Lue keskustelun säännöt.
Lapsuudenperheenne tai vanhempienne outoja/ällöjä/noloja tapoja?
01.02.2018 |
Tuli vaan mieleen, kun äidilläni oli aina tapana piereskellä kaupassa hyllyjen välissä. *prööt* ja pinkoi hirveää vauhtia karkuun. Siinä sai olla tarkkana, ettei ollut hajun levitessä paikalla ja saanut syytä niskoilleen.
Ja juu, olimme ihan normaali keskiluokkainen perhe äidin pierujäynätaipumuksesta huolimatta.
Muita?
Kommentit (54)
Meilläkin hygienia oli niin alhaista.Ei pesty käsiä vessassa käynnin jälkeen ja opin vasta teininä muilta että niin kuuluu tehdä! Hampaita ei pesty ja sain koulusta ekan hammasharjan ja hampaissa 8 reikää. Koulukuvissakin näkyy kamalat keltareunaiset etuhampaat :(.
Samoin keittiöhygienia oli todella alhaista. Ei pesty käsiä ennen ruuanlaittoa tai ruokailua ja haisevalla tiskirätillä saatettiin pyyhkäistä jotain kesken kurkun leikkamisen tms.
Äiti oli kova kiroilemaan ja niin hävetti kun toin kavereita kotiin ja äiti aloitti haastamaan riitaa isäni kanssa ja tappelivat sitten kovaan ääneen milloin mistäkin ja toisinaan jopa seksielämästään ! Aivan kamalaa kuunneltavaa.. Äidillä ei muutenkaan ollut mitään rajaa mistä asioista sopi puhua muiden kuullen.
Tänä päivänäkin äidillä sama vuoden vanha tiskirätti keittiössä, vessassa ei saippuaa tai jos on niin 20 vuotta vanhassa likaisessa saippuapullossa ja pyyhe pesty ehkä vuosi takaperin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli muuten ihan siistiä ja hygieenistä, mutta lakanoidenvaihto oli aina kummallinen 'show'. Koska se tehtiin vain kaksi kertaa vuodessa ja silloin vietiin kaikki patjoja myöten pihalle. Ei se silloin tuntunut oudolta, mutta kyllä nyt omillaan asuessa tulee vaihdettua petivaatteet joka toinen viikko.
Suihkussa ei saanut käydä ja vaatteita ostettiin kerran vuodessa. Niitä myös pestiin harvoin. Oli todella noloa olla aina niin likainen. Kukaan kaveri ei saanut tulla meille kylään enkä minä saanut mennä niiden luo.
Nämä nyt oli sellaisia, mitkä inhotti lapsuudessa eniten, koska niitä ei voinut peitellä muilta. Kotona oli alkoholismia, laiminlyöntiä, mielenterveysongelmia jne. mutta ne pystyi peittämään ja esittämään että kaikki on ok.
Ällöttävämpiin muistoihin kuuluu kun yöksi ei suljettu huoneen ovia että ilma kiertää ja
vanhempien kaikki petipuuhat kuuluivat muihin huoneisiin.. hyi olkoon!
Suopursujen liotus saunassa, ei mitään outoa muutoin paitsi ettemme tienneet miksi isä niitä keräsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vanhemmilla oli ja on osittain edelleen häiriintynyt tapa harrastaa esileikkejä lasten nähden. Siis ihan sukuelinalueelle menevää koskettelua ja siihen päälle aivan karseita puheita siitä mitä tekisivät ja missä asennossa jos olisivat kahden kesken. Mulla on aina ollut ikävä tunne siitä että saivat jotain sairasta nautintoa tuosta, että lapsi oli läsnä. Mitä enemmän traumatisoiduin ja valitin tuosta, sitä enemmän tekivät sitä ja ihmettelevät tänäkin päivänä miksi olen niin herkkä ja miksi en voi sietää sitä että vanhempani koskevat minuun.
Pitkään häpesin sitä että reagoin voimakkaalla ahdistuneisuudella tuohon toimintaan. Aikuisena tiedän että tuo on eräs seksuaalisen hyväksikäytön muoto. Ahdistuneisuushäiriö tuosta ja sitten vähän enemmän iholle menneestä lapsuuden seksuaalisesta hyväksikäytöstä jäi. Pärjään kuitenkin ihan hyvin elämässäni mutta vanhempiini suhde on aina ollut tosi vaikea.
