Koira puree jos nukkumassa ja menee silittämään
Eli siis: meillä miehen kanssa eroaa koiran koulutusmetodit kuin yö & päivä, jonka johdosta mies ei koiraa kouluta vaan se on täysin minun vastuulla. Minä myös teen koiran kanssa kaiken, ruokin, lenkitän jne. Mies on joitakin kertoja ehtinyt pentu/murkkuaikana koiran heittää tai riepottaa niskasta jostain väärästä paikasta pois. (koira on nyt vuoden ikäinen) Minä en tätä ole tehnyt. Itse ajattelen että koira luottaa minuun mutta ei mieheen. Kyseessä vielä eroahdistuskoira, on itsepäinen mutta epäluuloinen ja pentuna oli mielettömän arka. Nyt parantunut huimasti.
Olen useaan kertaan sanonut että KOIRAAN EI MENNÄ KOSKEMAAN KUN SE NUKKUU. Eilen koira oli omalla paikalla, lapsi (ei mikään pieni vaan teini-ikäinen) meni ihan nätisti kylläkin, makaamaan koiran viereen ja alkoi silittämään. Sanoin että älä mene häiritsemään kun koira nukkuu. Saman tien koira havahtui, murahti vähän, lapsi ei perääntynyt vaan jatkoi silittämistä jolloin koira alkoi haukkua kimeästi ja nappasi sormeen kiinni. Lapsi säikähti totaalisesti, perääntyi ja itsekin säikähdin. Ei purrut kunnolla mutta sormeen tuli ihan vertavuotava viiltohaava.
Täältä varmaan tulee haukkuja lisää, mies huusi minut jo maan rakoon kun ''tuo piski on sinun niskan päällä niin se on kaikkien muidenkin'' hänen oli siis pakko mennä muutama tunti episodin jälkeen kokeilemaan muriseeko koira hänellekin nukkuessaan (kyllä murisi ja siitähän mies innostui ja olisi ollut heittämässä koiran niskapersotteella ympäri että alenee laumajärjestyksessä hänen sanojensa mukaan) koira on niskan päällä siitä huolimatta että se ei murise minulle. Minulla ei siis ole koiran kanssa mitään ongelmia. Minä voin mennä vaikka vääntämään koiran solmuun sen nukkuessa eikä se pihahdakaan. Tähän yritin vedota, että se on epävarma koira, se ei tiedä mitä sinä ja lapsi sille teette kun yhtäkkiä ilmestytte kun se nukkuu varsinkin kun molemmat olette sitä niskasta repineet, murisseet sille ja mies myös potkaissut. (tiedän että jotkut koirat sen kestävät murinan/niskasta ottamisen, mutta tämä ei) teidän pitäisi rakentaa koiraan luottamus ja saada se vakuuttumaan siitä ettei sen tarvitse puolustaa itseään.
Mutta ei, koira pitää itseään kuulemma perheen päänä ja sillä on dominanssiongelma. Nyt minun on kuulemma koulutettava käytös pois jos mies ei sitä saa tehdä (eli heitellä niskalenkkiotteella ja lyödä jos koira murahtaa) tai koira saa lähteä. Yritin selittää että minun on hankala sitä alkaa kouluttamaan kun et tule yhtään vastaan minun keinoillani, esim. että ruokkisi koiraa tai pitäisi hyvänä. Mutta ei. Siinä koira vaan kuulemma voittaisi jos mies sitä alkaisi mielistelemään. Minun mielestäni myöskään murinasta ei pidä rankaista vaan tehdä tilanne sellaiseksi ettei koira koe tarvetta siihen.
_todella_ epätoivoinen olo kun omat näkemykset poikkeavat niin paljon. Mitä ihmettä tässä tulee tehdä. Olenko kuitenkin itse väärässä?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestä koira ei saisi mistään syystä purra perheenjäseniä. Ei ainakaan omat koirat ole koskaan kilareita vetänyt siitä, jos niitä on rauhallisesti silittänyt, kun ovat nukkuneet. Syystä x koira ei tunne oloaan turvalliseksi kotona.
