Millainen nainen ei saa miestä vakavaan suhteeseen?

Varmaan minä. Olen kyllä tapaillut miehiä ja lyhyitä seurustelusuhteitakin on ollut. Mitään pysyvää ja vakavaa ei ole eteen tullut. Mies on ollut aina se, joka on päättänyt suhteen, pettänyt tai muuta vastaavaa. Ja nämä olleet ihan tavismiehiä, kuten minäkin tavisnainen. N30

Vierailija kirjoitti:

Minunlainen 35-vuotias täysin haluton naisihminen. Multa puuttuu tällä hetkellä ainakin seksuaalisuus 100 %.

Olen ulkoisesti normaali, nätiksi ja kivaksi kehuttu, olen hyvissä töissä, paljon ystäviä ja harrastuksia eli siinä mielessä ihan sopiva jonkun samanlaisen taviksen kumppaniksi.

Mutta. Vuosien e-pillereiden ja muutaman vuoden mielialalääkkeiden käyttö on tuhonnut seksuaalisuuteni. En tunne sillä saralla yhtään mitään. En tunne pääkopassa enkä alapäässä. Lääkäristä ei ole ollut apua. Ja molemmat ”lääkitykset” olen jo lopettanut vuosi sitten, seksuaalisuus ei ole silti palautunut. Tässä vaan ootellaan. En ole harrastanut seksiä lähes 4 vuoteen, edes suudellut tai pitänyt miestä kädestä. Ei vaan kiinnosta.

Mutta että tällainen nainen ei kyllä saa miestä suhteeseen.

...ja miksi pitäisikään saada.

Pitkäaikaissairas.

Ehdoton, negatiivinen, liian siisti.

Vierailija kirjoitti:

Paljon irtosuhteillut

Päinvastoin. Monet miehet tykkäävät sängyssä itsevarmoista ja osaavista naisista.

Sellainen, jonka kohtaama mies ei tällä hetkellä halua vakaata suhdetta.

Ehkä on kyse ole aina siitä, että saisi, mutta jostain syystä ei halua.

Kauniiden naisten kirous deittailussa ovat luonnehäiriöiset, narsistit ja don juanit. Niitä, kun tarperksi monesta tavallisestakin miehestä on paljastunut, näyttäytyy vastakainen sukupuoli usein k..päänä. Miksi sitten ryhtyä mihinkään vakavempaan? Seksiä saa ilmankin suhdetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taruolento. Jokainen nainen saa miehen suhteeseen mutta kaikki miehet eivät saa naista suhteeseen. Naisen tarvii vain laittaa syötti veteen ja kelata saalis kotiin. Niin helppoa se on.

Jumankauta! Kakskytä vuotta on mato lillunut vedessä eikä nappaa, ei sintin sinttiä koko aikana. Mikä tossa on helppoa?

Missä olet sitä matoa uittanut? Yksin kotona verhot kiinni, vai?

Vierailija kirjoitti:

Varmaan minä. Olen kyllä tapaillut miehiä ja lyhyitä seurustelusuhteitakin on ollut. Mitään pysyvää ja vakavaa ei ole eteen tullut. Mies on ollut aina se, joka on päättänyt suhteen, pettänyt tai muuta vastaavaa. Ja nämä olleet ihan tavismiehiä, kuten minäkin tavisnainen. N30

Sinulla on ollut vaan huonoa tuuria, mutta olet kuitenkin vielä riittävän nuori löytääksesi miehen joka tekee sinut onnelliseksi, se pitää vaan löytää.

Joskus jotain hyvää voi tulla eteen ihan sattumalta, silloin kun ei niin aktiivisesti sitä etsi.

Yli kolmekymppinen.

Vierailija kirjoitti:

Puhutaanko tässä nyt siitä, ettei saa ketään, vai ettei saa ketään niistä, jotka oikeasti haluaisi. Itse olen tuollainen jälkimmäinen ja ihan varmasti saisin miehen vakavaan suhteeseen, mikäli en valikoisi yhtään. 

Ei tässä nyt ollut kyse siitä, että sinulle ei kelpaa mikään. Lue aloitus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljon irtosuhteillut

Paljon irtosuhteilleita miehiä on huomattavasti enemmän kuin naisia. Ei siis pitäisi olla minkäänlainen este. Sopivat hyvin yhteen, voivat muodostaa avoimen suhteen.

Hyvin pienellä joukolla miehiä on paljon irtosuhteita. Näillä miehillä on sitten niitä TODELLA paljon. Naisten keskuudessa irtosuhteiden harrastaminen jakautuu tasaisemmin.

Lukumäärällisesti irtosuhteita harrastavia naisia on enemmän.

Ihme läskidissausta. Kyllä mullekin miehiä olisi tyrkyllä vaikka oon mallia maitovalas. Miksiköhän ne on kaikki japanilaisia ja keihäät pystyssä..?

No sellainen elämänilonsa kadottanut ja vakava tosikko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä, 40v., tavallisen näköinen. En ole lihava.

Millainen sinun mielestäsi on tavallisen näköinen nainen ? Kerro joku esimerkki vaikka Merja Kyllösen näköinen tai joku muu ?

No just Merja Kyllönen tai Jutta Urpilainen eli sellainen ettei päälle päin sexyt vibat olemuksessa.

Naisenkin pitäisi kai sitten haluta sitä vakavaa suhdetta? En ole itse viihtynyt parisuhteissa koskaan, vaikka olen useimmiten saanut aina lopulta juuri sen miehen, mitä olen tavoitellut. Sitten sitä vaan kylmästi toteaa, että kiitos ei, kun mies osoittaa olevansa ns. kypsä poimittavaksi tai on viimein keksinyt rakastuneensa minuun.

