Kamalin työhaastattelukokemuksesi?

Kaksitoista haastattelijaa pommittaa kysymyksillä. Kysytään mm. mitä mieltä olen yhteissaunomisesta.

Toisessa paikassa paikka jo selvästi ennalta jo pedattu tutulle. Sitten minulta ei juuri mitään kysytäkään, mutta saan kuunnella pitkiä selostuksia maakunnan järvien laskusuunnista, virtauksista ja vedenpinnan korkeuksista. Hain sosiaalialan paikkaa.

Hain myyjän paikkaa vaatekauppaan.Haastattelija mittaili minua päästä varpaisiin ja vaikutti siltä että halusi päästä minusta eroon.

Lempi värini on vaaleanpunainen..rintaliivejä en käytä..koska niiden olkaimet uppoavat hartioihin.

Hikoilen paljon. Joudun vaihtmaaan alushousuja monta kertaa päivässä, koska ne ovat märät. Hiki myös haisee rekkamiehelle tai sille, että olisin pissannut housuihini ja unohtanut pestä vaatteet ja vain kuivattanut ne. Ensin luulinkin, että multa lirahtelee, mutta sama haju on kaikissa vaatteissa ja tulee niihin hetkessä. Pyykistä tullessa haisevat vielä raikkaalle.

Kaikista pahin muutos on hiukset! Ne pöhöttää, on elottomat, karheat ja hapertuvat ennen kuin kasvavat pitkiksi ja joudun leikkaamaan ne lyhyiksi. Ja pitkillä tarkoitan just ja just olkapäille ulottuvia hiuksia.

Saan myös älyttömiä hepuleita ilman syytä ja jos on syytä, niin paisuttelen niitä kohtuuttoman isoiksi.

Olen myös usein päivän vesiripulilla.

Saan päiväkausia kestäviä syöppökohtauksia.

Mitä vielä? Varmaan vaikka mitä, mutta koska muistikin on huonontunut, en nyt saa mieleen muuta.

Mielestäni ulkonäkö ja ikärasismi on viety liian pitkälle.N50

No aika iisiä verrattuna muiden kokemuksiin, mutta olin kyllä hieman maassa oltuani haastattelussa, jossa en saanut sanotuksi oikeastaan melkein sanaakaan. Koko ajan rehtori puhua pupelsi omia asioitaan ja esitteli koulua ja puhetulvaa oli mahdoton katkaista olematta epäkohtelias. Olin vakuuttunut, että haastattelu tehtiin vain muodon vuoksi ja v*tutti, että olin tehnyt hukkareissun ja vieläpä ottanut palkatonta virkavapaata paikalle päästäkseni.

Yllätykseni oli suuri, kun sain myöhemmin tiedon, että minut oli kuitenkin valittu ensimmäiselle varasijalle. Kummastelin kyllä, että milläköhän perusteella, koska mitään en haastattelussa sanonut. Vuosia myöhemmin sain tietää, että vaalissa oli rikottu lakia ja että valittu ei ollut työhön pätevä. Rehtori oli vain ilmeisesti halunnut jostakin syystä juuri tämän epäpätevän henkilön. Jos olisin tullut tarkistaneeksi, onko valittu pätevä, ja valittanut päätöksestä, olisin itse saanut paikan.

Kaikkineen jäi huono kuva koko koulusta ja ennen kaikkea kyseisestä rehtorista.

Urani on ollut nousujohteinen ja alle kolmekymppisenä hainkin yhtä päällikön paikkaa - mielestäni hyvin perustein. Sain kutsun haastatteluun ja menin. Otin tietenkin lomaakin sitä varten.

Haastattelussa kävi sitten pikkuhiljaa selville, että ilmeisesti ikäni perusteella minua haastateltiinkin johonkin aloittelevan asiantuntijan tehtävään, joka oli samaan aikaan auki kuin hakemani päällikön paikka. Haastattelijakin kysyi sitten jossain vaiheessa, että mihinkäs tehtävään sinä olitkaan hakenut. Sanoin, että siihen päällikön paikkaan - en mihinkään korkeakoulusta tupsahtaneen aloittajan pestiin.

Myöhemmin vielä soittivat ja sanoivat, että "iloisia uutisia ja onneksi olkoon, otamme sinut mielellään tähän asiantuntijatyöhön". Olin vähän nuiva ja totesin, että "no mitäpä luulet - jätänkö tämän 7 tonnin työni ja tulen sinne teille tekemään paperin siirtelyä parilla tonnilla...".

(ja sori, tiedän että vaikutan ylimieliseltä. Mutta en tajua, miksei a) voitu lukea siitä paperista, mitä työtä haen b) sisäistää sitä ja c) tajuta, että joskus nuorikin voi olla pätevä ylemmän tason töihin). 

