Haavoittunut enkeli taulu. Mikä tulkintasi?
Mulle tulee mieleeni että tyttö pahoinpidelty ja häntä ollaan viemässä kotiin.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Sun tulkintas on ihan kuin jonkun vajukin tulkinta
Ok. Tekikö hyvää, kun uskalsit sanoa noin ihan anonyymisti?
Minusta tulkinta oli erinomainen, mutta ehkä sittenkin syvemmälle menevä, kuin mitä taiteilija on ajatellut. Toisaalta enkeli on hyvin vertauskuvallinen hahmo, ehkä taiteilijakaan ei täysin ymmärtänyt mitä oli maalaamassa.
Minusta enkeli kuvaa viattomuutta, jota on satutettu. Hän on uupunut ja väsynyt eikä enää jaksa lentää. Lapset, toiset viattomat, näkevät enkeliä kohdellun kaltoin ja auttavat häntä. Pojan tuima katse on syyttävä. Katsooko hän aikuisia, jotka ovat itsekkyydellään tehneet pahaa viattomalle enkelille? Enkelin silmät on peitetty, jottei hän enää näkisi kärsimystä eikä häntä pystytä satuttamaan enää lisää.
Ei ole todellista, trollitehdas saa tämänkin väännettyä ideologiaansa.
Lapsen kasvun kuvaushan se on, enkeli ei ole maailmassa enkeli, vaan ihmisyys on moniulotteista ja väärääkin, mutta se hyvään on uskottava ( pojat ), jos meinaa uskoa elämään.
Taiteen tulkinta historian kautta on muuten todella epäsuositua hermeneuttisesti, kuin litistää näkökenttä kaksiulotteiseksi, mistä päästäänkin laimeaan Suomineitoon ja jopa Huhtasaareen, jessus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee mieleeni että tyttö pahoinpidelty ja häntä ollaan viemässä kotiin.
Miksi kysyt juuri tänään ja juuri tästä taulusta??
Vai olitko Myyrmäen kirkossa tänään, siellä pappi nimittäin saarnasi juuri tästä maalauksesta - muuten se ei ole tyttö, vaan enkeli.
Aamupäivällä tuli tv:stä aiheeseen liittyvä kotimainen ohjelma, olisiko ap:lle jäänyt siitä jotakn pohdittavaa.
Ohis
Miksi siinä kirkon seinälle maalatussa versiossa on tehtaan piippu/piiput taustalla? Oliko jotakin muutakin eroavaisuuksia. Fallossymboleita?
Minusta enkeli symboloi lapsuuden viattomuutta, se ei siis ole oikea enkeli. Simbergin tyylisuunta oli symbolismi.
Lapsuuden viattomuuteen kuuluu se, ettei ymmärrä pahuutta, ei "näe" sitä; tätä sokeutta pahuudelle symboloi side enkelin silmillä.
Lapset, joiden ominaisuus viattomuuden ns. kuuluisi olla, joutuvat kantamaan haavoittuneen enkelin pois. He siis paitsi näkevät maailman pahuuden, ymmärtävät myös, että viattomuus on kärsinyt.
Jos jatketaan tätä symbolista tulkintaa, minusta on mielenkiintoista, että viattomuus on vain haavoittunut eikä kuollut... Se viestii ehkä toivosta? Toivosta viestii ainakin se, että lapset huolehtivat "enkelistä", ts. ymmärtävät, että ovat menettämässä jotain arvokasta sen sijaan, että suhtautuisivat välinpitämättömästi.
Oikeastaan itsensä taiteilijan mukaan teos ei kuvaa mitään, Hugo Simberg ei koskaan nimennyt tai selittänyt teostaan. Simbergin kerrotaan maalanneen taulun vain siksi koska tämän teki yksinkertaisesti vain ekstempporee mieli maalata tämänkaltainen taulu kesken päivittäisen kävelylenkin. Hugo Simberg lenkkeli usein Töölönlahden puistoalueilla ja eläintarhan mäellä.
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan itsensä taiteilijan mukaan teos ei kuvaa mitään, Hugo Simberg ei koskaan nimennyt tai selittänyt teostaan. Simbergin kerrotaan maalanneen taulun vain siksi koska tämän teki yksinkertaisesti vain ekstempporee mieli maalata tämänkaltainen taulu kesken päivittäisen kävelylenkin. Hugo Simberg lenkkeli usein Töölönlahden puistoalueilla ja eläintarhan mäellä.
Aika kova äijä kun kesken kävelylenkin maalata pläjäytti taulun.
Sana kirjoitti:
Minusta enkeli symboloi lapsuuden viattomuutta, se ei siis ole oikea enkeli. Simbergin tyylisuunta oli symbolismi.
