16-vuotiaani ei käy koulua eikä ole töissä

Siihen koulunkäyntiin pitäisi aina vanhempien puuttua heti, kun ilmenee ongelmia. Mitä enemmän annetaan periksi ja ei olla mukana opiskelussa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä lapsesta tulee alisuoriutuja ja sen jälkeen ollaan isommissa ongelmissa, kun nuori menee teini - nuori aikuinen - vaiheeseen. Eli nyt pitää alkaa olemaan vanhempana jo tiukkana eikä olettaa, että lapsi yhtäkkiä maagisesti oppii tekemään asioita ja käymään koulua jos sitä ei ole koskaan käynytkään. 

Voisi varmaan vanhemmatkin hakea apua miten auttaa ja olla nuoren kehityksessä mukana. 

Apua. Ei kai vielä oo niin hullusti että psykiatrille.

Vierailija kirjoitti:

Olet siis sallinut nuoren lopettaa koulun ja olla tekemättä mitään? Vaatimatta mitään? Hän on siis saanut vain loisia kohta kolme kuukautta kun ei kiinnosta? Missä vanhemman vastuu? Mitä jos tekisit lapsestasi lasun? Voisi vauhdittaa asioita, jolloin koulu maistuisi taas tai saisi asiaankuuluvan hoidon jos mielenterveydessä ongelmia.

Mitkään lasut tai kiristykset eivät auta, jos opiskelun vaikeuksien takana on juuri mielenterveydenongelmat tai vaikka niinkin vakva, kuin keskittymishäiriöt. Siksi lapselle pitäisi ensiksi hakea apua, eikä pakottaa kouluun. Ei motivaatio hyppää tyhjästä puskan takaa, jos koulussa on vaikeaa aina ollut ja tee siitä yhtäkkiä helppoa. 

Vierailija kirjoitti:

Apua. Ei kai vielä oo niin hullusti että psykiatrille.

Keneltä muulta luulet että haetaan mielenterveysongelmiin apua, kuin psykiatrilta? 

Psykologin tai psykiatrin juttusille, ja alat katsella jotain vaihtoehtoa koululle. Nykyään on niin paljon tukiohjelmia ja apukouluja sun muita, että varmasti joku apu löytyy. Sinun täytyy alaikäiselle lapsellesi nyt antaa apua ja tukea ja selkeää ohjausta, muuten on vaarassa syrjäytyä kokonaan!

Vierailija kirjoitti:

Psykologin tai psykiatrin juttusille, ja alat katsella jotain vaihtoehtoa koululle. Nykyään on niin paljon tukiohjelmia ja apukouluja sun muita, että varmasti joku apu löytyy. Sinun täytyy alaikäiselle lapsellesi nyt antaa apua ja tukea ja selkeää ohjausta, muuten on vaarassa syrjäytyä kokonaan!

Ehdottomasti psykiatrin. Psykiatri on lääkäri joka on erikoistunut mielenterveyteen, sen hoitamiseen ja diagnosointiin. Psykologi ei ole lääkäri eikä täten pysty esim. antamaan diagnoosia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet siis sallinut nuoren lopettaa koulun ja olla tekemättä mitään? Vaatimatta mitään? Hän on siis saanut vain loisia kohta kolme kuukautta kun ei kiinnosta? Missä vanhemman vastuu? Mitä jos tekisit lapsestasi lasun? Voisi vauhdittaa asioita, jolloin koulu maistuisi taas tai saisi asiaankuuluvan hoidon jos mielenterveydessä ongelmia.

Mitkään lasut tai kiristykset eivät auta, jos opiskelun vaikeuksien takana on juuri mielenterveydenongelmat tai vaikka niinkin vakva, kuin keskittymishäiriöt. Siksi lapselle pitäisi ensiksi hakea apua, eikä pakottaa kouluun. Ei motivaatio hyppää tyhjästä puskan takaa, jos koulussa on vaikeaa aina ollut ja tee siitä yhtäkkiä helppoa. 

Apua kannattaa hakea jo silloin kun lapsi on vielä koulussa ja on alkavia ongelmia. Yhteys terveydenhoitajaan, sieltä saa tarvittaessa edellen ohjauksen perheneuvolaan, koulupsykologille tai koulukuraattorille. Tuettuna lapsi usein pystyy jatkamaan koulunkäyntiä ilman täydellistä kotiin jäämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet siis sallinut nuoren lopettaa koulun ja olla tekemättä mitään? Vaatimatta mitään? Hän on siis saanut vain loisia kohta kolme kuukautta kun ei kiinnosta? Missä vanhemman vastuu? Mitä jos tekisit lapsestasi lasun? Voisi vauhdittaa asioita, jolloin koulu maistuisi taas tai saisi asiaankuuluvan hoidon jos mielenterveydessä ongelmia.