Vierailija kirjoitti:
Hm, joku kertoi että käsipyyhkeet pestiin useamman kuukauden välein. Meillä ei ollut sellaista kuin käsipyyhe. Tai kasvopyyhe. Jokaisella oli se yksi pyyhe, jota käytettiin kun käytiin kerran viikossa saunassa. Ei kukaan pessyt mitään käsiä siinä välissä, tai me lapset ruvettiin pesemään jossain vaiheessa koulussa kun älyttiin, että muut tekee niin. Äitee pesi lakanat kerran alkukesästä ja kerran loppukesästä. Sitä ei kyllä voi syyttää siitä, asuttiin niin alkeellisissa oloissa kaikin tavoin. Ei siis ollut sellaista ylellisyyttä kuin pesukone - mitä sillä ois tehnyt kun ei ollut juoksevaa vettä. Paitsi silloin kun me skidit juostiin pakkasessa kaivolta sisälle;-)
Jos leipä tai juusto tai hillo oli homeessa niin ei se haitannut, leikattiin se home siitä päältä pois. Tai peruna oli vihreä - siitä leikattiin se vihreä osuus.
Mä pyysin teini-ikäisenä äidiltä hiuskampoja - tarkoitin sellaisia koristekampoja. Äiti toikin mulle pari kampaa, jotka oli löytänyt kahvilan lattialta;-) - joo 9 tässä taas.
Meillä ei kukaan pessyt hampaita oikeastaan koskaan. Ekat harjat saatiin koulusta, äiti sanoi ettei mitään tahnaa tarvi, suola ajaa saman asian. Mutta isää inhotti meidän hampaiden pesu (sillä oli tekarit jo nelikymppisenä) joten se antoi tukkapöllyä jos me pestiin hampaita. Mä halusin olla kiltti tyttö enkä sitten pessyt hampaita kun isä ei siitä tykänny. Hävettää edelleen äidin ruskeat hampaat - ne harvat mitä sillä on jäljellä. Itselläni menee satasia hammaslääkäriin joka vuosi. - Miksei joitakin ihmisiä voitu pakkosteriloida silloinkin?
Monikin asia mätsää omaan lapsuuteeni ja tulikin aikast paha olo näitä lukiessa!
Mutta mistä ihmeestä on peräisin tuo hampaidenpesupilkka ? Meillä ivattiin kaikin tavoin jos pesin hampaita eikä hammasharjaa edes ollut ennen kouluikää.Hampaat vielä paikattiin 60- 70-luvuilla kouluhammaslääkärillä niin ,että hammas porattiin puhki ja amalgaamit päälle.Tänäkin päivänä hammaslääkäri on kauhusta sanaton kun avaan suuni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmilla oli ja on osittain edelleen häiriintynyt tapa harrastaa esileikkejä lasten nähden. Siis ihan sukuelinalueelle menevää koskettelua ja siihen päälle aivan karseita puheita siitä mitä tekisivät ja missä asennossa jos olisivat kahden kesken. Mulla on aina ollut ikävä tunne siitä että saivat jotain sairasta nautintoa tuosta, että lapsi oli läsnä. Mitä enemmän traumatisoiduin ja valitin tuosta, sitä enemmän tekivät sitä ja ihmettelevät tänäkin päivänä miksi olen niin herkkä ja miksi en voi sietää sitä että vanhempani koskevat minuun.
Pitkään häpesin sitä että reagoin voimakkaalla ahdistuneisuudella tuohon toimintaan. Aikuisena tiedän että tuo on eräs seksuaalisen hyväksikäytön muoto. Ahdistuneisuushäiriö tuosta ja sitten vähän enemmän iholle menneestä lapsuuden seksuaalisesta hyväksikäytöstä jäi. Pärjään kuitenkin ihan hyvin elämässäni mutta vanhempiini suhde on aina ollut tosi vaikea.
Hyi yök tuo vanhempiesi toiminta! 😩
Vierailija kirjoitti:
Suopursujen liotus saunassa, ei mitään outoa muutoin paitsi ettemme tienneet miksi isä niitä keräsi.
Mitä varten niitä kerättiin, selvisikö koskaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teininä oli noloa käydä äidin kanssa vaateostoksilla. Jos olin sovituskopissa sovittamassa jotakin, äitini tuli varoittamatta tempaisemaan kopin verhon auki nähdäkseen, miltä vaate näytti päälläni. Enkä sillä hetkellä tietenkään ollut aina sopivasti täysissä pukeissa. Toinen nolo juttu oli, että hän kaupoilla ollessamme huuteli minua kovaan ääneen nimeltä, jos kadotti minut näkyvistään.
