Miten osaisin lopettaa ainaisen puheen itseeni kääntämisen?
Etenkin vähän puolituttujen kanssa keskustellessa teen tätä ihan koko ajan!
Esimerkiksi kun ihminen kertoo jostain omasta kokemuksestaan, mä hädin tuskin kuuntelen loppuun kun jo sylki roiskuen kerron, miten MULLA toi asia meni, mitä MÄ tein vastaavassa tilanteessa tai saan siitä päähäni kertoa jotain ihan muita MUN kokemuksia.
Oon huomannut, että tää ärsyttää ihmisiä, ei mikään ihme.
Kuitenkaan tuo tapa ei omasta mielestäni johdu siitä, että olisin tosi itsekäs tai mua ei kiinnostaisi toisen asiat, koska todellakin kiinnostaa. Pikemminkin kyse on kamalasta sosiaalisesta kömpelyydestä.
Mun on vaikea keksiä jutunaiheita, vaivaudun välillä ihan kauheasti ja sitten en osaa jotenkin pysytellä siinä keskustelun luonnollisessa "rytmissä", vaikka vauhtiin pääsisinkin. Lisäksi pelkään alitajuisesti koko ajan esim. utelevani liikaa tai sanovani jotain tosi typerää Pelkään kai koko ajan putoavani johonkin näkymättömään sudenkuoppaan ja nolaavani itseni keskustelukumppanin silmissä ja sitä sitten kompensoin puhumalla monisanaisesti jostain omasta jutustani, pitääkseni keskustelun käynnissä, etten vaan hiljene ja mene ihan lukkoon. Siksipä kirjoittamalla itseni ilmaisu onkin niin paljon helpompaa...
Millähän tästä pääsisi ja onko mulla kohtalotoveria?
Kommentit (8)
Moni itsestään puhuja saa vastapuolessa negoja reagtioita, mutta kannattaa huomioida, että itsestään puhujat harvoin juoruavat.
Tiedän mitä tarkoitat, minulla on sama ongelma. En onneksi sentään ole sellainen, että pitäisi nokittaa aina, aina pitäisi olla paremmin tai huonommin, kuin kertojalla. Isompaa, tai kamalampaa tms. Mutten vaan osaa keksiä luontevasti jotain muuta kuin sitä oman liippaavan kertomuksen tuputusta. Jospa joku osaisi neuvoa meitä. :)
Tunnistan kyllä. Saan itsenikin siitä kiinni, mutta samalla kun puhun itsestäni, lisään loppuun kysymyksen, jolla käännän puheen takaisin toiseen,
Mä oon kyllä joskus, kun oon huomannut jonkun ärsyyntyneen tuosta, sanonu sitten ihan suoraan, että sori mä nyt jotenkin onnistuin kääntämään tän asian itseeni ja yrittäny kääntää sen jutun takas siihen alkuperäiseen, just vaikka kysymällä jotain.
Pakko sanoa se että kiitos että tiedostat kehityskohteesi. Mulla on lähipiirissä kaks tällästä ihmistä, toinen on pesun kestävä narsisti ja toinen ei sitä edes tiedosta. Koita nyt siinä puhua vaikka kuinka rankka viikko on kun toinen koittaa laittaa paremmaks jatkuvasti.
Huh verenpaine nousee kun ajatteleekin :D
Tietysti voit myös keskustelukumppanista riippuen sanoa huomatessasi että käänsit taas keskustelun itseesi ”anteeksi, ei ollut tarkoitus olla tökerö tms” ja selittää että yrität opetella tavasta eroon.
Siis olet minä, minä tyyppejä, no kuuntele mitä se kaveri kertoo, ja ala
vasta sitten kertomaa kun MINÄ olen tehnyt niin että.... ja minä tiedän että,,,
kaveri, eli esim. minä, lähtee poies, eikä palaa takas.Help. eli hei.
Pyri keksimään jatkokysymyksiä aina kun keskustelet jonkun kanssa. Eli jätät sen kommentoimisen pois, jos se on sinulle vain tilaisuus kääntää puhe itseesi. Kommentoimisen sijaan panostat siis jatkokysymysten esittämiseen, jotta toinen saa tilaisuuden kertoa halutessaan lisää. Jos hän ei kerro lisää, niin sitten voit kommentoida omilla kokemuksilla (eli vetää keskustelua itseesi). Mutta ainakin annat kiinnostuneemman kuvan kun vaikuttaa siltä, että olet halukas kuuntelemaan toista, etkä käytä keskustelutilanteita vain itsesi esille tuomiseen.
Up