Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa faktoja, jotka ovat ristiriidassa yleisen mielipiteen/arvomaailman kanssa
30.01.2018 |
Aloitan itse: Leivänpaahtimet ovat vaarallisempia kuin hait.
(Ihmisiä kuolee vuosittain enemmän leivänpaahdinonnettomuuksissa kuin haihyökkäyksissä)
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkan pituuteen. Aika moni yleisesti luulee että vaikuttaa.
No ihan tasan tarkkaan vaikuttaa.
Perustele
Sen jälkeen perustelen miksi se ei vaikuta.
Auton jarrujen teho ei ole millään tapaa riippuvainen ajoneuvon massasta. Ajoneuvon massan lisääminen lisää ajoneuvon kineettistä energiaa, jolloin jarrut joutuvat tekemään pidempään työtä.
Sinun ei tarvitse perustella mitään, sillä perustelusi on väärin.
Auton pysähtyminen riippuu rankaiden ja tienpinnan välisestä kitkasta. Kitkavoima on kitkakerroin kerrottuna painovoimalla. Painovoima on massa kertaa maan putoamiskiihtyvyys. Eli kaavana F=μmg. Autolla taas on liike-energiaa 0.5 x massa x nopeus toiseen potenssiin. 0.5mv^2. Koska auto voi pysähtyä vain niin nopeasti kuin renkaiden kitka mahdollistaa, saadaan μmg=0.5mv^2. Koska massa on yhtälön molemmilla puolilla, sen voi supistaa pois, eli massalla ei ole merkitystä auton jarrutusmatkaan.
Nyt en näe että missä kohtaa sinun yhtälöäsi huomioidaan lisääntyneen rengaskuorman aiheuttama kumiseoksen kompressio ja sen aiheuttama kitkakertoimen alenema? En myöskään löydä tuosta lisääntyneen massan tuottaman suuremman liike-energian vaikutusta renkaan lämpötilaan ja etenkin jarruttaessa sen aiheuttamaan renkaan nopeaa kuumenemista yli optimilämpötilan joka myös laskee dramaattisesti kumiseoksen kitkakerrointa ja huonoimmassa tapauksessa aiheuttaa koko renkaan räjähtämisen.
Ajoneuvon paino siis vaikuttaa mitä suurimmassa määrin sen jarrutusmatkaan, minkä kaikki autoa joskus ajaneet jo luonnollisesti tiesivätkin.
Rengas voidaan vaihtaa saman kitkakertoimen omaavaan mutta tukevampaan seokseen, jolla voidaan kumota kompressio. Lämpötilaongelmat ovat jäähdytyksestä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siinä rekkojen hätäjarrutuksia, toinen maantie- ja toinen taajamanopeudessa.Jotkut eivät nyt tunnu ymmärtävän että ne jarrut eivät ole vuorovaikutuksessa tienpinnan kanssa, renkaat ovat.
Sinä et puolestasi tunnu ymmärtävän että se vuorovaikutus tienpintaan ei pysäytä sitä autoa, paitsi lukkojarrutuksessa. Se auto pysähtyy jarrupalan aiheuttamasta hidastavasta voimasta jarrulevyyn. Renkaasta ei juurikaan välity hidastavaa voimaa tiehen (paitsi taas kerran lukkojarrutuksessa), muutenhan renkaat olisi aivan sileät jo muutaman jarrutuksen jälkeen. Mutta ei hätää, kyllä nämä selviää kuin itsestään jos joskus istut itse auton rattiin.
Tässä näkyy miten nimenomaan jarrujen teho on operatiivinen tekijä auton pysähtymisessä, ja kuten jo lukuisia kertoja todettu, jarrut eivät muutu sen tehokkaammiksi vaikka ajoneuvon paino kasvaa, joten se paino vaikuttaa nyt ja vastedes merkittävästi pysähtymismatkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkan pituuteen. Aika moni yleisesti luulee että vaikuttaa.
No ihan tasan tarkkaan vaikuttaa.
Perustele
Sen jälkeen perustelen miksi se ei vaikuta.
