Kun katson ulos ja siellä on hieno päivä, se ei muuta mitään, minusta tuntuu vain pahalle

Kaksi aikuista sauvakävelee ikkunan alla, juuri menivät ohi. Ei vois kyllä vähempää kiinnostaa.

ap

Äsken joku lämpimästi pukeutuneen näköinen aikuinen (=fiksu) meni ohi ja heilutteli kauppakassia. Hmm. Oliko hän siis iloinen, koska hänen oli mentävä jonnekin, ilmeisesti kauppaan ja saa samalla nauttia tuosta kelistä? Kivat hänelle!

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi voin ihastella maisemaa sisältä. Mutta itseäni en ihastele. Reipas ihminen menee hiihtolenkille! Oikealla lailla elävä pitää huolta kunnostaan! Sinä annat itsesi vain rapistua, tuollaiset ihmiset sairastuvat!

Ei se mitään, ettehän te minusta pitäneet muutenkaan. Ettekä minua rakastaneet, ettekä minusta välittäneet. Ja te olette tartuttaneet saman ajattelun minuunkin. Halusitteko te todella tuottaa minulle pahan mielen ja surua ajatuksesta, että minussa on jotain vikaa? No, onneksi olkoon, siinä te onnistuitte. Onko nyt hyvä mieli, äiti ja isä, että lapsenne uskoi kaiken sen paskan, mitä olitte hänestä mieltä?

Minä ihailen maisemaa sisältä käsin, enkä muutu, enkä liiku.

ap

Eivät he ole sitoneet sinua kiinni, jalassasi ei ole palloa, eikä ranteissasi ketjuja, jotka ovat kiinni seinässä. Olet vapaa, VAPAA, V A P A A !

Juokse ulos niin lujaa kuin pääset, hypi ylös ja alas, pompi, heittele kuperkeikkoja ja kärrinpyöriä ja tee lumienkeleitä, koska olet vapaa tekemään niin!

Leikkasin aikoinaan Hesarista irti sarjakuvan, jossa oli jo useamman stripin verran seikkaullut kaksi häkkilintua. Siellä häkissä siis. Ne antoivat siis äänen häkkilinnuille, sarjassa oli pääosassa pieni koira, oliko se Jalo? Ja sen omistaja. Mutta aika-ajoin siinä kuvattiin myös muiden lemmikkien ajatuksia.

Siinä sarjiksessa, jonka talletin, se koiraslintu oli saanut häkin oven auki ja lensi häkin ulkopuolelle ihastuneena. Sitten seuraavassa ruudussa hän palasi häkin luo sanomaan naaraslinnulle, että tule ulos, olet vapaa! Kolmannessa ruudussa koiras istui orrella sisällä häkissä vielä olevan naaraslinnun kanssa (niillä oli nimetkin, mutta en muista niitä) siipi hänen suojanaan, naaraslintu ei (vielä) uskaltanut tulla ulos. Koiras ei häntä hylännyt, vaikka ois itse saanut olla vapaa. Häkin ovi oli vielä auki.

Kai se kuvasi montaakin asiaa sisäisessä tilassani. Ja tästä on vuosia.

Kai mieheni ois voinut olla vapaa(mpi), mutta hän valitsi ei-olla. Tuki minua läpi vaikeiden vuosien. Enkä vieläkään ole vapaa. Mutta ehkä keikun jo lähempänä ulko-ovea.

ap

Niin se sarjis oli Kamut.

ap

Kun katsoo ulos, siellä on ihan perfect. Jopa kuusissa on lunta. Eikä missään näy mustaa likaa, maata, pakokaasun rumentamaa tienlaitaa, kaikkialla on vain valkoista ja on vielä sunnuntai. No, puut eivät ole huurteessa, se nyt vain puuttuu.

Ja mulla ei ole mitään, mitä ennen oli, miksi olla ulkona. Hevosharrastusta, ystäviä, rakasta, tekemistä, jonka joku muu maksaa... ei edes koiraa. Onneksi ei ole koraa, en mä sen takia viitsis ulos mennä.

ap

Olen liikuntarajoitteinen ja kaipaan aikaa, kun voin noin vaan mennä ulos. Aion kyllä mennä tänäänkin, vaikka se ei helppoa olekaan.

Jotenkin, kun minun ei ole pakko mennä jonnekin, vaikka minusta ois tavallaan kivaa, jos mun ois, jolloin pääsisin jonnekin, niin en mene, koska voin olla pakottamatta itseäni. En tajua tätä itsessäni.

ap

Mene joskus vaikka leikkipuistoon silloin kun siellä ei ole lapsia, kokeile vaikka keinumista ja kiipeilyä.