ei ole mitään konsultteja ja Jari Sarasvuota. Joku brändääminen ja messuilla juoksentelu on aivan tyhjänpäiväistä puuhastelua kun olet joku puuseppä, maalari, levyseppä, kassamyyjä, kosmetologi, postinjakaja... suurin osa työttömistä on suorittavan tason tekijöitä ja työnantajaa kiinnostaa lähinnä se mitä olet tähän asti tehnyt. Työpaikat ei lisäänny sillä että nämä ihmiset juoksentelee brändäämässä itseään.
Ei lisäänny ei, mutta en sanoisi, että esimerkiksi rakennusmiehelle tai -naiselle olisi tyhjänpäiväistä pysytellä trendien mukana ja verkostoitua esimerkiksi messuilla tms. Samaten kosmetologit käyvät jatkuvasti erilaisissa tapahtumissa hakemassa lisäoppia.
Jos asiakas haluaa seinään väriä x, niin rakennusmiehen/naisen asia ei ole kertoa, että väri x oli trendikästä viime vuosikymmenellä, parempi valinta olisi y. Hänen tehtävä on saada maalattua niin, että asiakas on jälkeen tyytyväinen. Rakennusmiehet/naiset eivät myöskään itse suunnittele, missä järjestyksessä kylppäriin laitetaan vesieritys ja kaakelit. Sitä varten yrityksissä on suunnittelijat ja esimiehet.
Nuo sinun esimerkit sopivat itsenäisille ammatinharjoittajille, muuten koulutuksesta vastaa työnantaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toisaalta jos vaan mekaanisesti hakee Mollin paikkoja massahakemuksilla, niin ei kannata olettaa työllistyvänsä.
Työnhakutaidot, esim somen käyttö, erilaiset verkostoitumistapahtumat, itsensä brändääminen jne pitäisi kyllä ottaa osaksi näitä työkkärin "CV-kursseja". CV on tärkeä, mutta se on vain yksi pieni osa työnhakua.
Kun suurin osa työnhakijoista ei ole mitään konsultteja ja Jari Sarasvuota. Joku brändääminen ja messuilla juoksentelu on aivan tyhjänpäiväistä puuhastelua kun olet joku puuseppä, maalari, levyseppä, kassamyyjä, kosmetologi, postinjakaja... suurin osa työttömistä on suorittavan tason tekijöitä ja työnantajaa kiinnostaa lähinnä se mitä olet tähän asti tehnyt. Työpaikat ei lisäänny sillä että nämä ihmiset juoksentelee brändäämässä itseään.
Ei lisäänny ei, mutta en sanoisi, että esimerkiksi rakennusmiehelle tai -naiselle olisi tyhjänpäiväistä pysytellä trendien mukana ja verkostoitua esimerkiksi messuilla tms. Samaten kosmetologit käyvät jatkuvasti erilaisissa tapahtumissa hakemassa lisäoppia.
Jos asiakas haluaa seinään väriä x, niin rakennusmiehen/naisen asia ei ole kertoa, että väri x oli trendikästä viime vuosikymmenellä, parempi valinta olisi y. Hänen tehtävä on saada maalattua niin, että asiakas on jälkeen tyytyväinen. Rakennusmiehet/naiset eivät myöskään itse suunnittele, missä järjestyksessä kylppäriin laitetaan vesieritys ja kaakelit. Sitä varten yrityksissä on suunnittelijat ja esimiehet.
Nuo sinun esimerkit sopivat itsenäisille ammatinharjoittajille, muuten koulutuksesta vastaa työnantaja.
Nojaa, jos asenne on tuo, niin tokihan on turhaa olla perillä yhtään mistään.
Esim. maalauspuolella tulee jatkuvasti uusia tuotteita, tekniikoita jne. Siitä ei ole mitään haittaa, että tuntee ja tietää asiat, vaikkei suunnittelemassa olisikaan. Tyttäreni on esimerkiksi maalari ammatiltaan, ja kyllä häneltä on haastatteluissa kysytty erilaisista maaleista ja maalaustekniikoista, joita ei vielä ollut siihen aikaan, kun kouluja kävi.
Vierailija kirjoitti:
Riipuu varmaan töyn laadusta. Kannattaako työttömän ottaa työtä jota on 8h kuukaudessa?
Myöskään heitä, jotka saa paljon pääomatuloja ei pitäisi pitää työttöminä. Hehän ovat silloin sijoittajia.