Auton jarrujen teho ei ole millään tapaa riippuvainen ajoneuvon massasta. Ajoneuvon massan lisääminen lisää ajoneuvon kineettistä energiaa, jolloin jarrut joutuvat tekemään pidempään työtä.
Sinun ei tarvitse perustella mitään, sillä perustelusi on väärin.
Auton pysähtyminen riippuu rankaiden ja tienpinnan välisestä kitkasta. Kitkavoima on kitkakerroin kerrottuna painovoimalla. Painovoima on massa kertaa maan putoamiskiihtyvyys. Eli kaavana F=μmg. Autolla taas on liike-energiaa 0.5 x massa x nopeus toiseen potenssiin. 0.5mv^2. Koska auto voi pysähtyä vain niin nopeasti kuin renkaiden kitka mahdollistaa, saadaan μmg=0.5mv^2. Koska massa on yhtälön molemmilla puolilla, sen voi supistaa pois, eli massalla ei ole merkitystä auton jarrutusmatkaan.
Nyt en näe että missä kohtaa sinun yhtälöäsi huomioidaan lisääntyneen rengaskuorman aiheuttama kumiseoksen kompressio ja sen aiheuttama kitkakertoimen alenema? En myöskään löydä tuosta lisääntyneen massan tuottaman suuremman liike-energian vaikutusta renkaan lämpötilaan ja etenkin jarruttaessa sen aiheuttamaan renkaan nopeaa kuumenemista yli optimilämpötilan joka myös laskee dramaattisesti kumiseoksen kitkakerrointa ja huonoimmassa tapauksessa aiheuttaa koko renkaan räjähtämisen.
Ajoneuvon paino siis vaikuttaa mitä suurimmassa määrin sen jarrutusmatkaan, minkä kaikki autoa joskus ajaneet jo luonnollisesti tiesivätkin.
Rengas voidaan vaihtaa saman kitkakertoimen omaavaan mutta tukevampaan seokseen, jolla voidaan kumota kompressio. Lämpötilaongelmat ovat jäähdytyksestä kiinni.
Kevyempään autoon voidaan puolestaan vaihtaa paremman kitkakertoimen rengas ja tehokkaammat jarrut, jolloin se kevyempi auto pysähtyy taas paljon nopeammin.
Vierailija kirjoitti:
Siinä rekkojen hätäjarrutuksia, toinen maantie- ja toinen taajamanopeudessa.Jotkut eivät nyt tunnu ymmärtävän että ne jarrut eivät ole vuorovaikutuksessa tienpinnan kanssa, renkaat ovat. Kyllä, jos formulaan ja rekkaan laitetaan samat renkaat, ne pysähtyvät samasta lähtönopeudesta yhtä nopeasti. (Jos formulalta poistetaan aerodynaamiset osat jotka luovat downforcea.) Vr:n käyttämä kiskobussi dm-12 painaa suunnilleen yhtä paljon kuin rekka, (55t) arvatkaa kumpi pysähtyy nopeammin 80kmh nopeudesta, se rekka vai kiskobussi?
Se kummassa on paremmat jarrut, mikäli pito on kutakuinkin sama.
Eli mielestäsi formulatallit ovat ihan pölöjä käyttäessään kymmenien tuhansien hintaisia jarruja F1-autoissa kun saman asian ajaisi Micran kahdenkympin pullonkorkin kokoiset patarautajarrut? Entä otatko vielä kantaa tuohon miksei se paljon suuremman jarrupinta-alan öljytankkeri pysähdy busteria nopeammin kun kerran massa ei vaikuta mitenkään asiaan? Busterini pysähtyy pariin veneen mittaan mutta öljytankkerilla kestää kymmeniä merimaileja ja likemmäs toista vuorokautta pysähtyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mu slimit ovat ihan tavallisia ihmisiä".
"Ma ahanmuutto lähi-idästä ja afrikasta on rikkaus".
"Afrikasta saapuvat ovat koulutettua väkeä, insinöörejä ja lääkäreitä" T: Juha Sipilä
Olen ollut yli 10 vuotta samassa työpaikassa muslimimiehen kanssa, ja kyllä hän minusta on ihan tavallinen. Ei ole edes ainoa joka pikkujouluissa ei juo alkoholia.
