Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ennen oli kunnia-asia, että mies elätti.
30.01.2018 |
Eikä naisen tarvinnut mennä töihin, vaan pystyi olemaan kodinhoitajan avulla kotia hoitamassa.
Nykyään on miehiä, jotka elävät itse rikkaasti ja antavat vaimon kituuttaa kotona maksaen lasten menot lapsilisistä. Entisaikaan tuollaisista miehistä olisi tullut yhteiskunnan hylkimiä.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Onko? Jos tulee vaikka avioero tai mies menehtyy niin kumpikohan pärjää paremmin, kouluttamaton kotirouva vai oman uran tehnyt nainen? Kotirouvailu on kivaa jos kohdalle sattuu hyvä ja reilu mies, mutta mites jos ei satu? Jos mies vaikka juo tai pelaa kaikki rahat?
No ei tuollaisten miesten kanssa mennä naimisiin saati lisäännytä, vaikka olisi itsellä minkälainen ura.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 56-vuotias ja kyllä ennen treffeillä mies kustansi kaiken. Olisi ollut tosi outoa maksaa itse. En maksa nykyisinkään, annan miehen hoitaa. On omat tulot ja oma ura, mutta miksi laittaisin omaa rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Olisi ihan kauheaa jumittaa kotirouvana lasten kanssa ilman omaa uraa ja omia tuloja. En ymmärrä miten kukaan täyspäinen nainen voi haikailla takaisin tuollaista yhteiskuntaa.
Katsotko alaspäin naisia, jotka ovat esim. vuosikausia kaupan kassana, siivoojana tai tehtaassa, vai tarkoittaako sinulle 'työ' samaa asiaa kuin 'ura'?
Jotenkin nyt vain särähti tuo sana 'ura', jolla yleensä tarkoitetaan sellaista työelämää, jossa kokoajan pyritään eteenpäin kohti jotain "hienompaa". Mielestäni on ihan yhtä arvostettua, vaikkei toimisi niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä aikaa ja maata ap mahtaa tarkoittaa? Suomessa ei ole ollut kotirouvayhteiskuntaa koskaan. Meillä oli 70-luvulle asti maatalousvaltainen yhteiskunta ja senkin jälkeen naisten työllisyys on pysynyt korkeana.
Pah! 70-luvulla asuimme keskustassa ja kaikkien kavereiden äidit olivat kotona, myös minun.
Minä asuin lapsena 70-luvulla esikaupunkialueella ja kaikkien kavereiden äidit kävivät töissä, myös minun. ...blaablaablaa...blaablaablaa... Ollaan keskiluokkaista yrittäjäsukua.
Sukuunne taitaa kuulua oman erinomaisuuden korostaminen joka käänteessä ja muiden eämäntavoista täysi vieraantuminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä aikaa ja maata ap mahtaa tarkoittaa? Suomessa ei ole ollut kotirouvayhteiskuntaa koskaan. Meillä oli 70-luvulle asti maatalousvaltainen yhteiskunta ja senkin jälkeen naisten työllisyys on pysynyt korkeana.
Pah! 70-luvulla asuimme keskustassa ja kaikkien kavereiden äidit olivat kotona, myös minun.
Ja minä taas en tuntenut 70-luvulla yhtäkään äitiä joka olisi ollut vain kotona, ihan pikkulapsiaikaa lukuunottamatta. Kouluiässä kaikkien äidit oli työelämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen se kotirouva piti huushollin siistinä, teki ruoat valmiiksi, hoiti lapset jne. Nykyään nämä ovat töissä käyvän viehen tehtäviä.