Lapsuuden viattomuuteen kuuluu se, ettei ymmärrä pahuutta, ei "näe" sitä; tätä sokeutta pahuudelle symboloi side enkelin silmillä.
Lapset, joiden ominaisuus viattomuuden ns. kuuluisi olla, joutuvat kantamaan haavoittuneen enkelin pois. He siis paitsi näkevät maailman pahuuden, ymmärtävät myös, että viattomuus on kärsinyt.
Jos jatketaan tätä symbolista tulkintaa, minusta on mielenkiintoista, että viattomuus on vain haavoittunut eikä kuollut... Se viestii ehkä toivosta? Toivosta viestii ainakin se, että lapset huolehtivat "enkelistä", ts. ymmärtävät, että ovat menettämässä jotain arvokasta sen sijaan, että suhtautuisivat välinpitämättömästi.
Ylläpito hei, copy ja paste, on pikkusen noloa. Yhä maanpäällä? Vitsit!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee mieleeni että tyttö pahoinpidelty ja häntä ollaan viemässä kotiin.
Miksi kysyt juuri tänään ja juuri tästä taulusta??
Vai olitko Myyrmäen kirkossa tänään, siellä pappi nimittäin saarnasi juuri tästä maalauksesta - muuten se ei ole tyttö, vaan enkeli.
Aamupäivällä tuli tv:stä aiheeseen liittyvä kotimainen ohjelma, olisiko ap:lle jäänyt siitä jotakn pohdittavaa.
Ohis
Kyllä, aiheesta tuli dokkari ja tuo oli vaan oma tunteeni joka välittyi maalauksesta. Omaan tulkintaani vaikuttaa historiani. Oikeasti varmaan kuvastaa taiteilijan omaa herkkyyttä ja henkistä matkaa. Hän oli mielestäni homoseksuaali joten ei ole välttämättä ollut helppoa tuohon aikaan. Oli myös mt ongelmaa yms. hänellä. AP vajukki
Taustalla on tehtaanpiippuja, joten puhutaan kaupungista. Veikkaan Tamperetta tämä teos on Tampereella mutta Tampere on ollut merkittävä punaisten keskittymä. Myös poikien räsyinen vaatetus viittaa sosialismiin ja punaisiin joten he kun kannattelee enkeliä, uhria niin he kannattelee myös tulevaisuutta ja jatkuvuutta, myös kaupungin kannalta katsottuna. Pojista kasvaa miehiä ja he tekevät jo suurta työtä kantaessaan haavoittunutta.
Edessä kulkeva poika keskittyy vain tehtävään, on jokseenkin surullinen, takana kulkeva katsoo petetyn mutta tehtävään päättäväisenä. Takimmaisen ilmeessä näkyy myös valmius puolustaa uhria.
Maassa kasvaa kukkia, enkelillä on sellaisia kädessään joten ne symboloi kasvua/kevättä myös. Ehkä rauhaa? Enkelin haavoittumisen syytä ei voi arvata, vain sen näkee että hän on rauhallinen ja häntä hoidetaan. Minusta tällä voidaan hakea ihmisien mielialaa: kannatellaan ja voiputaan mutta silti ollaan saamassa apua ja pidetään kiinni hennosta kukasta.
Minusta pojat kulkevat kuvasta ohi, pois päin. Samoin piipuista nousee savu, se myös puhaltaa eri suuntaan kuin minne kolmikko suuntaa. Kohti apua ja parantumista.
Takimmaisen pojan ilme on syyllinen.
Hän on vahingoittanut jotenkin itseään, eli törmännyt aikuisten maailman pahuuteen.
Etummainen poika on vielä nuorempi, viaton, mihin viittaa körttiläisasusteet ja se että hän kulkee etummaisena.
Viattomana jota takana tuleva enkeli suojelee.
Enkelin kädessä on kukkakimppu, hieman lakastuneena, joka kuvaa takimmaisen pojan pyrkimystä hyvään, eli antanut enkelille kukkia, katuu tekoaan.
Enkelin silmillä on side, joka kuvaa taempana kulkevan pojan "syntiä", jota hän ei halua nähdä, eikä poika paljastaa.
Nuoruuden viattomuuden kääntyminen aikuisten "pahaan" ja salattavaan maailmaan.
Vaikuttava teos.