Kenen se työ sitten pitäisi ottaa? Jos työtä tarjolla 8h se tarkoittaa, että sille ei ole löytynyt tekijää. Pakko siis löytää ihminen työyhteisön ulkopuolelta. Täälläkin käy välillä eri tuuraajia kun joku sairastuu yllättäen. Jos tuo 8h jatkuu kuukaudesta toiseen (on vaikka viikonlopputyötä) voi siihen suostuva etsiä arkipäiville toista työtä.
Mistähän muuten saisi viikonlopputyötä. Teen arkisin töitä harjoittelijana (ei palkkaa), joten olisi kiva saada palkallinen työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnhaun vaatimisessa ei ole mitään väärin. Mutta vaikka hakisi joka päivä kymmentä paikkaa ja ei kuitenkaan työllisty, niin on väärin että siitä rangaistaan.
Työnhaun laadulla on myös merkitystä. Ei ole mitään järkeä hakea kymmentä paikkaa päivässä, jos ne eivät oikeasti ole jollain tapaa järkeviä sen hakijan kannalta.
Mieluummin panostaa vaikka muutamaan hakuun viikossa. Tekee kunnolla taustatyöt, hyvän hakemuksen, miettii voiko jotenkin verkostoitua ko alalla jne. Eihän sekään työpaikkaa takaa, mutta nostaa kummasti todennäköisyyksiä.
Voi pyhä jeesus. Oletteko te työnhakijoita haukkuvat ja aktiivimallia kannattavat oikeasti noin tyhmiä? Millä tavalla teistä on oikein se, että työnhakijaa rangaistaan siitä että hän ei työllisty? Tähän haluaisin vastauksen. Ei se ole työnhakijan vika, että kaikista sadoista työnhakijoista työnantaja palkkaa jonkun muun.
Ikävä kyllä työttömät, te ette vain voi vain makoilla uuninpankolla ja syljeksiä kattoon. Jokaisen työkuntoisen kansalaisen on osallistuttava yhteisiin talkoisiin. Teidät voidaan ihan hyvin velvoittaa ns "pakkotyöhön", koska muutoin te syötte kuormasta jonka duunarit ovat työllään tehneet.
Itse kannatan työttömille kovaa risu-savottaa, tai vastaavaa. Oppivatpahan siinä mitä oikea työnteko on. Nämä tukien varassa elävät hissukathan eivät nykyisin suurin osa saa haettua edes maitopurkkia jääkaapista ilman äidin apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toisaalta jos vaan mekaanisesti hakee Mollin paikkoja massahakemuksilla, niin ei kannata olettaa työllistyvänsä.
Työnhakutaidot, esim somen käyttö, erilaiset verkostoitumistapahtumat, itsensä brändääminen jne pitäisi kyllä ottaa osaksi näitä työkkärin "CV-kursseja". CV on tärkeä, mutta se on vain yksi pieni osa työnhakua.
Turha alapeukuttaa rakkaat, vaikkei totuus omista työnhakutaidoista miellyttäisikään.
Jos tänään ilmestyy hyvä haltijatar, joka taikasauvansa heilautuksella tekee jokaisesta työnhakijasta taitavan esiintyjän, itsensä brändääjän, loihtii jokaiselle taidot kirjoittaa täydellisiä hakemuksia ja CV:itä, niin millä tempulla työpaikat lisääntyvät ja työllisyys paranee?
Eli sama kysymys kuin tällä palstalla on jo kymmeniä kertoja esitetty: Kuinka moni työpaikka jää täyttämättä siksi, että hakijoiden hakemukset ja cv:t eivät ole tarpeeksi tyylikkäitä? Itse olen saanut vastauksia, joissa paikkaa on hakenut yleensä n. 40 - 120 hakijaa, joista osa kutsuttiin haastatteluun. Kertaakaan ei ole tullut viestiä, että ketään ei voitu ottaa, kun oli niin tyhmän näköisiä hakemuksia.
Se ei olekaan se pointti, vaan että miksi kukaan haluaisi olla niiden joukossa, joilla ei ole toivoakaan päästä haastatteluun, koska jo hakemus on surkea?