Eipä mikään ihme, ettei tunne oloaan turvalliseksi. Herkkä, jopa arka koira jota on kohdeltu väkivaltaisesti ja jonka omaa tilaa ei kunnioiteta. Murina ei ole vihaisuutta vaan se on koiran tapa kommunikoida. Koira yrittää kertoa, että sillä on epämukava olo ja se haluaa etäisyyttä. Ennen murinaa koira on luultavasti yrittänyt viestiä samaa asiaa muilla eleillä, kuten jäykistymällä ja katsomalla poispäin. Jos koiraa rankaisee murinasta, vie siltä pois yhden kommunikointivälineen ja tuloksena voi olla salakavala koira, joka käy suoraan kiinni. Tuo ap:n kuvailema kimeä haukku ennen näykkäisyä kertoo, että koira on aivan paniikissa. Siitä olen samaa mieltä, että ei ole hyvä asia, jos koira murisee omalle perheenjäsenelle. Vika ei kuitenkaan ole koirassa vaan ihmisen pitäisi katsoa peiliin ja miettiä, mikä omassa tilanteenlukutaidossa meni vikaan.
Ap:n koira on toiminut oppikirjan mukaisesti.
Varoittanut murisemalla, varoittanut vielä uudelleen haukkumalla. Ja siltikään tämä ei ole mennyt typerälle teinille ja tämän vielä typerämmälle isälle perille?
Nukkuvaa, väsynyttä koiraa EI IKINÄ mennä härkkimään, erityisesti jos tietää että oma reviiri nukkuessa on juuri tälle koirayksilölle tärkeää.
Koirissa on eroja, aina.
Meillä toinen koira ei välitä vaikka sen vääntäisi solmuun nukkuessa, kääntyy vain selälleen (jos ei jo ollut) ja paljastaa mahansa lisäkutituksia odottaen. Monesti kuitenkin vaihtaa paikkaa kun sitä on hetken aikaa silittänyt ja jatkaa uniaan.
Toinen koira on taas äärimmäisen tarkka omasta nukkumisrauhastaan, erityisesti iltaisin. Murissut varoittavasti pari kertaa kun joku tietämätön on sitä mennyt silittämään, ja jatkanut sitten uniaan. Meillä kun varoitukset ymmärretään.
Sinä olet oikeassa.
Meidän koiraa saa kyllä mennä perheenjäsenet silittämään, vaikka se nukkuu, vaikka emme tietenkään mene, jos näemme, että on oikeasti nukkuva. Koira on vanha, ja huomasin, että nyt kuulo heikentyneenä se säpsähtää ja vähän pelästyy, kun joku tulee takaapäin rapsuttamaan. Se kun ei kuule luultavasti enää askeleita.
Siksi mekin ollaan päätetty, että lähestymme varovasti makaavaa koiraa, jos ei olla varmoja, että huomaa etukäteen
Selvästihän koira ei pysty luottamaan teiniin eikä tämän isään. Mitähän he ovat koiralle ap:n poissaollessa joskus tehneet että tämä epäluottamus on syntynyt....? Olleet ainakin väkivaltaisia, epäjohdonmukaisia, ankaria ja arvaamattomia.
Kun taas ap on koiralle se turvallinen, luotettava, oikeudenmukainen johtajahahmo.
Mä en kyllä kattelis "miestä" joka riepottelee ja potkii koiranpentua. Hyi hitto miten oksettavaa. Sinun koulutusmetodit kuulostavat hyviltä ja vaikutat fiksulta ihmiseltä, miksi ihmeessä katselet aikuiselta ihmiseltä tuollaista käytöstä joka tarttuu myös lapseenne?!
Onhan sekin hankalaa, kun koira kohtelee perheenjäseniä eri tavalla. Siltikin, vaikka syy ilmeisesti on miehen. Lapselle se voi melkein tuntua yhtä pahalta kuin jos vanhemmat kohtelisi heitä eriarvoisina. Toinen saisi ottaa ruokaa kaapista, mutta toiselle siitä rähjättäisiin.
Ap:n mies on uskomaton typerys. Miten voi aikuiselle (?) ihmiselle tulla yllätyksenä, että eläin ei luota ihmiseen, joka kohtelee sitä huonosti??
Ap, puolusta koiraasi. Hanki apua koirankouluttajalta. Jos ammatti-ihminen saisi paremmin taottua asian ukkosi päähän. Koirassa tai sinussa ei ole vikaa, vaan miehen tavassa kohdella koiraa. Mikäli ukkosi ei vieläkään usko niin heitä pihalle moinen pöllöpää.
Potki mies ihan alkuunsa muualle riepottelemaan eläimiä. Lisäksi, nukkuvaa koiraa ei mennä silittelemään. Tykkäisitkö itse jos nukkuisit ja joku kuspää tulee lääppimään?