Tämä on enemmänkin outo kuin kamala kokemus. Hain erääseen kuntokeskukseen vastaanottotyöhön vuosi sitten. Ryhmä"haastattelussa" esitelmöitiin noin tunnin ajan kaikista niistä töistä, joita paikassa tehtiin. No, toimitusjohtajan työnkuvasta ei taidettu kertoa, mutta suunnilleen kaikesta muusta. Ainoa kysymys, joka esitettiin vuorotellen jokaiselle, oli se,  mistä olimme kuulleet kyseisestä avoimesta paikasta. Mihinkään muuhun oman osaamisen ja motivaation kertomiseen ei jätetty aikaa. Lopuksi kerrottiin, että he ottavat yhteyttä niihin, jotka valitaan.

Oikeastaan koko "haastattelu" oli tuon firman promoamista.

Osa hakijoista oli selvästi haastattelijan tuttuja, osa taas ilmeisesti TE-toimiston lähettämiä. He eivät olleet lähettäneet hakemustakaan kuten minä. Jäi ihan sellainen kuva, että tilaisuutta käytettiin kulissina, jotta nämä henkilöt voisivat kertoa työkkärille käyneensä haastattelussa. Tarkoitus ei ollut palkata heitä, vaan täyttää jonkinlainen velvoite.

En ymmärrä, miksi minut kutsuttiin sinne.

Mun karmein on ollut, kun myöhästyin junarikon takia ensin paikalta lähemmäs puoli tuntia, ilmoitin sen toki heille ja vaikuttivat oikein ymmärtäväisiltä. Sen jälkeen juoksuaskelin saavuin perille ja vaikka olen ollut useammassa haastattelussa englanniksi, jostain syystä silloin tuntui ettei siitä tule yhtään mitään. Hain siis apulaismyymäläpäällikön paikkaa vaatekauppaan. Haastattelijoiden kysymykset olivat hirveän konreettisia, tyyliin miten aamulla aloittaisit työt ja mitä tekisit ekana päivänä jos esimies sairastuisi. Yritin siinä sitten keksiä vastauksia ja aina, kun sain vastattua, haastattelijat kommentoivat, että haluaisinko lisätä vielä jotain ja oikein odottivat jatkovastauksia. Koko sen haastattelun tuntui, että mikään vastaus kelvannut. Joo en saanut paikkaa.

Olisi pitänyt laskea housut ja mennä kontalleen. Siinä vaiheessa lähdin.

Hain yhteen suomalaiseen pääkaupunkiseudun vaateliikkeeseen töihin. Ensinnäkin haastattelija oli myöhässä, toisekseen seisoimme koko haastattelun ajan keskellä myymälää (joka toki oli suljettu silloin), kolmanneksi haastattelija ei tiennyt missä senhetkinen asuinpaikkakuntani sijaitsi (kyseessä ei mikään pieni kaupunki) ja neljänneksi hän ei uskonut, että voin olla ammattikorkean käynyt, kun en ole ylioppilas. Ainiin ja työvaatteet olisivat olleet hankalat hankkia, kun olin isokokoinen (olen kokoa M). Haastattelun jälkeen en kuullut heistä mitään. Harmitti, että tuon takia matkasin sinne asti.

Olin joskus kauan aikaa sitten Nokian ryhmähaastattelussa ja psykologisissa testeissä. Oli tosi ikävä kokemus. En todellakaan saanut paikkaa. En kyllä olisi halunnutkaan sitä paikkaa enää tuon haastattelun jälkeen.

Minä en usko näitä kommentoijia, jotkä väittävät, että heille olisi haastattelussa ehdoteltu seksiä. Luulevat liikoja itsestään.

Vierailija kirjoitti:

No aika iisiä verrattuna muiden kokemuksiin, mutta olin kyllä hieman maassa oltuani haastattelussa, jossa en saanut sanotuksi oikeastaan melkein sanaakaan. Koko ajan rehtori puhua pupelsi omia asioitaan ja esitteli koulua ja puhetulvaa oli mahdoton katkaista olematta epäkohtelias. Olin vakuuttunut, että haastattelu tehtiin vain muodon vuoksi ja v*tutti, että olin tehnyt hukkareissun ja vieläpä ottanut palkatonta virkavapaata paikalle päästäkseni.

Yllätykseni oli suuri, kun sain myöhemmin tiedon, että minut oli kuitenkin valittu ensimmäiselle varasijalle. Kummastelin kyllä, että milläköhän perusteella, koska mitään en haastattelussa sanonut. Vuosia myöhemmin sain tietää, että vaalissa oli rikottu lakia ja että valittu ei ollut työhön pätevä. Rehtori oli vain ilmeisesti halunnut jostakin syystä juuri tämän epäpätevän henkilön. Jos olisin tullut tarkistaneeksi, onko valittu pätevä, ja valittanut päätöksestä, olisin itse saanut paikan.

Kaikkineen jäi huono kuva koko koulusta ja ennen kaikkea kyseisestä rehtorista.

Ööööö??????