Mies, voisitko olla naisen kanssa jota olisi käytetty lapsena seksuaalisesti hyväksi plus kiusattu pahasti koulussa yläasteella?

M29 kirjoitti:

Hmmm... No täytyy tunnustaa, että riippuu siitä, missä iässä hyväksikäyttö on tapahtunut. Jos olet vaikkapa 15-vuotiaana ravannut omasta tahdostasi kylän äijänkäppänäjuopon luona harrastamassa seksiä vapaasta tahdostasi päihteitä ja tupakkaa vastaan, niin kokisin sen aika likaisena. Mutta jos se on oikeasti lapsena tapahtunutta, niin sitten ei olisi väliä ja heräisi ehkä jopa pieni suojeluvaisto sinua kohtaan. Koulukiusatuksi joutuminen  ei tietenkään vaikuta millään lailla.

Heh, ja olen eri henkilö kuin tuo aiemmin tähän ketjuun kirjoitellut samanikäinen mieshenkilö.

Vierailija kirjoitti:

Jkggjvhkklnbb kirjoitti:

Tämä kuulostaa tosi pahalta, itsekkäältä ja ilkeältä, mutta en voisi, en haluaisi, enkä olisi. Enkä muutenkaan naisen kanssa jolla olisi jotain pahoja käsittelemättömiä traumoja. Liian raskasta ja synkkää.

Jep, sitten jos sairastut syöpään, alssiin, jäät rekan alle ja halvaannut, lapsesi kuolee jne niin voit ymmärtää kavereita ja tuttuja jotka katoaa kuin tuhka tuuleen kun tilanteesi on liian raskas ja synkkä. Vaihtavat puolta kun tulet kadulla vastaan, tätä kuulemma yleisesti tapahtuu isojen vastoinkäymisten kohdalla..

Täysin eri asia. Se vaan on hyvä jos tiedostaa mitä elämältä haluaa. Jokainen vastuussa itsestään, eikä tarvitse olla kenenkään sellaisen kanssa jota ei syystä tai toisesta halua. Ei edes palstamammoja miellyttääkseen. Siitä vaan alapeukuttamaan. Mielipiteeni ei siitä muuksi muutu.

Jdjdkdkdkdkddk kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jkggjvhkklnbb kirjoitti:

Tämä kuulostaa tosi pahalta, itsekkäältä ja ilkeältä, mutta en voisi, en haluaisi, enkä olisi. Enkä muutenkaan naisen kanssa jolla olisi jotain pahoja käsittelemättömiä traumoja. Liian raskasta ja synkkää.

Jep, sitten jos sairastut syöpään, alssiin, jäät rekan alle ja halvaannut, lapsesi kuolee jne niin voit ymmärtää kavereita ja tuttuja jotka katoaa kuin tuhka tuuleen kun tilanteesi on liian raskas ja synkkä. Vaihtavat puolta kun tulet kadulla vastaan, tätä kuulemma yleisesti tapahtuu isojen vastoinkäymisten kohdalla..

Täysin eri asia. Se vaan on hyvä jos tiedostaa mitä elämältä haluaa. Jokainen vastuussa itsestään, eikä tarvitse olla kenenkään sellaisen kanssa jota ei syystä tai toisesta halua. Ei edes palstamammoja miellyttääkseen. Siitä vaan alapeukuttamaan. Mielipiteeni ei siitä muuksi muutu.

Ei se silloin ole eri asia, kun itse olet se jota vältellään ja joka ei kelpaa ystäväksi/suhteeseen asioiden takia joille et voi mitään, kuten sen syövän vuoksi.

En todellakaan voisi kuvitella eläväni ihmisen kanssa, joka kerjää huomiota moisella. Joo, on ollut vaikea lapsuus/nuoruus, mutta kuvitteleeko kyseinen ihminen että kaikilla muilla on ollut aivan täydellinen elämä? Kyllä sitä vastoinkäymisiä on kaikilla, mutta kaikki ei vaan jatkuvasti ruikuta niistä.

Jos ihminen osaa elää ihan normaalisti, ja asia tulee esille jossain syvällisemmässä keskustelussa, eikä siihen palata päivittäin, ei se minua haittaisi.

Vierailija kirjoitti:

Jdjdkdkdkdkddk kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jkggjvhkklnbb kirjoitti:

Tämä kuulostaa tosi pahalta, itsekkäältä ja ilkeältä, mutta en voisi, en haluaisi, enkä olisi. Enkä muutenkaan naisen kanssa jolla olisi jotain pahoja käsittelemättömiä traumoja. Liian raskasta ja synkkää.