Mitkään lasut tai kiristykset eivät auta, jos opiskelun vaikeuksien takana on juuri mielenterveydenongelmat tai vaikka niinkin vakva, kuin keskittymishäiriöt. Siksi lapselle pitäisi ensiksi hakea apua, eikä pakottaa kouluun. Ei motivaatio hyppää tyhjästä puskan takaa, jos koulussa on vaikeaa aina ollut ja tee siitä yhtäkkiä helppoa. 

Apua kannattaa hakea jo silloin kun lapsi on vielä koulussa ja on alkavia ongelmia. Yhteys terveydenhoitajaan, sieltä saa tarvittaessa edellen ohjauksen perheneuvolaan, koulupsykologille tai koulukuraattorille. Tuettuna lapsi usein pystyy jatkamaan koulunkäyntiä ilman täydellistä kotiin jäämistä.

Tämä tottakai on ideaali, mutta AP:n lapsi on jo tiputtautunut koulusta. Siksi kouluun tai töihin pakottaminen ei pitäisi olla ensisijaisena toimintona, vaan että haetaan apua. Ei ole normaalia, että koulunkäynti on aika ollut vaikeaa lapsella - paitsi jos vanhemmat eivät ole koskaan vaatineet tai olleet mukana opiskelussa. 

Lapseni siis on ollut nuorisopsykiatrian poliklinikan asiakkaana koko yläasteen ajan. Lopetettiin se, koska siitä ei ollut mitään hyötyä, eikä lapseni halunnut käydä siellä. Diagnoosina tytöllä on sosiaalisten tilanteiden pelko. Lääkityskin ollut, mutta siitäkään ei ole mitään apua. Tyttö on myös rampannut psykologilla, kuraattorilla ja psykiatrisilla sairaanhoitajilla, eikä mistään ole ollut apua. Lasu tehty kaksi kertaa, siitäkään ei ole ollut apua. T. AP

Ymmärrän tuskasi, muttei silti kannata täältä tukea hakea. Täältä ei saa kuin pään aukomista, mikä tekee elämisen vaan raskaammaksi.

Vierailija kirjoitti:

Tuleva sossupummi/leipäjonolainen. Surullista.

Ei ole jos sosiaalisten tilanteiden pelko ja masennus hoidetaan nyt pois tositoimin.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni siis on ollut nuorisopsykiatrian poliklinikan asiakkaana koko yläasteen ajan. Lopetettiin se, koska siitä ei ollut mitään hyötyä, eikä lapseni halunnut käydä siellä. Diagnoosina tytöllä on sosiaalisten tilanteiden pelko. Lääkityskin ollut, mutta siitäkään ei ole mitään apua. Tyttö on myös rampannut psykologilla, kuraattorilla ja psykiatrisilla sairaanhoitajilla, eikä mistään ole ollut apua. Lasu tehty kaksi kertaa, siitäkään ei ole ollut apua. T. AP

Missään nimessä ei pidä lopettaa hoitoja jos ne eivät heti tehoa. Joillakin voi mennä monia vuosia, jopa kymmeniä vuosia, mutta jos ne katkaistaan, kun koetaan ettei ole apua niin ei varmasti tule olo paremmaksi.

Suosittelen, että AP haet myös jostain apua, esim sosiaalihuollosta ja kyselet, miten sinä voisit olla apuna tytön tilanteessa antamassa tukea, auttamassa motivaation kanssa ja muutenkin tekemässä selvät säännöt. 

Ettet vain ole opettanut lapselle antamaan helposti periksi.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni siis on ollut nuorisopsykiatrian poliklinikan asiakkaana koko yläasteen ajan. Lopetettiin se, koska siitä ei ollut mitään hyötyä, eikä lapseni halunnut käydä siellä. Diagnoosina tytöllä on sosiaalisten tilanteiden pelko. Lääkityskin ollut, mutta siitäkään ei ole mitään apua. Tyttö on myös rampannut psykologilla, kuraattorilla ja psykiatrisilla sairaanhoitajilla, eikä mistään ole ollut apua. Lasu tehty kaksi kertaa, siitäkään ei ole ollut apua. T. AP

Minkälainen lääkitys? Meillä kokeillaan beetasalpaajia ja yötä vasten väsyttävää antihistamiinia unen edesauttamiseksi. Aamulla ei herää jos ei ole nukkunut kunnolla. Siksi unentuloa pitää edesauttaa vaarattomalla lääkkeellä.