Sulla on siis esittää yksi muslimi, joka käy töissä? (oletpa kokenut, kansainvälinen tyyppi, etkö olekin?)
-Entäs ne muut 35 000, joiden mielestä vääräuskoisen saa tapaa ja tätä noudatti esim Turun puukottaja, joka oli harras muslimipoika!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä rekkojen hätäjarrutuksia, toinen maantie- ja toinen taajamanopeudessa.Jotkut eivät nyt tunnu ymmärtävän että ne jarrut eivät ole vuorovaikutuksessa tienpinnan kanssa, renkaat ovat.
Sinä et puolestasi tunnu ymmärtävän että se vuorovaikutus tienpintaan ei pysäytä sitä autoa, paitsi lukkojarrutuksessa. Se auto pysähtyy jarrupalan aiheuttamasta hidastavasta voimasta jarrulevyyn. Renkaasta ei juurikaan välity hidastavaa voimaa tiehen (paitsi taas kerran lukkojarrutuksessa), muutenhan renkaat olisi aivan sileät jo muutaman jarrutuksen jälkeen. Mutta ei hätää, kyllä nämä selviää kuin itsestään jos joskus istut itse auton rattiin.
Tässä näkyy miten nimenomaan jarrujen teho on operatiivinen tekijä auton pysähtymisessä, ja kuten jo lukuisia kertoja todettu, jarrut eivät muutu sen tehokkaammiksi vaikka ajoneuvon paino kasvaa, joten se paino vaikuttaa nyt ja vastedes merkittävästi pysähtymismatkaan.
Mitä tapahtuu jos menet autolla, jossa on maailman tehokkaimmat jarrut, jäälle tai erittäin liukkaalle pinnalle jossa renkaan ja pinnan välissä ei ole yhtään kitkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä rekkojen hätäjarrutuksia, toinen maantie- ja toinen taajamanopeudessa.Jotkut eivät nyt tunnu ymmärtävän että ne jarrut eivät ole vuorovaikutuksessa tienpinnan kanssa, renkaat ovat.
Sinä et puolestasi tunnu ymmärtävän että se vuorovaikutus tienpintaan ei pysäytä sitä autoa, paitsi lukkojarrutuksessa. Se auto pysähtyy jarrupalan aiheuttamasta hidastavasta voimasta jarrulevyyn. Renkaasta ei juurikaan välity hidastavaa voimaa tiehen (paitsi taas kerran lukkojarrutuksessa), muutenhan renkaat olisi aivan sileät jo muutaman jarrutuksen jälkeen. Mutta ei hätää, kyllä nämä selviää kuin itsestään jos joskus istut itse auton rattiin.
Tässä näkyy miten nimenomaan jarrujen teho on operatiivinen tekijä auton pysähtymisessä, ja kuten jo lukuisia kertoja todettu, jarrut eivät muutu sen tehokkaammiksi vaikka ajoneuvon paino kasvaa, joten se paino vaikuttaa nyt ja vastedes merkittävästi pysähtymismatkaan.
Mitä tapahtuu jos menet autolla, jossa on maailman tehokkaimmat jarrut, jäälle tai erittäin liukkaalle pinnalle jossa renkaan ja pinnan välissä ei ole yhtään kitkaa?
Ei yhtään mitään. Jos ei kitkaa ole, ei auto liikahda minnekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisen huivin käyttö on ihmisoikeus loukkaus!
Samoin yhdyssanojen väärinkirjoittaminen, joka on loukkauksista vakavampi. Moukka!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä rekkojen hätäjarrutuksia, toinen maantie- ja toinen taajamanopeudessa.Jotkut eivät nyt tunnu ymmärtävän että ne jarrut eivät ole vuorovaikutuksessa tienpinnan kanssa, renkaat ovat. Kyllä, jos formulaan ja rekkaan laitetaan samat renkaat, ne pysähtyvät samasta lähtönopeudesta yhtä nopeasti. (Jos formulalta poistetaan aerodynaamiset osat jotka luovat downforcea.) Vr:n käyttämä kiskobussi dm-12 painaa suunnilleen yhtä paljon kuin rekka, (55t) arvatkaa kumpi pysähtyy nopeammin 80kmh nopeudesta, se rekka vai kiskobussi?