Tällä ehkäpä kyseenalaisella tyylillä olen selvinnyt 23-vuotiaasta lähtien. Tapailin nuorena juuri niitä miehiä, joita tavoittelinkin, mutta yhdessä asumisen jälkeen ei miesten tiivis seura ole enää millään lailla minua houkuttanut. Kevyet suhteet maistuvat minulle aivan hyvin yhä niiden harvojen ja valittujen kanssa, mutta mitään jaettua arkea en kaipaa ja se sitoutuminen toiseen ihmiseen on lähinnä masentava ajatus. Olen kahdesti asunut miehen kanssa, eikä kolmatta kertaa enää tule. En halua enää tiivistä parisuhdetta, jossa asutaan yhdessä. En halua olla kenenkään vaimo, piika, ymmärtäjä tai lohduttaja, enkä myöskään missään tapauksessa kenekään äiti. Uskoisin myös olevani jollain lailla aseksuaali, vaikka kykenenkin harrastamaan seksiä toisen sitä halutessa. Omat seksuaaliset tarpeeni ovat niin vähäiset, että minulle riittäisi kerta/vuosi, tosin silloinkin vain sellaisen ihmisen kanssa, johon tunnen jollain tasolla halua ja kiintymystä.

Vierailija kirjoitti:

Liian nirso. Jos haaveilee jotain täysin epärealistisesta unelmien prinssistä niin on suuri riski jäädä yksin. Niitä lentokapteeni-lastenlääkäri-miljonääri-malli miehiä ei valitettavasti riitä kaikille. Ei edes joka toiselle. Pitää olla sellainen jalat maassa realistinen näkemys vastakkaisesta sukupuolesta. Enkä nyt tarkoita, että pitää minkä tahansa spurgun kainaloon hypätä.

Ikävä kyllä se realistinen näkemys on, että kaikille ei riitä toisia kunnioittavaa ja hyvin kohtelevaa kumppania jonka kanssa olisi jotain yhteistä ja elämät ja tarpeet yhteen sovitettavissa ja vielä seksuaalista jännitettäkin. Tämä ei ole mikään miehet vastaan naiset -juttu, minä en osaisi ruveta arvailemaan kumpia jää enemmän yli vaikka itsessä ei olisi vikaa.

Todella monella vaan jää tunnetaidot pysyvästi sille tasolle missä ne luonnostaan ovat murrosiän ja aikuisuuden taitteessa. Ei sellainen ihminen ole hyvä kumppani kellekään, ei häntä voi väkisin "kasvattaa" ja yksin ei suhdetta voi rakentaa. Ei ole kohtuutonta haluta parempaa. Muttei läheskään kaikille myöskään realistista.

Myöskään arvot eivät usein kohtaa, ja niiden kohtaaminen voi olla tarve. Minä tarvitsen miehen joka ymmärtää mistä feminismissä ja minun tasa-arvossani on kyse. Kenenkään muun kanssa en voi olla onnellinen. Moni muukin nainen tarvitsee samaa. Hyvin harva mies kykenee tai haluaa vastata tarpeeseen. Minä ja muut samaa etsivät naiset emme ole nirsoja, mutta silti emme koskaan tule saamaan mitä haluamme. Samaten miehissä harva sanoisi olevan vikaa vain siksi että menevät valtavirran mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljon irtosuhteillut

Mun tuttavapiirissä paljon irtosuhteilevat ovat saaneet helpoimmin myös vakavan suhteen.

Luulen että kun on paljon vaihtuvia miehiä niin aina niistä joku on myös sellainen joka ottaa tosissaan. Ja nää naiset kun ei pysähdy yhtä suremaan, toisin kuin valikoivammat naiset jotka yhden pettymyksen jälkeen ei vaan heti lähde uudelleen radalle.

Suurimman osan miehistä on otettava mitä saa. Mielummin jättäisivät irtosuhteilija vielä kiertoon, mutta ei ole varaa. Ei kellekään ole ykkösvaihtoehto jo olisi varaa valita.

No useammalla tuntemallani irtosuhteilijalla on todella namut miehet . Sellaiset joiden ei ois tarvinnut tyytyä.

Sellainen, joka haluaisi miehen hakevan hänet kotoota. Näitä ihania naisia tunnen useamman.

Hyviä tyyppejä kuin mitkä, mutta baareihin jaksavat harvoin raahautua enää yli 30 vuoden iässä.

Minä en saa. Tai saisin ehkä jonkun kauhean. Olen 34v normaalipainoinen tavallisen näköinen lisensiaatti, introvertti, mielipiteissäni aika ehdoton, töitä teen kohtalaisen paljon ja olen ihan menevä, ts tykkään myös käydä ulkona. Huolehdin ulkonäöstäni, mm satsaan vaatteisiin, meikkaan, tykkään laittautua huolella ulos lähtiessäni.

Minusta ovat aina kiinnostuneet mt/päihdeongelmaiset, epäsiistit (haisevat, pesemättömät, rumasti pukeutuvat) vanhemmat miehet, joilla ei pyyhi elämässä kovin hyvin (ei koulutusta, ei harrastuksia, ei rahaa tehdä mitään, asutaan jossain saastaisessa läävässä missä vaahtomuovipatja lattialla jne).

En tiedä miksi näin, mutta näin se oli jo kun olin 18 ja ne vanhemmat miehet siis 19-24.

En oikeasti tajua. Joku minussa on, että ns normaali mies ei ole minua koskaan lähestynyt ja omat lähestymisyritykseni ovat olleet tuloksettomia. Enkä ole mikään äidillinen hoivaajatyyppi.