Valmaan ja vähän äkkiä. Sinne pääsee kesken vuodenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni siis on ollut nuorisopsykiatrian poliklinikan asiakkaana koko yläasteen ajan. Lopetettiin se, koska siitä ei ollut mitään hyötyä, eikä lapseni halunnut käydä siellä. Diagnoosina tytöllä on sosiaalisten tilanteiden pelko. Lääkityskin ollut, mutta siitäkään ei ole mitään apua. Tyttö on myös rampannut psykologilla, kuraattorilla ja psykiatrisilla sairaanhoitajilla, eikä mistään ole ollut apua. Lasu tehty kaksi kertaa, siitäkään ei ole ollut apua. T. AP

Minkälainen lääkitys? Meillä kokeillaan beetasalpaajia ja yötä vasten väsyttävää antihistamiinia unen edesauttamiseksi. Aamulla ei herää jos ei ole nukkunut kunnolla. Siksi unentuloa pitää edesauttaa vaarattomalla lääkkeellä.

SSRI-lääkitys. Lääke nimeltään Seronil 20mg annoksella. Meilläkin on ollut jokin antihistamiini ahdistukseen, mutta ei ole auttanut. Taisi sen lääkkeen nimi olla Atarax.

T.AP

Up

Vierailija kirjoitti:

Lapseni siis on ollut nuorisopsykiatrian poliklinikan asiakkaana koko yläasteen ajan. Lopetettiin se, koska siitä ei ollut mitään hyötyä, eikä lapseni halunnut käydä siellä. Diagnoosina tytöllä on sosiaalisten tilanteiden pelko. Lääkityskin ollut, mutta siitäkään ei ole mitään apua. Tyttö on myös rampannut psykologilla, kuraattorilla ja psykiatrisilla sairaanhoitajilla, eikä mistään ole ollut apua. Lasu tehty kaksi kertaa, siitäkään ei ole ollut apua. T. AP

Oletko tämän ketjun ap?

Millä tavoin olet itse osallistunut lapsen isän kanssa lapsen hoitoon? Millaisella asenteella? Kannustanut vai todennut ettei tuosta ole mitään apua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni siis on ollut nuorisopsykiatrian poliklinikan asiakkaana koko yläasteen ajan. Lopetettiin se, koska siitä ei ollut mitään hyötyä, eikä lapseni halunnut käydä siellä. Diagnoosina tytöllä on sosiaalisten tilanteiden pelko. Lääkityskin ollut, mutta siitäkään ei ole mitään apua. Tyttö on myös rampannut psykologilla, kuraattorilla ja psykiatrisilla sairaanhoitajilla, eikä mistään ole ollut apua. Lasu tehty kaksi kertaa, siitäkään ei ole ollut apua. T. AP

Oletko tämän ketjun ap?

Millä tavoin olet itse osallistunut lapsen isän kanssa lapsen hoitoon? Millaisella asenteella? Kannustanut vai todennut ettei tuosta ole mitään apua?

Lapsen isä on kuollut muutama vuosi sitten. Itse olen toki kannustanut häntä hoitoon. T.AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni siis on ollut nuorisopsykiatrian poliklinikan asiakkaana koko yläasteen ajan. Lopetettiin se, koska siitä ei ollut mitään hyötyä, eikä lapseni halunnut käydä siellä. Diagnoosina tytöllä on sosiaalisten tilanteiden pelko. Lääkityskin ollut, mutta siitäkään ei ole mitään apua. Tyttö on myös rampannut psykologilla, kuraattorilla ja psykiatrisilla sairaanhoitajilla, eikä mistään ole ollut apua. Lasu tehty kaksi kertaa, siitäkään ei ole ollut apua. T. AP

Minkälainen lääkitys? Meillä kokeillaan beetasalpaajia ja yötä vasten väsyttävää antihistamiinia unen edesauttamiseksi. Aamulla ei herää jos ei ole nukkunut kunnolla. Siksi unentuloa pitää edesauttaa vaarattomalla lääkkeellä.

SSRI-lääkitys. Lääke nimeltään Seronil 20mg annoksella. Meilläkin on ollut jokin antihistamiini ahdistukseen, mutta ei ole auttanut. Taisi sen lääkkeen nimi olla Atarax.

T.AP

Luitko Ilta-Sanomista, että bifidum longum auttaa myös aivojen serotoniinitasoihin? Sopivassa valmisteessa on myös inuliinia mukana koska se edistää maitohappobakteereita asettumaan kunnolla suolistoon. S-marketin monimaitohappobakteerivalmisteessa on molempia. Suolisto on toiset aivomme.

Up