Se kummassa on paremmat jarrut, mikäli pito on kutakuinkin sama.
Eli mielestäsi formulatallit ovat ihan pölöjä käyttäessään kymmenien tuhansien hintaisia jarruja F1-autoissa kun saman asian ajaisi Micran kahdenkympin pullonkorkin kokoiset patarautajarrut? Entä otatko vielä kantaa tuohon miksei se paljon suuremman jarrupinta-alan öljytankkeri pysähdy busteria nopeammin kun kerran massa ei vaikuta mitenkään asiaan? Busterini pysähtyy pariin veneen mittaan mutta öljytankkerilla kestää kymmeniä merimaileja ja likemmäs toista vuorokautta pysähtyä.
Tuossa junaesimerkissä rekka, koska junan teräspyörillä on erittäin pieni pito. Formuloissa taas kannattaa käyttää kymmenien tuhansien eurojen jarruja jäähdytyksen ja jarrutehon takia. Katsos formulan slikseissä on niin paljon pitoa että suurempaa jarruvoimaa voidaan käyttää hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä rekkojen hätäjarrutuksia, toinen maantie- ja toinen taajamanopeudessa.Jotkut eivät nyt tunnu ymmärtävän että ne jarrut eivät ole vuorovaikutuksessa tienpinnan kanssa, renkaat ovat.
Sinä et puolestasi tunnu ymmärtävän että se vuorovaikutus tienpintaan ei pysäytä sitä autoa, paitsi lukkojarrutuksessa. Se auto pysähtyy jarrupalan aiheuttamasta hidastavasta voimasta jarrulevyyn. Renkaasta ei juurikaan välity hidastavaa voimaa tiehen (paitsi taas kerran lukkojarrutuksessa), muutenhan renkaat olisi aivan sileät jo muutaman jarrutuksen jälkeen. Mutta ei hätää, kyllä nämä selviää kuin itsestään jos joskus istut itse auton rattiin.
Tässä näkyy miten nimenomaan jarrujen teho on operatiivinen tekijä auton pysähtymisessä, ja kuten jo lukuisia kertoja todettu, jarrut eivät muutu sen tehokkaammiksi vaikka ajoneuvon paino kasvaa, joten se paino vaikuttaa nyt ja vastedes merkittävästi pysähtymismatkaan.
Mitä tapahtuu jos menet autolla, jossa on maailman tehokkaimmat jarrut, jäälle tai erittäin liukkaalle pinnalle jossa renkaan ja pinnan välissä ei ole yhtään kitkaa?
Ei yhtään mitään. Jos ei kitkaa ole, ei auto liikahda minnekään.
Oikei, ajat sellaiselle pinnalle, eli sinulla on jo vauhtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä rekkojen hätäjarrutuksia, toinen maantie- ja toinen taajamanopeudessa.Jotkut eivät nyt tunnu ymmärtävän että ne jarrut eivät ole vuorovaikutuksessa tienpinnan kanssa, renkaat ovat.
Sinä et puolestasi tunnu ymmärtävän että se vuorovaikutus tienpintaan ei pysäytä sitä autoa, paitsi lukkojarrutuksessa. Se auto pysähtyy jarrupalan aiheuttamasta hidastavasta voimasta jarrulevyyn. Renkaasta ei juurikaan välity hidastavaa voimaa tiehen (paitsi taas kerran lukkojarrutuksessa), muutenhan renkaat olisi aivan sileät jo muutaman jarrutuksen jälkeen. Mutta ei hätää, kyllä nämä selviää kuin itsestään jos joskus istut itse auton rattiin.
Tässä näkyy miten nimenomaan jarrujen teho on operatiivinen tekijä auton pysähtymisessä, ja kuten jo lukuisia kertoja todettu, jarrut eivät muutu sen tehokkaammiksi vaikka ajoneuvon paino kasvaa, joten se paino vaikuttaa nyt ja vastedes merkittävästi pysähtymismatkaan.