Jep, sitten jos sairastut syöpään, alssiin, jäät rekan alle ja halvaannut, lapsesi kuolee jne niin voit ymmärtää kavereita ja tuttuja jotka katoaa kuin tuhka tuuleen kun tilanteesi on liian raskas ja synkkä. Vaihtavat puolta kun tulet kadulla vastaan, tätä kuulemma yleisesti tapahtuu isojen vastoinkäymisten kohdalla..

Täysin eri asia. Se vaan on hyvä jos tiedostaa mitä elämältä haluaa. Jokainen vastuussa itsestään, eikä tarvitse olla kenenkään sellaisen kanssa jota ei syystä tai toisesta halua. Ei edes palstamammoja miellyttääkseen. Siitä vaan alapeukuttamaan. Mielipiteeni ei siitä muuksi muutu.

Ei se silloin ole eri asia, kun itse olet se jota vältellään ja joka ei kelpaa ystäväksi/suhteeseen asioiden takia joille et voi mitään, kuten sen syövän vuoksi.

Sehän täällä länsimaissa on hienoa että voidaan itse päättää kenen kanssa olemme tai emme ole. Ymmärrän senkin että hylkää ystävänsä joka sairastaa esim syöpää jos se on liian raskasta. Toki hienoa jos ei hylkää mutta ei toiselta ihmiseltä voi vaatia velvollisuutta pysyä rinnalla ikuisesti tapahtui sitten mitä tahansa.

Ja nythän tässä puhutaan ihmisestä jolle se paha on jo tapahtunut. Esim hyväksikäytetyn kanssa en halua olla enkä aio olla. Toki jos vaimoni joutuisi raiskauksen uhriksi en häntä siitä tietenkään hylkäisi mutta en todellakaan valitsisi häntä puolisokseni jos häntä olisi käytetty hyväksi lapsena ja asiat olisi käsittelemättä. Se kun vaikuttaa siihen minkälainen ihminen on ja minkälainen suhteesta tulee. Olen pahoillani, mutta tässä asiassa olen vain rehellinen.

En ala kenenkään terapeutiksi.

On se mielenkiintoista, ei löydy asiaa, josta eivät jotkut "vääräleuat" väännä, siis omasta mielestään, huumoria.

Ainahan hyväksikäyttö jättää jälkensä, siksi olisi hyvä, jos mahdollisimmat monet uskaltaisivat kertoa asiasta ja hakea ajoissa apua. Helppoahan se ei ole, sillä monet syyllistävät itseään aivan turhaan ko. tilanteesta.

Eräs toinen, naisille erittäin vaikea asia, tuntuu olevan rinnan/rintojen menetys. He kuvittelevat, etteivät ole enää "kokoNAISIA", eikä kukaan MIES ole heistä enää "sillai" kiinnostunut. Taitaa tässäkin asiassa naiset olla toisilleen ne pahimmat arvostelijat?

M2018 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jdjdkdkdkdkddk kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jkggjvhkklnbb kirjoitti:

Tämä kuulostaa tosi pahalta, itsekkäältä ja ilkeältä, mutta en voisi, en haluaisi, enkä olisi. Enkä muutenkaan naisen kanssa jolla olisi jotain pahoja käsittelemättömiä traumoja. Liian raskasta ja synkkää.

Jep, sitten jos sairastut syöpään, alssiin, jäät rekan alle ja halvaannut, lapsesi kuolee jne niin voit ymmärtää kavereita ja tuttuja jotka katoaa kuin tuhka tuuleen kun tilanteesi on liian raskas ja synkkä. Vaihtavat puolta kun tulet kadulla vastaan, tätä kuulemma yleisesti tapahtuu isojen vastoinkäymisten kohdalla..

Täysin eri asia. Se vaan on hyvä jos tiedostaa mitä elämältä haluaa. Jokainen vastuussa itsestään, eikä tarvitse olla kenenkään sellaisen kanssa jota ei syystä tai toisesta halua. Ei edes palstamammoja miellyttääkseen. Siitä vaan alapeukuttamaan. Mielipiteeni ei siitä muuksi muutu.

Ei se silloin ole eri asia, kun itse olet se jota vältellään ja joka ei kelpaa ystäväksi/suhteeseen asioiden takia joille et voi mitään, kuten sen syövän vuoksi.