No oma lapsuuteni oli jo puhtaasti kaltoinkohtelua, mutta kammittava esimerkki siitä, miten pitkälle hoitamattomat mt-ongelmat voivat viedä.
Koti oli täysin siivoton ja ihan oikeasti asuinkelvoton. Lattiaa ei näkynyt rojujen alta ja muistan edelleen kun tuijotin yhtä huoneen nurkkaa, joka oli täynnä kissanpaskaläjiä, että tämä ei voi olla normaalia elämää. Kissoja tosiaan oli paljon.
Kylppärissäkin oli isot pyykkivuoret, jossa alimmat kirjaimellisesti mätänivät ja aloittivat maatumisprosessin.
Ruokaa äiti ei laittanut, vaan oli meidän lasten homma. Sotkusta myös syytti meitä. Kun oli joku vieras tulossa, niin talon raivaus piti aloittaa vähintään 2vk aiemmin, eikä äiti tietenkään laittanut rikkaa ristiin, kun "te ootte sotkenu niin te siivootte!".
Näin jälkikäteen kun mietin, niin äiti ei osannut ottaa vastuuta mistään. Ei kodista, ei lapsista, ei edes omasta ammatistaan, josta oli vuosikausia työttömänä.
Lapsena oli rajua fyysistä väkivaltaa, mutta loppui kun tultiin teini-ikään (vissiin alkoi pelätä saavansa takaisin, me kun kasvoimme äitiä pidemmiksi). Mutta alkoi rajumpi henkinen väkivalta, haukkumista, nälvimistä ja solvausta.
Omassa kodissa olen lievästi siivousneurootikko, jostain kumman syystä... Ja pojalleni laitan aina ruoan valmiiksi, kehun ja kerron miten tärkeä hän on. Eli kaikkiaan otin äidistä mallin, miten EI tule tehdä. Äitiini en tosiaan ole pitänyt mitään yhteyttä sen jälkeen, kun sieltä lähdin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äiti oli niin läski, että aina sai hävetä.
Tämä nyt tietysti ei ole varsinainen "tapa", mutta varjosti koko lapsuutta. Aika hienotunteisesti kaverini kuitenkin suhtautuivat.
Pari kertaa kuulin kuitenkin: sun äitis on kauhee läski...
Me lapset ja isä oltiin ihan hoikkia.
Eli jos olet tosi läski mutsi, niin muista tämäkin puoli asiasta. Vaikka kuinka sinut olisi oman kehonsa kanssa, niin lapsille voi tuottaa tuskaa varsinkin murrosiässä.
Mihin ne on ihmisiltä käytöstavat hukkuneet? Olen syntynyt 1955, minulla on kouluaikoina kaveri, jonka äiti oli hyvin lihava, ei kenelläkään tullut mieleenkään, että siitä olisi sanottu, eikä sitä muutoinkaan noteerattu. Kun häntä ajattelen, muistan hänet ihanaan äidillisen ihmisenä, jonka kohteli hyvin tyttärensä kavereita. Siinä kodissa tuoksui aina ihanalle, puhtaalle ja tuoreelle pullalle.
Ylipäätään en ymmärrä, miksi ihmiset arvostelevat ja moittivat toisiaan koko ajan? Mitä iloa on sellaisessa elämässä?
Vierailija kirjoitti:
Kattiloiden käyttö ilman kantta. Äiti katsoo mua yhä hoomoilasena kun sanon, että kiehuis 100 x nopeammin kun käyttäisi kantta. Ei ymmärrä, keittää kaikkea maksimitehoilla iloisena.
Eikö hieman pidempi lämmitysaika ole pieni hinta siitä että äitisi saa tehdä ruokaa iloisella mielellä?
En ole tuo jolle vastasit, mutta tuli oma teini-iän kokemus mieleen. Oltiin siskoni kanssa n. 16 -vuotiaina kävelemässä kadulla isän kanssa, kun joku täysin random äijä tuli rähisemään isälle, että ettäs kehtaa yrittää vietellä noin nuoria tyttöjä 😂😂😂😂😂
Ja oltiin siis tosiaan vaan kävelemässä ja jotain siinä samalla juteltiin. Oli isä "pikkuisen" tyrmistynyt ja totesi pistävän hitaasti, että ei tosiaan ole ajatellut omia tyttäriään vietellä.
Tuo rähissyt äijä luikki nolona pois paikalta.