Mitä tapahtuu jos menet autolla, jossa on maailman tehokkaimmat jarrut, jäälle tai erittäin liukkaalle pinnalle jossa renkaan ja pinnan välissä ei ole yhtään kitkaa?
Mitä tapahtuu jos menet autolla, jolla ei ole lainkaan inertiaa (eli massa on nolla) tielle ja hipaiset jarrupoljinta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä rekkojen hätäjarrutuksia, toinen maantie- ja toinen taajamanopeudessa.Jotkut eivät nyt tunnu ymmärtävän että ne jarrut eivät ole vuorovaikutuksessa tienpinnan kanssa, renkaat ovat.
Sinä et puolestasi tunnu ymmärtävän että se vuorovaikutus tienpintaan ei pysäytä sitä autoa, paitsi lukkojarrutuksessa. Se auto pysähtyy jarrupalan aiheuttamasta hidastavasta voimasta jarrulevyyn. Renkaasta ei juurikaan välity hidastavaa voimaa tiehen (paitsi taas kerran lukkojarrutuksessa), muutenhan renkaat olisi aivan sileät jo muutaman jarrutuksen jälkeen. Mutta ei hätää, kyllä nämä selviää kuin itsestään jos joskus istut itse auton rattiin.
Tässä näkyy miten nimenomaan jarrujen teho on operatiivinen tekijä auton pysähtymisessä, ja kuten jo lukuisia kertoja todettu, jarrut eivät muutu sen tehokkaammiksi vaikka ajoneuvon paino kasvaa, joten se paino vaikuttaa nyt ja vastedes merkittävästi pysähtymismatkaan.
Mitä tapahtuu jos menet autolla, jossa on maailman tehokkaimmat jarrut, jäälle tai erittäin liukkaalle pinnalle jossa renkaan ja pinnan välissä ei ole yhtään kitkaa?
Mitä tapahtuu jos menet autolla, jolla ei ole lainkaan inertiaa (eli massa on nolla) tielle ja hipaiset jarrupoljinta?
Jos massa on nolla, ei ole painovoiman aiheuttamaa kitkaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä rekkojen hätäjarrutuksia, toinen maantie- ja toinen taajamanopeudessa.Jotkut eivät nyt tunnu ymmärtävän että ne jarrut eivät ole vuorovaikutuksessa tienpinnan kanssa, renkaat ovat.
Sinä et puolestasi tunnu ymmärtävän että se vuorovaikutus tienpintaan ei pysäytä sitä autoa, paitsi lukkojarrutuksessa. Se auto pysähtyy jarrupalan aiheuttamasta hidastavasta voimasta jarrulevyyn. Renkaasta ei juurikaan välity hidastavaa voimaa tiehen (paitsi taas kerran lukkojarrutuksessa), muutenhan renkaat olisi aivan sileät jo muutaman jarrutuksen jälkeen. Mutta ei hätää, kyllä nämä selviää kuin itsestään jos joskus istut itse auton rattiin.
Tässä näkyy miten nimenomaan jarrujen teho on operatiivinen tekijä auton pysähtymisessä, ja kuten jo lukuisia kertoja todettu, jarrut eivät muutu sen tehokkaammiksi vaikka ajoneuvon paino kasvaa, joten se paino vaikuttaa nyt ja vastedes merkittävästi pysähtymismatkaan.
Mitä tapahtuu jos menet autolla, jossa on maailman tehokkaimmat jarrut, jäälle tai erittäin liukkaalle pinnalle jossa renkaan ja pinnan välissä ei ole yhtään kitkaa?
Ei yhtään mitään. Jos ei kitkaa ole, ei auto liikahda minnekään.
Oikei, ajat sellaiselle pinnalle, eli sinulla on jo vauhtia.
Auto jatkaa matkaansa kunnes tullaan sellaiselle pinnalle joka tarjoaa kitkaa renkaan ja tien väliin, jolloin auto hidastuu maksimaalisen jarruvoiman tuottamalla negatiivisella kiihtyvyydellä, edellyttäen että kitkaa löytyy tarpeeksi että rengas ei lukitu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi on luokkayhteiskunta. Suomessa ei saa tasa-arvoista terveydenhuoltoa tai koulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä rekkojen hätäjarrutuksia, toinen maantie- ja toinen taajamanopeudessa.Jotkut eivät nyt tunnu ymmärtävän että ne jarrut eivät ole vuorovaikutuksessa tienpinnan kanssa, renkaat ovat.
