Kuinka moni kaipaa entistä kyläilykulttuuria?
Minä kaipaan. Vielä 80- ja 90-luvulla oli kyläilykulttuuri. Saattoi soittaa jonkun tutun luo ja kysyä voiko tulla kylään. Joskus pyöräytti nopeasti tiikerikakun syötäväksi. Ei nykyään. Nykyisin tuntuu tunkeilulta jos efes ehdottaa moista. Tapaamiset pitää sopia viikkoja etukäteen kun kaikilla on niin kiire. Kiire mihin? Niilläkin joilla ei ole kiire, tuntuu että kotiin ei edes haluta vieraita.
Kommentit (46)
Mulle käy se että sovitaan ajoissa milloin nähdään. Sitten joku ex tempore ilmoittaa että tule kylään. Välillä sopii välillä ei. Asun hgissä.
Te, jotka kaipaatte yllätysvieraita, oletteko sanoneet ystävillenne ja sukulaisillenne, että toivoisitte näiden tulevan teille yllättäen tai ihan lyhyellä varoitusajallakin kyläilemään? Jos ette, niin eivät he voi sitä tietää.
En kaipaa ja en välttämättä pyydä edes sisälle, jos joku ovikelloa yllättäen soittelee. Ystäväni ja jotkut sukulaiset tietävät tämän asian hyvin, lopuilla ei ole väliä. Mekään emme mene muille kyläilemään pyytämättä, en edes ajattelisi tehdä niin.
Ai, en ole koskaan ajatellut, että se olisi joku aikakauden ilmiö. Olen vain ajatellut, että elämäntilanteet ja ihmiset ovat erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
En kaipaa ja en välttämättä pyydä edes sisälle, jos joku ovikelloa yllättäen soittelee. Ystäväni ja jotkut sukulaiset tietävät tämän asian hyvin, lopuilla ei ole väliä. Mekään emme mene muille kyläilemään pyytämättä, en edes ajattelisi tehdä niin.
Tylyä.
En kaipaa. Teen vuorotyötä ja välillä myös etänä kotona. Olen myös opiskellut työn ohella. Vapaa-aika on arvokasta ja haluan olla omissa oloissani ja tavata minulle tärkeitä ihmisiä tai harrastaa liikuntaa, ulkoilla. En halua että kuka vaan saattaa pölähtää ovelle milloin vaan.