Ennen avioliitot olivat myös käytännössä pysyviä ja naiset myös hoitivat lapsensa kitisemättä ja koti oli siisti. Avioeroja ei hyväksytty eikä ollut varaa kitistä haksamisestä vaikka mukuloita oli vuoden parin välein vähintään 3-5 kappaletta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika mielenkiintoinen termi tuo "entisaikaan". Suomi on käytännössä ollut sotiin saakka maatalousvaltainen maa ja väki eli maaseudulla ja suurimmaksi osaksi omavaraisesti. Jos puhutaan väestön suurista joukoista ennen vanhaan niin suurin osa asui pientilalla, jossa harjoitettiin karjanhoitoa ja viljeltiin maata. Se oli työtä jossa tarvittiin tasan tarkkaan kumpaakin talon emäntää ja isäntää. Näin ollen väitän että entisaikaankaan ei mies elättänyt naista sen paremmin kuin nainen isäntää vaan kummankin työpanos oli oleellisen tärkeä. Jotta voitaisko lopettaa se paskan puhuminen entisajan olosuhteista.
-sinkkumies-
Voitaisiin sopia niin että se kuka perheessä minkäkin verran maksaa ei ole kunnia eikä kunniattomuusasia vaan asia, jonka pariskunnat sopivat keskenään ja jo ennen kuin perustavat perheen. Kunnia asia on kuitenkin edelleen se että vanhemmat maksavat, elättävät ja kasvattavat lapsensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen toisen puolison 8h työpanos riitti elättämään koko perheen. Toinen puoliso hoiti kodin, jotta toisen 8h työskentely olisi mahdollinen. 8h palkka siis KAHDELLE henkilölle plus mahdolliset lapset.
Siispä teoriassa yksinelävällä henkilöllä pitäisi olla 4h työpäivä, jotta kotitöille riittäisi aika. 4h työpäivän palkka pitäisi periaatteessa riittää vähintään yhdelle henkilölle. Jos on pariskunta, ja molemmat haluaa käydä töissä, silloin 4h/hlö. Jos toinen haluaa hoitaa kodin ja toinen työn, silloin 8h työssäkäyvälle.
Ennen vanhaan kirjoitti:
Ennen toisen puolison 8h työpanos riitti elättämään koko perheen. Toinen puoliso hoiti kodin, jotta toisen 8h työskentely olisi mahdollinen. 8h palkka siis KAHDELLE henkilölle plus mahdolliset lapset.
Tuon mahdollisti se, että aiemmin Suomessa oli käytössä perheverotus. Toisin sanoen veroprosentti oli alempi, jos toinen oli kotona ja toinen töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pelkkä ajatuskin siitä että olisin riippuvainen kumppanini tuloista on puistattava. Ei ole onneksi enää tätä päivää. Sama pätee myös tuohon treffeillä maksamiseen, pidän outona ajatusta että olisi jonkun muun velvollisuus maksaa kuluni treffeillä.
Olisit kauhea nainen!
En etsi naisesta mitään kaveria. Jos menen treffeille niin minä miehenä maksan. Jos menen kiekkomatsiin kaverin kanssa niin kumpikin maksaa omansa.
Onneksi olen kyllä tutustunutkin lähinnä naisiin jotka ovat olleet samoilla linjoilla että miehen ja naisen välillä saa olla vähän "perinteitä" jos siinä mielessä ollaan liikkeellä.
En tietenkään vaadi että saisin elättää jos suhteeseen päädytään. Mutta nämä treffikäytännöt.
Velvollisuuksista ja kunnia-asioista puheen ollen: ennen sai myös raiskata avioliitossa.
T. Nelikymppinen nainen, jonka puolesta ei kenenkään tarvitse maksaa treffeillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jos ei ollut rahaa,ei menty treffeillekään."Eli naisen pääsy ulos tuulettumaan oli miehen rahoista kiinni.Ei voinut käyttää omiaan.
Tiedän,tuota se oli jossain määrin vielä 70-luvullakin,mutta nainen toki sai mennä mihin lystäs,mutta seurustellessa kaikki riippu miehestä.Onneksi on muuttunut.
Mitä se on,että sinä "miehenä" maksat.Miksi että mies maksaa,on oikein eikä että nainenkin voi maksaa.