Sinä et puolestasi tunnu ymmärtävän että se vuorovaikutus tienpintaan ei pysäytä sitä autoa, paitsi lukkojarrutuksessa. Se auto pysähtyy jarrupalan aiheuttamasta hidastavasta voimasta jarrulevyyn. Renkaasta ei juurikaan välity hidastavaa voimaa tiehen (paitsi taas kerran lukkojarrutuksessa), muutenhan renkaat olisi aivan sileät jo muutaman jarrutuksen jälkeen. Mutta ei hätää, kyllä nämä selviää kuin itsestään jos joskus istut itse auton rattiin.
Tässä näkyy miten nimenomaan jarrujen teho on operatiivinen tekijä auton pysähtymisessä, ja kuten jo lukuisia kertoja todettu, jarrut eivät muutu sen tehokkaammiksi vaikka ajoneuvon paino kasvaa, joten se paino vaikuttaa nyt ja vastedes merkittävästi pysähtymismatkaan.
Mitä tapahtuu jos menet autolla, jossa on maailman tehokkaimmat jarrut, jäälle tai erittäin liukkaalle pinnalle jossa renkaan ja pinnan välissä ei ole yhtään kitkaa?
Ei yhtään mitään. Jos ei kitkaa ole, ei auto liikahda minnekään.
Oikei, ajat sellaiselle pinnalle, eli sinulla on jo vauhtia.
Auto jatkaa matkaansa kunnes tullaan sellaiselle pinnalle joka tarjoaa kitkaa renkaan ja tien väliin, jolloin auto hidastuu maksimaalisen jarruvoiman tuottamalla negatiivisella kiihtyvyydellä, edellyttäen että kitkaa löytyy tarpeeksi että rengas ei lukitu.
Mutta eiko maailman tehokkaimmat jarrut pysäytäkkään? Jarruthan sitä autoa hidastavat, ei renkaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä rekkojen hätäjarrutuksia, toinen maantie- ja toinen taajamanopeudessa.Jotkut eivät nyt tunnu ymmärtävän että ne jarrut eivät ole vuorovaikutuksessa tienpinnan kanssa, renkaat ovat.
Sinä et puolestasi tunnu ymmärtävän että se vuorovaikutus tienpintaan ei pysäytä sitä autoa, paitsi lukkojarrutuksessa. Se auto pysähtyy jarrupalan aiheuttamasta hidastavasta voimasta jarrulevyyn. Renkaasta ei juurikaan välity hidastavaa voimaa tiehen (paitsi taas kerran lukkojarrutuksessa), muutenhan renkaat olisi aivan sileät jo muutaman jarrutuksen jälkeen. Mutta ei hätää, kyllä nämä selviää kuin itsestään jos joskus istut itse auton rattiin.
Tässä näkyy miten nimenomaan jarrujen teho on operatiivinen tekijä auton pysähtymisessä, ja kuten jo lukuisia kertoja todettu, jarrut eivät muutu sen tehokkaammiksi vaikka ajoneuvon paino kasvaa, joten se paino vaikuttaa nyt ja vastedes merkittävästi pysähtymismatkaan.
Mitä tapahtuu jos menet autolla, jossa on maailman tehokkaimmat jarrut, jäälle tai erittäin liukkaalle pinnalle jossa renkaan ja pinnan välissä ei ole yhtään kitkaa?
Mitä tapahtuu jos menet autolla, jolla ei ole lainkaan inertiaa (eli massa on nolla) tielle ja hipaiset jarrupoljinta?
Jos massa on nolla, ei ole painovoiman aiheuttamaa kitkaa
En minä sitä kysynyt, vaan kysyin mitä tapahtuu. Painovoima ei ole ainut autoa tienpintaan painava voima.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä rekkojen hätäjarrutuksia, toinen maantie- ja toinen taajamanopeudessa.Jotkut eivät nyt tunnu ymmärtävän että ne jarrut eivät ole vuorovaikutuksessa tienpinnan kanssa, renkaat ovat.