Työpaikkoja ei millään taiaksauvalla yhtäkkiä tule kaikille, mutta toisaalta läheskään kaikki "työttömät" eivät ole edes työkykyisiä. Tilanne ei ole niin toivoton, kuin mitä voisi ajatella pelkästään vertaamalla työmarkkinatukea saavien määrää Mollissa avoimien paikkojen määrään.
Ja jos piiloudutaan sen taakse, ettei työtä ole kuitenkaan kaikilla, lähdetään vaaralliselle tielle. Yksilön kannalta työtä on aina mahdollista löytää, jos osaa hakea ja oma osaaminen sopii avoimena olevaan paikkaan.
Eli miksi työtöntä rangaistaan siitä, että hakemisesta huolimatta hän ei saa työpaikkaa, jos kerran työpaikkoja ei riitä kaikille? Miksi työtön on syypää siihen, että työnantaja palkkaa sadasta hakijasta jonkun muun ja 99 ihmistä jää vaille työtä (olettaen että kaikki hakijat ovat työttömiä eivätkä työpaikan vaihtajia).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toisaalta jos vaan mekaanisesti hakee Mollin paikkoja massahakemuksilla, niin ei kannata olettaa työllistyvänsä.
Työnhakutaidot, esim somen käyttö, erilaiset verkostoitumistapahtumat, itsensä brändääminen jne pitäisi kyllä ottaa osaksi näitä työkkärin "CV-kursseja". CV on tärkeä, mutta se on vain yksi pieni osa työnhakua.
Turha alapeukuttaa rakkaat, vaikkei totuus omista työnhakutaidoista miellyttäisikään.
Jos tänään ilmestyy hyvä haltijatar, joka taikasauvansa heilautuksella tekee jokaisesta työnhakijasta taitavan esiintyjän, itsensä brändääjän, loihtii jokaiselle taidot kirjoittaa täydellisiä hakemuksia ja CV:itä, niin millä tempulla työpaikat lisääntyvät ja työllisyys paranee?
Eli sama kysymys kuin tällä palstalla on jo kymmeniä kertoja esitetty: Kuinka moni työpaikka jää täyttämättä siksi, että hakijoiden hakemukset ja cv:t eivät ole tarpeeksi tyylikkäitä? Itse olen saanut vastauksia, joissa paikkaa on hakenut yleensä n. 40 - 120 hakijaa, joista osa kutsuttiin haastatteluun. Kertaakaan ei ole tullut viestiä, että ketään ei voitu ottaa, kun oli niin tyhmän näköisiä hakemuksia.
Se ei olekaan se pointti, vaan että miksi kukaan haluaisi olla niiden joukossa, joilla ei ole toivoakaan päästä haastatteluun, koska jo hakemus on surkea?
Työpaikkoja ei millään taiaksauvalla yhtäkkiä tule kaikille, mutta toisaalta läheskään kaikki "työttömät" eivät ole edes työkykyisiä. Tilanne ei ole niin toivoton, kuin mitä voisi ajatella pelkästään vertaamalla työmarkkinatukea saavien määrää Mollissa avoimien paikkojen määrään.
Ja jos piiloudutaan sen taakse, ettei työtä ole kuitenkaan kaikilla, lähdetään vaaralliselle tielle. Yksilön kannalta työtä on aina mahdollista löytää, jos osaa hakea ja oma osaaminen sopii avoimena olevaan paikkaan.
Eli miksi työtöntä rangaistaan siitä, että hakemisesta huolimatta hän ei saa työpaikkaa, jos kerran työpaikkoja ei riitä kaikille? Miksi työtön on syypää siihen, että työnantaja palkkaa sadasta hakijasta jonkun muun ja 99 ihmistä jää vaille työtä (olettaen että kaikki hakijat ovat työttömiä eivätkä työpaikan vaihtajia).
Kääntäen, onko työttömällä mitään vastuuta omasta työllistymisestään?
Ei tämä ole mikään joko-tai. Työpaikkoja ei ole jokaiselle, ainakaan juuri tässä maailmantilanteessa, mutta ei sillä varjolla voi lyödä hanskoja tiskiin tai hoitaa työnhakuvelvoitettaan jotenkin puolivillaisesti.
