perheeni ei tue vegaanisuuttani
Ihan vasta siis tein päätöksen, että jätän kaikki eläinperäiset tuotteet pois, ja koska asun vielä vanhempieni kotona, osoittautui tämä erittäin hankalaksi. Viimeisen vuoden aikana minulla on ilmennyt monenlaisia terveysvaikeuksia, joihin kuukauden mittainen kokeilu jättää liha, kala, sekä maitotuotteet pois, auttoi huomattavasti. Nyt aina kun yritän ehdottaa, että voisi syödä enemmän kasviksia koko perheen voimin, vastauksena tulee vain lisää lihaa. Itselläni opiskelijana ei yhtään tuloja ole, ja tämän takia joskun päädyn vain syömään muutaman hedelmän koko päivän aikana. Miten saan perheeni tajuamaan miten tärkeää tämä on minulle ja terveydelleni?
Kommentit (67)
Ap:lle pari kysymystä:
1. Miksei kotoa pois muuttaminen ole vaihtoehto? Olet muutenkin vuoden päästä täysi-ikäinen ja itsenäistyminen on joka tapauksessa edessä. Vai aiotko elellä vanhempiesi siivellä vielä montakin vuotta?
2. Eikö sinulla oikeasti ole senttiäkään omaa rahaa, jolla voisit ostaa papuja, linssejä, yms. täällä ehdotettua? Eivätkö vanhemmat anna yhtään käyttörahaa?
Itsenäistyminen tässä asiassa, esim. jonkun osa-aikatyön hakeminen ensi alkuun, olisi tuonikäisellä aikuisikää lähestyvällä nuorella ihan hyvä asia muutenkin.
täti kirjoitti:
Kouluissa ei tarjoilla yleensä vegaaniruokaa, se on pelkkä kasvisruoka usein höystettynä maitotuotteilla esim, kananmunalla ja ruokakermalla yms. Täysin vegaanista ei edes ammattikouluissa saa. Tiedän koska olen ollut töissä kouluissa keittiössä. Voithan kysyä tekeekö he vegaaneille omia ruokia mutta voi olla että siellä ei tarjota sellaista. Oletko kokeillut jos jättäisit ensin pelkän lihan pois ja myöhemmin omille muutaessa muita, on vaikea toteuttaa jos et itse maksa ruokiasi.
Ihan varmasti saa
Vierailija kirjoitti:
Vegaanius? Luonnotonta. Luonnossa eläimet syö toisiaan, siis LIHAA. Ihminenkin on eläin. Me syödään kalaa, lihaa, juustoa, maitoa, kaikkea NORMAALIA.
Toisen nisäkkään maidon juominen ei ole normaalia. Lehmän maito on tarkoitettu lehmän lapselle!
Mulle tuli ihan sellanen olo, että tää muutos niinku auttais, mutta mutsi ei tajuu, ku oon niin herkkä kukkanen.
Olen yrittänyt olla kasvissyöjä, mutta ei sovi vatsalleni. Hirveä turvotus ja kivistely. Joten olen sekasyöjä. Kuitenkin enimmäkseen kalaa.
Jos meikäläisen tytär rupeis vegaaniksi niin saisi todellakin huolehtia omista syönnöksistään, tai muuten se olis tervemenoa. Vegaaneilla on niin sekopäisiä perusteita kieltäytyä milloin mistäkin, että vegaanius voitaisiin ihan hyvin luokitella mielisairaudeksi.
No, eläin, kuten juuri ihminen, ei ole kasvi. Paitsi ehkä jollain on päässään aivojen sijaan kukkakaali.