Sinä et puolestasi tunnu ymmärtävän että se vuorovaikutus tienpintaan ei pysäytä sitä autoa, paitsi lukkojarrutuksessa. Se auto pysähtyy jarrupalan aiheuttamasta hidastavasta voimasta jarrulevyyn. Renkaasta ei juurikaan välity hidastavaa voimaa tiehen (paitsi taas kerran lukkojarrutuksessa), muutenhan renkaat olisi aivan sileät jo muutaman jarrutuksen jälkeen. Mutta ei hätää, kyllä nämä selviää kuin itsestään jos joskus istut itse auton rattiin.
Tässä näkyy miten nimenomaan jarrujen teho on operatiivinen tekijä auton pysähtymisessä, ja kuten jo lukuisia kertoja todettu, jarrut eivät muutu sen tehokkaammiksi vaikka ajoneuvon paino kasvaa, joten se paino vaikuttaa nyt ja vastedes merkittävästi pysähtymismatkaan.
Mitä tapahtuu jos menet autolla, jossa on maailman tehokkaimmat jarrut, jäälle tai erittäin liukkaalle pinnalle jossa renkaan ja pinnan välissä ei ole yhtään kitkaa?
Ei yhtään mitään. Jos ei kitkaa ole, ei auto liikahda minnekään.
Oikei, ajat sellaiselle pinnalle, eli sinulla on jo vauhtia.
Auto jatkaa matkaansa kunnes tullaan sellaiselle pinnalle joka tarjoaa kitkaa renkaan ja tien väliin, jolloin auto hidastuu maksimaalisen jarruvoiman tuottamalla negatiivisella kiihtyvyydellä, edellyttäen että kitkaa löytyy tarpeeksi että rengas ei lukitu.
Mutta eiko maailman tehokkaimmat jarrut pysäytäkkään? Jarruthan sitä autoa hidastavat, ei renkaat.
Totta kai pysäyttävät, heti kun pitoa löytyy. Renkaat auttavat luonnollisesti paljon, mitä parempi pito, sen enemmän jarruvoimaa voidaan käyttää ennen renkaan lukkiutumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkan pituuteen. Aika moni yleisesti luulee että vaikuttaa.
No ihan tasan tarkkaan vaikuttaa.
Perustele
Sen jälkeen perustelen miksi se ei vaikuta.
Auton jarrujen teho ei ole millään tapaa riippuvainen ajoneuvon massasta. Ajoneuvon massan lisääminen lisää ajoneuvon kineettistä energiaa, jolloin jarrut joutuvat tekemään pidempään työtä.
Sinun ei tarvitse perustella mitään, sillä perustelusi on väärin.
http://www.gcsescience.com/pfm30.htm
Siinä asia hyvin yksinkertaisesti selitettynä.
Sellainen ideaalimalli. Valitettavasti nuo yhtälöt eivät riitä kuvaamaan mitään reaalimaailmassa olemassa olevaa systeemiä, kun massoja aletaan kunnolla kasvattaa.
Sairaanhoito on epäekologista. Jos heikkojen ja sairaiden annettaisiin kuolla hoitamatta, ihmisten geenikanta vahvistuisi.
Ikävää, mutta näin se vaan on.
Nyt en näe että missä kohtaa sinun yhtälöäsi huomioidaan lisääntyneen rengaskuorman aiheuttama kumiseoksen kompressio ja sen aiheuttama kitkakertoimen alenema? En myöskään löydä tuosta lisääntyneen massan tuottaman suuremman liike-energian vaikutusta renkaan lämpötilaan ja etenkin jarruttaessa sen aiheuttamaan renkaan nopeaa kuumenemista yli optimilämpötilan joka myös laskee dramaattisesti kumiseoksen kitkakerrointa ja huonoimmassa tapauksessa aiheuttaa koko renkaan räjähtämisen.
Ajoneuvon paino siis vaikuttaa mitä suurimmassa määrin sen jarrutusmatkaan, minkä kaikki autoa joskus ajaneet jo luonnollisesti tiesivätkin.