Simberg ei ilmeisesti ollut koskaan kokenut Jumalan voimaa ja sitä, millaisia enkelit todellisuudessa ovat. Enkelit eivät todellakaan ole mitään pulleita pyöreäposkisia hellyyttäviä hentoja olentoja, vaan Jumalan sanansaattajia, todella voimakkaita, joiden kohtaaminen saa pysähtymään ja joiden kirkkaus sokaisee...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan itsensä taiteilijan mukaan teos ei kuvaa mitään, Hugo Simberg ei koskaan nimennyt tai selittänyt teostaan. Simbergin kerrotaan maalanneen taulun vain siksi koska tämän teki yksinkertaisesti vain ekstempporee mieli maalata tämänkaltainen taulu kesken päivittäisen kävelylenkin. Hugo Simberg lenkkeli usein Töölönlahden puistoalueilla ja eläintarhan mäellä.
Aika kova äijä kun kesken kävelylenkin maalata pläjäytti taulun.
Haavoittunut enkeli maalattiin vuonna 1903, ei ollut tavatonta että taiteilijat kenkkeili tuolloin maalausteline kainalossa hakemassa inspiraatiota. Ranskasta kotoisin ollut tapa, ulkoima kuulemma virkistää. Hugo Simberg oli sairasvuoteessa juuri kuukauden ja vastai parantunut potemastaan taudista. Ulkoilu teki miehelle hyvää, siihen aikaa lenkkeilyä sanottiin myös päiväkävelyksi. Hugo Simberg kuljeskeli puistossa silinteri päässä, keppikädessä ja suorathousut jalassa kuin hyvin pukeutuneet herrasmiehet yleensäkkin.
Vierailija kirjoitti:
Taustalla on tehtaanpiippuja, joten puhutaan kaupungista. Veikkaan Tamperetta tämä teos on Tampereella mutta Tampere on ollut merkittävä punaisten keskittymä. Myös poikien räsyinen vaatetus viittaa sosialismiin ja punaisiin joten he kun kannattelee enkeliä, uhria niin he kannattelee myös tulevaisuutta ja jatkuvuutta, myös kaupungin kannalta katsottuna. Pojista kasvaa miehiä ja he tekevät jo suurta työtä kantaessaan haavoittunutta.
Edessä kulkeva poika keskittyy vain tehtävään, on jokseenkin surullinen, takana kulkeva katsoo petetyn mutta tehtävään päättäväisenä. Takimmaisen ilmeessä näkyy myös valmius puolustaa uhria.
Maassa kasvaa kukkia, enkelillä on sellaisia kädessään joten ne symboloi kasvua/kevättä myös. Ehkä rauhaa? Enkelin haavoittumisen syytä ei voi arvata, vain sen näkee että hän on rauhallinen ja häntä hoidetaan. Minusta tällä voidaan hakea ihmisien mielialaa: kannatellaan ja voiputaan mutta silti ollaan saamassa apua ja pidetään kiinni hennosta kukasta.
Minusta pojat kulkevat kuvasta ohi, pois päin. Samoin piipuista nousee savu, se myös puhaltaa eri suuntaan kuin minne kolmikko suuntaa. Kohti apua ja parantumista.
Olenpahan ilonpilaaja, taulu on maalattu Etu-Töölössä lähellä Eläintarhanmäkeä. Taulussa kuvattu ojannotkelma on edelleen nähtävillä Eläintarhan puistossa. Taulu on varsinainen osa helsinkiläistä kulttuuria.
Minustakin pojan katseessa on syyllisyyttä. Hän on tehnyt enkelille jotain, kivittänyt tms. osunut silmään ja havoittanut enkeliä. Nyt kaduttaa, ehkä, mutta pakko on korjata tekonsa. Etummainen poika ei tiedä mitään, tottelee vain toista. Kuinka saan anteeksi? Mitä nyt tapahtuu? Näitä miettii syyllinen. Kukkakimppu ei auttanut.
Surkee biisi ja surkeet sanat. Lapsellista skeidaa, mutta tollanen toimii keskisuomessa.
Vierailija kirjoitti:
Simberg ei ilmeisesti ollut koskaan kokenut Jumalan voimaa ja sitä, millaisia enkelit todellisuudessa ovat. Enkelit eivät todellakaan ole mitään pulleita pyöreäposkisia hellyyttäviä hentoja olentoja, vaan Jumalan sanansaattajia, todella voimakkaita, joiden kohtaaminen saa pysähtymään ja joiden kirkkaus sokaisee...
Ehkä hän tapasi erilaisen enkelin. Mistä sinä tiedät, millaisia enkelit ovat ja ovatko ne kaikki samanlaisia?
Olen aina pitänyt sitä lapsenuskon tuhoutumisena ja lapsuuden viattomuuden ajan loppuna.
Minulla on sellainen tuntuma, että suurin osa täällä on jotain ihan muita kuin mammoja - itsekään en ole kenenkään mamma.