Sehän täällä länsimaissa on hienoa että voidaan itse päättää kenen kanssa olemme tai emme ole. Ymmärrän senkin että hylkää ystävänsä joka sairastaa esim syöpää jos se on liian raskasta. Toki hienoa jos ei hylkää mutta ei toiselta ihmiseltä voi vaatia velvollisuutta pysyä rinnalla ikuisesti tapahtui sitten mitä tahansa.

Ja nythän tässä puhutaan ihmisestä jolle se paha on jo tapahtunut. Esim hyväksikäytetyn kanssa en halua olla enkä aio olla. Toki jos vaimoni joutuisi raiskauksen uhriksi en häntä siitä tietenkään hylkäisi mutta en todellakaan valitsisi häntä puolisokseni jos häntä olisi käytetty hyväksi lapsena ja asiat olisi käsittelemättä. Se kun vaikuttaa siihen minkälainen ihminen on ja minkälainen suhteesta tulee. Olen pahoillani, mutta tässä asiassa olen vain rehellinen.

Ei tarvitse pahoitella- kaikille tuppaa elämän aikana sattumaan pahoja asioita, ja jos ja kun se sattuu sinulle, on hyvä että ymmärrät ettei ihmisten tarvitse viettää aikaa raskaassa seurassasi.

Itselläni herää tuollaisessa tapauksessa heti jonkinlainen suojeluvaisto ja jos muuten haluaisin olla tuon ihmisen kumppani, eivät nuo asiat ainakaan vaikeuttaisi sitä. Tietysti jos pahojen asioiden muistot häiritsevät kovasti normaalielämää, sitten täytyisi puhua asia auki. Mutta yhteenvetona, minkäpä monikaan lapsuudelleen voi?

Ja sille yhdelle tanopäälle, joka luulee, ettei täällä miehiä käy. Kyllä käy aika monikin, valitettavasti myös niitä Äijiä, joilla on Omat Arvot.

Yleensä tuohon lisänä kuuluu päihdeongelma.

Eli pää pitää jostain syystä vetää sekaisin.

Miksi ei vaan voi kestää niitä traumoja ja muistoja selvinpäin?

Vastaus kysymykseen. En voisi.

monella on samanlainen tausta ja ovat suhteessa. Hanki vertaistukea, hyötyisit siitä. Älä pidät itseäsi ainoana tuon kokeneena ja luule että elämäsi on tämän takia pilalla.

Riippuu siitä, onko nainen päässty kokemuksistaan yli. Jos on, ei väliä. Jos asiat tuodaan mukaan suhteeseen, niin en. Puolison ei kuulu olla terapeutti.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä tuohon lisänä kuuluu päihdeongelma.

Eli pää pitää jostain syystä vetää sekaisin.

Miksi ei vaan voi kestää niitä traumoja ja muistoja selvinpäin?

Vastaus kysymykseen. En voisi.

Huumeiden käyttäjät usein ovat hyväksikäytettyjä ja koulukiusattuja.

Miksi näitä ihmisiä vielä erikseen kiusataan viranomaisvoimin?

Olisiko aika luopua huumeidenkäyttäjien rangaistuksista?

En ole mies, mutta tiedän lähipiiristäni ainakin kaksi tällaista suhdetta, jossa mies tietää ja on ok asian kanssa.

Kerran ollut "omaishoitajana" ja pakko sanoa että never again. Parempi että selvittää ongelmansa ammattilaisten avulla, eikä ime energiaa läheisistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä tuohon lisänä kuuluu päihdeongelma.

Eli pää pitää jostain syystä vetää sekaisin.

Miksi ei vaan voi kestää niitä traumoja ja muistoja selvinpäin?

Vastaus kysymykseen. En voisi.

Huumeiden käyttäjät usein ovat hyväksikäytettyjä ja koulukiusattuja.

Miksi näitä ihmisiä vielä erikseen kiusataan viranomaisvoimin?

Olisiko aika luopua huumeidenkäyttäjien rangaistuksista?

Tuollaiseen ei ole varaa.

Jokainen käytttäjä olkoonkin seksuaalisesti hyväksikäytetty, tartuttaa muita ihmisiä huumeiden käytölle.

Siksi jokainen käyttäjä pitää tuhota ja ajaa ulos tästä yhteiskunnasta. Suomen malli on ollut toimiva.

Pakko. Joko me tai he.