Joo, en kyllä olisi miehen kanssa, joka on väkivaltainen eläimiä kohtaan. Ap:lla ei nyt ole oikein muuta mahdollisuutta, kuin etsiä koiralle uusi, hyvä koti, jossa sitä kohdellaan niin, että luottamus ihmisiin voi rakentua uudelleen. Koira ei voi jäädä saman katon alle miehen kanssa, joka on sitä pahoinpidellyt. Koirahan elää jatkuvassa pelossa ja stressitilassa.
Koirat ovat niin suloisia. Heistä tulee monta positiivista kuvaa joita ei suomessa näe /: höh
Otsikko näytti siltä että koira syö grillipihviä. Mikäs sen suloisempaa kuin koira edustaa yksinäistä suomea kokoontumaan grillittämään :)
En kyllä edustaisi tämän näkemäni jälkeen coocospuun kasvatusta.
Vierailija kirjoitti:
Onhan sekin hankalaa, kun koira kohtelee perheenjäseniä eri tavalla. Siltikin, vaikka syy ilmeisesti on miehen. Lapselle se voi melkein tuntua yhtä pahalta kuin jos vanhemmat kohtelisi heitä eriarvoisina. Toinen saisi ottaa ruokaa kaapista, mutta toiselle siitä rähjättäisiin.
Koira kohtelee perheenjäseniä? Puhut nyt lemmikistä. Se ei kohtele yhtään ketään millään tavalla, vaan käyttäytyy vaistojensa varassa. Koira on oppinut, että ap:n mies on paha ja teini arvaamaton. Ap on ainoa, jonka koiraa tietää kohtelevat sitä satuttamatta. Koira suhtautuminen perheenjäseniin riippuu tasan siitä miten nämä ovat koiraa itse kohdelleet.
Vierailija kirjoitti:
Johtajuutta voi myös toteuttaa reilusti ja väkivallattomasti. Kyllä miehesi on oikeilla jäljillä ajatellessaan että teillä on johtajuusongelmaakin. Mutta jos hän korostaa johtajuuttaan pelottavalla ja arvaamattomalla käytöksellä, se on just se väärä tyyli, varsinkin arka koira menee pilalle semmoisesta. On selvää että jos koira puree perheenjäsentä, pieleen on menty. Siinä ei ole mitään selittelemistä.
Koira huomasi sinun varoittavan teidän lasta ettei häiritsisi koiraa ja näin sai rohkeuden hyökkäävään käytökseen. Onko koiran käytökselle laitettu mitään rajoja? Meillä ei esim. yhdelläkään koiralla ole omaa paikkaa jota sillä olisi oikeus puolustaa. Koirat saavat olla kaikkialla talossa, mutta jos ihminen pyytää sen paikkaa itselleen, koiran on se luovutettava.
Koirat eivät useimmiten nuku sikeästi eikä mulla yksikään koira ole protestoinut ”häiritsemisestä” kesken unien. Enempi ne häiriintyy jos käyn eteisen naulakolla koska siellä on ulkoiluvarusteet...
Koirissa on hyvin erilaisia luonteita ja olisi hyvä ottaa huomioon jos koira on syrjään vetäytyvää sorttia. Että antaisi rauhan. Koira ei ole lelu jonka hellimisvimmassaan voi kaapata kainaloonsa kesken sen unien. Molemminpuolinen kunnioitus pitäisi olla eikä koiran nöyryyttämistä.
Ehdottaisin että lähestyisitte johtajuusongelmaa fiksummin metodein. Koiraa ei riepoteta niskasta. Johtajuus pitää ansaita, koiran mielestä typerys ei ole johtaja ja sellaista voi hampain ojentaakin. Mulla on aina ollut kotona lauma isoja koiria enkä voisi kuvitellakaan muuta kuin vahvaa johtajuutta niiden kanssa. Koirat ovat kilttejä ja hyväkäytöksisiä ja tottelevat puhetta. Vieraat ihastelevat miten kilttejä ja mukavia ovat. Vaikka joskus huvittelemmekin makupalakoulutustuokioilla, normaali arkitottelevaisuus on aina nojannut ihan käskyihin ja kieltoihin. Katse ja sormennosto riittävät. Hellittely on niille odotettu palkinto eikä häirintää.