Minusta aktiivimalli on pöljää puuhastelua, oikea ratkaisu löytyisi perustulosta, yrittäjyyden helpottamisesta ja osa-aikatöiden tekemisestä aina ja poikkeuksetta kannattavaksi. Näin jokaisella työkykyisellä ja haluisella olisi aidosti mahdollisuus edes pienessä määrin osallistua yhteiskunnan toimintaan ja parantaa omia asemiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnhaun vaatimisessa ei ole mitään väärin. Mutta vaikka hakisi joka päivä kymmentä paikkaa ja ei kuitenkaan työllisty, niin on väärin että siitä rangaistaan.
Työnhaun laadulla on myös merkitystä. Ei ole mitään järkeä hakea kymmentä paikkaa päivässä, jos ne eivät oikeasti ole jollain tapaa järkeviä sen hakijan kannalta.
Mieluummin panostaa vaikka muutamaan hakuun viikossa. Tekee kunnolla taustatyöt, hyvän hakemuksen, miettii voiko jotenkin verkostoitua ko alalla jne. Eihän sekään työpaikkaa takaa, mutta nostaa kummasti todennäköisyyksiä.
Voi pyhä jeesus. Oletteko te työnhakijoita haukkuvat ja aktiivimallia kannattavat oikeasti noin tyhmiä? Millä tavalla teistä on oikein se, että työnhakijaa rangaistaan siitä että hän ei työllisty? Tähän haluaisin vastauksen. Ei se ole työnhakijan vika, että kaikista sadoista työnhakijoista työnantaja palkkaa jonkun muun.
Haukuinko työnhakijoita? En mielestäni. Sinä sen sijaan päätit sille linjalle lähteä.
Ei pidä olla niin herkkänahkainen, jos ihan faktaa kommentoidaan. Ei ole mitään järkeä hakea kymmentä paikkaa päivässä, vaan aidosti panostaa niihin hakuihin, jotka ovat sen yksilön kannalta järkeviä. Mitä tyhmää sen toteamisessa on?
No yhtään minkään vaatiminen työttömältä tuntuu olevan liikaa. Kurssit, työnhaku, verkostoituminen, ammattitaidon ylläpitäminen, lapsille sellaisen verkoston hoitaminen, että pääsee tarvittaessa töihin tai haastatteluun jne. Rahaa toki pitäisi kaataa paljon enemmän.
Vierailija kirjoitti:
No yhtään minkään vaatiminen työttömältä tuntuu olevan liikaa. Kurssit, työnhaku, verkostoituminen, ammattitaidon ylläpitäminen, lapsille sellaisen verkoston hoitaminen, että pääsee tarvittaessa töihin tai haastatteluun jne. Rahaa toki pitäisi kaataa paljon enemmän.
Ja sitten ollaan niiiiin muka-aktiivisia, jos käydään pari kertaa viikossa hoitamassa omia ikääntyviä vanhempia ja siivotaan kotona. Haloo, niin työssäkäyvätkin tekevät, sen lisäksi, että ovat töissä.
luottamusmies kirjoitti:
Ikävä kyllä työttömät, te ette vain voi vain makoilla uuninpankolla ja syljeksiä kattoon. Jokaisen työkuntoisen kansalaisen on osallistuttava yhteisiin talkoisiin. Teidät voidaan ihan hyvin velvoittaa ns "pakkotyöhön", koska muutoin te syötte kuormasta jonka duunarit ovat työllään tehneet.
Itse kannatan työttömille kovaa risu-savottaa, tai vastaavaa. Oppivatpahan siinä mitä oikea työnteko on. Nämä tukien varassa elävät hissukathan eivät nykyisin suurin osa saa haettua edes maitopurkkia jääkaapista ilman äidin apua.
Sulle ei sitten tullut mieleen, että työttömien joukossa on helvetisti monien vuosikymmenien ajan uraa tehneitä, veroja ja työttömyysvakuutusta maksaneita ihmisiä? Hekö eivät tiedä mitä työnteko on? Heitäkö on oikein rangaista siitä, että ikärasismin takia heitä ei enää ikinä työllistetä?
Olen niin väsynyt näihin kokkaretrolleihin, samaa shaissea päivästä toiseen.
Uskokaa jo että se haaveilemanne orjavaltio ei tule toteutumaan.
Alue: Aihe vapaa
Hei eipäs leikitellä vaarallisella asialla. Työvoimapula huutaa jo niin kovaa, että puolet kansasta on kuuroja. Työntekijöiden aseman parantaminen työmarkkinoilla aiheuttaa kauhean kierteen, jossa vientiteollisuuden kilpailukyky vaarantuu.
t. Juhana