Muistatko vielä inessiivi,elatiivi, illatiivi...mitä ne olikaan?

Rakastin sijamuotoja! Osasin ja osaan vieläkin sekä suomen- että latinankieliset nimet ja niiden merkitykset. Onhan siitä iloa. :)

Opin suomen kieliopin todella hyvin koulussa 70-luvulla ja onhan siitä ollut paljon hyötyä. Ymmärtää suomenkielistä tekstiä paremmin, osaa kirjoittaa ja korjata muiden tekstiä (tärkeä useammassa työtehtävässä jossa olen ollut). Ja vieraiden kielten oppimiseenkin se on auttanut.

Toisaalta kielioppi valottaa kieltä ihmisen luomana järjestelmänä, ja opettaa hahmottamaan samanlaisia ilmiöitä ihmiskulttuureissa muutenkin varsinkin tieteessä.

Olen onnistunut välttämään sijamuotojen nimien opettelun kaikilla kouluasteilla.

Ala-asteelta muistan opettajan luetelleen nuo taivuttaen koulu-sanaa, mutta en muista, että niitä olisi kokeissa varta vasten kysytty. Kävin kouluni 90- ja 2000-luvuilla.

No muistan toki.

Sisäpaikallissijal inessiivi elatiivi illatiivi Missä mistä mihin. Ulkopaikallissijat adessiivi ablatiivi allatiivi millä miltä mille.

Peruskoulun viidennellä luokalla ne opettelin ja osaan edelleen.

..Myös muut sijamuodot.

Äikkä on kivaa.

Sijamuotoja kirjoitti:

Juhlissa, juhlista,juhliin. ( Ne adessiivi, ablatiivi ja allatiivi taas: juhlilla, juhlilta, juhlille )

Niillä sijoilla on joskus ollut suomennetut nimensäkin, sen tyyppiset, kuin 'sisäolento' ja ulkotulento' ym. mutta niiden oppikirjassa käyttö on jäänyt jo ennen 1950-lukua pois.

-60 syntyneenä opiskelin niitä itse -70 alussa oppikoulussa.

Ulkolukuahan se oli silloin, jälkikäteen olen ihmetellyt että miksi määritelmäsanoja ei selitetty paremmin silloin. Parhaiten muistan asioita kun tiedän ja osaan tarinan sanan takana, siis kun sanan määritelmän yhteydessä on sen etymologinen selitys. Katselin vanhoja oppikirjoja, joita minulla aiheesta edelleen vintillä on noin vuosikymmen sitten penkoessani muita asioita ja tarkistin, että toden totta, ei sanaakaan moisen sanojen etymologiasta, vain sana, esimerkki ja sitten tuo eriskummallisen kuloinen tekemällä tehty 'suomennos'.

Vieläkö opetus on samanlaista tältä osin kun ennen? Vai onko oivallettu, että muistiinpainamisen helpottamiseksi vierasperäisten sanojen selitys ja synty olisi vähintäänkin kerran jossain alussa kun sitä käytetään avattava kunnolla lukijalle.

Olen yli 30v tehnyt työtä erilaisten teknisten tietojärjestelmien ja tietoliikenteen kanssa, niin Suomessa kun ulkomaillakin. Siellä ei voi menestyä pitkän päälle, jos ei ymmärrä termejä kunnolla ja jotta niitä osaa okein käyttää. Termien hyvä ymmärtäminen on kaiken syvemmän oppimisen edellytys.

Vierailija kirjoitti:

Joo. Mut yksi äidinkielenopekin sanoi, että oot kyllä vähän hullu jos oot noista tykännyt😄

Oho. Onpas siinä hullu... se opettaja.

Minulla oli niin innokas 6.luokka, joka halusi oppia näitäkin. Mielelläni opetin fiksuille oppilaille. Osa näistä opetetaan alakoulun puolella jo, ei kaikkia. Kielten opiskelussa ovat tarpeen.

Muistan, mutta hiukan täytyy miettiä, jos kertaisin niin sujuvasti.

Äidinkieli oli tärkeä aine 60-luvulla kansakoulussa. Niin kauan piti opetella, että osasi.

Oli tiukka opettaja, mutta onneksi tykkäsin näistä rimpsuista ja lauseenjäsentelystä.

Olen syntynyt 1950.

Tosin olen nyt miettinyt, että silloin ei lukihäiriöt ja adhd ollut tiedossa, heille varmaan vaikeita, kuten moni muukin aine.

Tukiopetusta ja mukautettua opiskelua ei ollut, joko sai ehdot tai jäi luokalle. Joskus montakin kertaa.

En kyllä muistanut enää kokonaan tuota rimpsua. Osaan kyllä mielestäni kirjoittaa hyvää tekstiä, ei se tuon osaamista vaadi.

Olen kyllä tyytyväinen oman aikani äidinkielen opetukseen. Siitä on paljon apua vieraiden kielten opiskeluun.

Synt. 1968

Vierailija kirjoitti:

Sisäpaikallissijat:

Inessiivi - talossa

Elatiivi - talosta

Illatiivi - taloon

Ulkopaikallissijat:

Adessiivi - talolla

Ablatiivi - talolta

Allatiivi - taloon

Ole hyvä!