Ja kas tässä meillä on loistava esimerkki koiraihmisestä jonka tyylinen sitten sattuu kummasti tapaamaan niitä "luonnevikaisia" koiria jotka sitten ihmistä purtuaan tai muuten ihmisen mielestä huonosti käyttäydyttyään päätyvät piikille. Seko koira, ei siihen saanut rotia vaikka kuinka komensin ja olin johtaja. Kun kas niitä koiria oli tosiaan eri luonteisia, toiset ovat koulutettavissa käskyillä ja kielloilla toki mutta sitten kun on niitä koiria joilla se tiettyjen piirien halveksuma namipala- ja naksukoulutus on se toimivin. Koiran saa tottelemaan kun sille seuraa tottelevaisuudesta jotain sitä itseään kannattavaa. Miellyttämisenhaluton, itsenäinen luonne ei ole kovinkaan helposti motivoitavissa ihmisen haluamaan toimintaan jatkuvalla ihmisen ja koiran tahtojen taistelulla mutta kas vaan kun koulutukseen lisätään nami- tai vaikka lelupalkka niin johan rupeaa toimimaan.
Onneksi nämä johtajuuttaan "laumassaan" korostavat kivikautiset jermut alkavat pikku hiljaa jäädä jääkausineen tms historiaan...
Valitettavasti mies tai koira pois. Vai pystytkö uhmaamaan miestäsi ja näyttämään hänelle rajat koiran pidossa suojellaksesi koiraa?
Koira on vielä nuori ja sille saattaisi löytyä hyvä koti. Jos on otettu kunnon kasvattajalta, niin hän saattaisi auttaa jos kerrot mitä on tapahtunut. Tai ainakin kerro selvästi ostajalle tai eläinsuojeluun (jos sinne viet), että koiraa on kohdeltu huonosti ja se on traumatisoitunut.
Koira tarvitsee turvallisen kodin, jossa osataan ottaa huomioon aiheutuneet traumat.
Nukkuvaa koiraa ei saa herättää. Let the sleeping dogs lie - kirjaimellisesti.
Ap, ota koira ja lähde pois. Johonkin, mihin tahansa. Hae eroa. Ehkä ukko kokoaa järkensä, jos sitä on.
Ukon vois joku katkera sinkku huolia ja teini ehkä oppi puremasta.
Koirat ovat yksilöitä ja poikkeavat toisistaan.
Niillä on erilaiset luonteet. Ne käyttäytyvät eri tavoilla.
Niitä pitää siis myös kouluttaa eri tavoilla. Niihin pätee erilaiset motivointikeinot.
Omistajan pitää selvittää ja tiedostaa nämä yksilön eroavaisuudet ennen kuin aloittaa kouluttamisen.
Vierailija kirjoitti:
Koirat ovat yksilöitä ja poikkeavat toisistaan.
Niillä on erilaiset luonteet. Ne käyttäytyvät eri tavoilla.Niitä pitää siis myös kouluttaa eri tavoilla. Niihin pätee erilaiset motivointikeinot.
Omistajan pitää selvittää ja tiedostaa nämä yksilön eroavaisuudet ennen kuin aloittaa kouluttamisen.
Kyllä. Minullekin tuli yhtä aikaa kaksi aikuista kodinvaihtajaa ja ihan aika eri tavoin piti molempia lähestyä koulutuksessa, vaikka samat säännöt perheessä molemmille koirille onkin.
Vierailija kirjoitti:
Joo, todellakin. Miten koiran pito on niin hankalaa.
Meillä jos koira ärähtäisi jollekin tai pitäisi miettiä pureeko se jos joku herättää, niin koira lähtisi niin että hippulat vinkuu.
Kumma kyllä ei olla koulutettu rokkia mitenkään, mutta tietää tasan ettei murise eikä todellakaan pure eikä näki ketään eikä mitään.
Naurettavaa!!!
Ah, eau de WT:n kukkea tuoksu.
Miesystäväni sai koirani näykkäisemään itseään sitä paijatessaan. Hän on kuitenkin fiksu ihminen, vaikkei mitään koirista tiedäkään ja sain hänet tajuamaan, ettei koira vihaa häntä tai isottele hänelle vaan kyseessä oli molemminpuolinen luottamuspula sekä ongelma ymmärtää toisen kommunikaatiota. Nyt tulevat toimeen hyvin ja nimenomaan pehmein keinoin, ei rankaisuin ja alistamisin.
Mun kissa oli semmoinen, että sitä ei saanut herättää kesken unien. Oli hemmetin ärtynyt. Sähisi ja saattoi hyökätä ja huitaista kynnellä.
Onhan se nyt täysin ymmärrettävää. Ei nukkuvaa eläintä saa kiusata