Mikä siinä on ettei molemmat voi osoittaa huomiota myös siinä asiassa.En ole tuo sanomasi "kauhea"nainen,mutta keski-iän ylittänyt nainen olen,joka maksaa ihan mielellään tasaisesti sen toisen kanssa.
Eikä kukaan mies ole tyylistäni loukkaantunut.Kun olin kyseisissä tilanteissa,saattoi joku mies kohteliaasti ilmoittaa että maksaa koko illan.Annoin hänen sen tehdä,mutta yleensä oman "tasoni"miehet olivat tavallisia duunareita,i että ilahtui paremminkin kuin pahastui.
Vuonna -41 syntynyt äitini oli itse työelämässä, kuten myös isäni. Koulutukseen kannustettiin, kunnia-asia on elättää itsensä ja perheensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi ihan kauheaa jumittaa kotirouvana lasten kanssa ilman omaa uraa ja omia tuloja. En ymmärrä miten kukaan täyspäinen nainen voi haikailla takaisin tuollaista yhteiskuntaa.
No ne miehet tulot olivat myös naisen tuloja silloin.
Eivät olleet. Jos perhe osti vaikka talon tai auton niin ne merkittiin täysin maksajan eli miehen nimiin. Se oli juridisesti miehen talo. Vaimo sai asua siellä vain miehen hyvästä tahdosta.
Höpsis, kyllä puolet omaisuudesta kuului vaimolle. Ihan samalla tavalla erotessa omaisuus jaettiin. Silloin oli vain vähän avioehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Naiset on kyllä tässä hommassa kussu omiin muroihinsa. Tasa-arvo olis paras.
Kaikkeni huonoimmassa asemassa on naiset, jotka sekä elättää itsensä, että lapsensa, että hoitavat kodin. Ja luulevat olevansa itsenäisiä ja arvostettuja.
Itse tuossa asemassa tahtomattani ja en kyllä luule olevani itsenäinen ja arvostettu, päin vastoin . Mistä olet saanut käsityksen, että luulisin toisin? Todellakin haluaisin, että mies olisi tässä vierelläni jakamassa vastuuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, ja ennen oli kunnia-asia maksaa treffeillä. Jos ei ollut rahaa, ei menty treffeillekään.
Onneksi näin viisikymppisenä kaikki minun treffailemani miehet ovat ajatelleet näin.
Naiselle on kunnia-asia rokottaa miehen lompakkoa vaikkapa viisikymppisenä sarjatreffaillessa.
Pihi mies ei koskaan ole vanhan eikä nuoren naisen unelmamies.
Ei kukaan mies halua lokkia riesakseen. Kiertäkää vaan niillä treffeillä niin joku maksaa ruoat, suhteeseen, että siipeilijät pääse.
Alue: Aihe vapaa
Minä asuin lapsena 70-luvulla esikaupunkialueella ja kaikkien kavereiden äidit kävivät töissä, myös minun. Me lapset olimme sitten päivähoidossa joko mummoillamme, kotona kävi hoitaja tai oltiin jonkun kaverin äidillä hoidossa, joka toimi siis yksityisenä perhepäivähoitajana. Minä puolestani jäin kokopäivätöistä pois kun lapset syntyivät ja aion näin tehdä lopun ikäni, mies käy kokopäiväisesti ja tekee aika paljon ylitöitäkin. Meillä on jo melkein kokonaan maksettu omakotitalo, osakesalkut molemmilla, lapsilla rahasto-osuudet kasvamassa, sijoitusasunto harkinnassa. Omat vanhempani jääneet eläkkeelle ja heillä normaalikokoiset eläkkeet, hyväkuntoinen omakotitalo edelleen esikaupunkialueella, hyväkuntoinen mökki, rahastoja ja osakkeita, sijoitusyksiö, peritty metsäpalsta. Ollaan keskiluokkaista yrittäjäsukua.