Melkolailla samanlainen esimerkki löytyy googlesta:

http://suomenkieli.pbworks.com/w/page/25523388/Sijamuodot :D

Osasin muistaakseni joskus yläasteen alussa. Lukiossa noita taidettiin käydä uudestaan ja silloin en opetellut niitä, koska mielestäni se oli ajan tuhlausta. Ei minun tarvitse osata niiden nimiä, että osaan niitä käyttää. Jossain kielioppisäännöissä ne olisi kai hyvä osata, mutta suomen kielioppi on niin täynnä poikkeuksia, että ei maksa vaivaa opetella niitä. 

Nämä voisi poistaa kokonaan opetussuunnitelmasta ja korvata kurssilla, jossa opetetaan asioimaan Kelan ja työkkärin kanssa. 

Tietenkin muistan, kuten kaikkien koulunsa käyneiden tulisi muistaa. 

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin muistan, kuten kaikkien koulunsa käyneiden tulisi muistaa. 

Miksi tulisi muistaa täysin turhaa tietoa? Ihmiset eivät noita muista nimenomaan siksi, että niitä ei tarvitse missään. Matematiikka muistetaan paremmin, koska sitä tarvitsee jatkuvasti. 

Kyllähän nuo kysyttiin koulussa moneen kertaan. Ja kotitehtävät siihen lisäksi. Saa nähdä, onko niitä enää opetussuunnitelmassa.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin muistan, kuten kaikkien koulunsa käyneiden tulisi muistaa. 

Mulle tuo vuosikausia äikänopena ollut, joka nauroi et oon vähän hullu tykätessäni niistä, sanoi, että on tärkeintä osata käyttää. Kuulema yleinen katsomus. Toki jos et ole natiivi on hyvä opetella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin muistan, kuten kaikkien koulunsa käyneiden tulisi muistaa. 

Miksi tulisi muistaa täysin turhaa tietoa? Ihmiset eivät noita muista nimenomaan siksi, että niitä ei tarvitse missään. Matematiikka muistetaan paremmin, koska sitä tarvitsee jatkuvasti. 

Hölmö kommentti. Eikö muka äidinkieltään tarvitse missään? Sitähän tarvitsee ihan kaikessa.

Matematiikasta tarvitsee arjessa vain muutaman taidon, ellei ammatti edellytä monimutkaisempaa osaamista.

Esim. kielioppia ja perusmatematiikkaa olen tarvinnut kaikessa mitä olen tehnyt opinnoista työtehtäviin, mutta esim. jotain derivaattaa tai integraalia en ole koskaan tarvinnut missään, edes yhdessä työtehtävässäni teknisellä alalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin muistan, kuten kaikkien koulunsa käyneiden tulisi muistaa. 

Miksi tulisi muistaa täysin turhaa tietoa? Ihmiset eivät noita muista nimenomaan siksi, että niitä ei tarvitse missään. Matematiikka muistetaan paremmin, koska sitä tarvitsee jatkuvasti. 

Hölmö kommentti. Eikö muka äidinkieltään tarvitse missään? Sitähän tarvitsee ihan kaikessa.

Matematiikasta tarvitsee arjessa vain muutaman taidon, ellei ammatti edellytä monimutkaisempaa osaamista.

Esim. kielioppia ja perusmatematiikkaa olen tarvinnut kaikessa mitä olen tehnyt opinnoista työtehtäviin, mutta esim. jotain derivaattaa tai integraalia en ole koskaan tarvinnut missään, edes yhdessä työtehtävässäni teknisellä alalla.

Tottakai äidinkieltä tulee osata, mutta sinun ei tarvitse tietää mihin sijamuotoon joku sana kuuluu, että voit käyttää sitä. 

Osaan hyvinkin ja osaan kaikki muutkin litaniat, mitkä koulussa opetettiin 60- ja 70-luvulla ja tiedän myös, mitä ne tarkoittavat. Osaa mun lapsetkin, jopa 15-vuotias kuopus. Me ollaankin varmaan vähän hulluja, kun keskustellaan lasten kanssa monesti suomen kielestä ja muistakin kielistä.

Tuttuja sanoja. Opin huonosti ne. En muista noista mitään mitä ne tarkoitti.

-70 synt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin muistan, kuten kaikkien koulunsa käyneiden tulisi muistaa. 

Miksi tulisi muistaa täysin turhaa tietoa? Ihmiset eivät noita muista nimenomaan siksi, että niitä ei tarvitse missään. Matematiikka muistetaan paremmin, koska sitä tarvitsee jatkuvasti. 

Hölmö kommentti. Eikö muka äidinkieltään tarvitse missään? Sitähän tarvitsee ihan kaikessa.

Matematiikasta tarvitsee arjessa vain muutaman taidon, ellei ammatti edellytä monimutkaisempaa osaamista.

Esim. kielioppia ja perusmatematiikkaa olen tarvinnut kaikessa mitä olen tehnyt opinnoista työtehtäviin, mutta esim. jotain derivaattaa tai integraalia en ole koskaan tarvinnut missään, edes yhdessä työtehtävässäni teknisellä alalla.

Tottakai äidinkieltä tulee osata, mutta sinun ei tarvitse tietää mihin sijamuotoon joku sana kuuluu, että voit käyttää sitä. 

Öööh sanat eivät "kuuluu" mihinkään sijamuotoon, vaan sanoja taivutetaan eri sijamuodoissa, kun halutaan ilmaista eri merkityksiä. Sun mokastakin näkee, että äidinkielen parempi osaaminen on tärkeää, koska muuten oma ajattelukin on virheellistä kun ei täysin ymmärrä mistä asiasta on kyse.