Kertokaapa, että mitä hyötyä jollekin ihmiselle voi olla psykoterapiasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysehän on yhdestä humanistisesta puoskarointialasta, joka ei ole auttanut yhdenkään ihmisen ongelmiin koskaan missään.

Mihin faktaan perustuu tämä sinun väite, ettei ole auttanut ketään?

Mitä hyötyä jostain tyhjänpäiväisestä lässytyksestä voi olla, joka ei poista potilaan todellisia ongelmia mitenkään?

Mitä ne todelliset ongelmat sitten esimerkiksi mielestäsi on?

No vaikka naisettomuus, rumuus, koulukiusaamiskokemukset, kykenemättömyys tulla muiden ihmisten kanssa toimeen, ahdistuneisuus, kuolemanpelko, huoli terveydestä, epäonnistuneisuuden tunne, syrjiminen, itsetuhoisuus, motivaation puute, elämänilon puuttuminen jne.

Psykoterapiaa ei koskaan määrätä hoitokeinoksi naisettomuuteen, rumuuteen tai vaikkapa työttömyyteen tms. Ei kukaan kuvittele eikä väitä, että terapialla voisi ratkaista tuollaisia ongelmia. Sitä määrätään hoidoksi vain asioihin, joihin sen tiedetään vaikuttavan kuten ahdistuneisuuteen tai masennukseen.

Aha. Mutta kun minun masennukseni ja ahdistukseni, alhainen toimintakykyni sekä alisuoriutumiseni yhteiskunnassa johtuu nimenomaan noista asioista. En minä vielä lapsena tällaisten ongelmien kanssa kamppaillut. Miksi yhteiskunta ei siis tarjoa minulle eutanasiaa hoitokeinona vaan lähetetään joka helvetin kerta jonnekin psykoterapiaan, joka ei auta minua ongelmissani vähääkään. Lähinnä onnistun vaan riitaantumaan terapeuttien kanssa ja lähden aina vihaisena pois ovet paukkuen, kun kerta hermot ei kestä sitä paskaa.

Ei sinun ahdistus ja masennus noista ongelmista johdu vaan siitä, että sinä et osaa sietää noita ongelmia. On paljon rumia naisettomia, jotka eivät ole ahdistuneita eikä masentuneita, koska he osaavat suhtautua ongelmiinsa siten, että eivät anna ongelmien lannistaa itseään vaan käyttävät elämänsä muuhun kivaan, vaikkapa vuorikiipeilyharrastukseen, ja ovat siksi ihan onnellisia ihmisiä.

Veikkaanpa, että sinä riitaudut herkästi vähän muidenkin ihmisten kuin vain terapeuttien kanssa ja että hermosi eivät muutenkaan kestä kovin hyvin.

En usko, että oikein kukaan ruma ja naiseton kykenee olemaan elämässään millään tasolla tyytyväinen. Itsekin olisin tehnyt itsemurhan jo aikapäiviä sitten, mutta kun ei vaan ole uskallusta niin ei vaan ole.

Ahaa. On se jännä, että väestöstä aika isokin osuus elää sinkkuna - ihan omasta halustaa, ilmeisen tyytyväisinä. Sen lisäksi salaisuus: usein sanotaan että kauneus on katsojan silmissä. Mutta niin on rumuuskin. Joka ikinen meistä on jonkun subkektiivisella mittarilla kuvottavan ruma. Me ollaan siis rumia kaikki - kuten myös kauniita, ja kaikkea siltä väeltä.

Minusta sinun kannattaisi kiinnittää huomiota terapiassasi noihin tiettyihin typistyneisiin ja pakkomielteisiin ajatuskuvioihin ja sosiaalisten suhteiden vaikeuteen.

Ei se sinkkuna olo ole se suurin ongelma, vaan se, etten vaan ole naisten silmissä seksuaalisesti haluttava. Tämän puutteen hyväksyminen itsessään on vaan täysin mahdotonta, vaikka olen miten yrittänyt. Elämässä vaan ei ole yksinkertaisesti mitään mieltä, koska en ole kauniiden tai edes tavistasoisten (en kyllä varmaan läheskään kaikkien rumienkaan) naisten silmissä seksuaalisesti haluttava. Vaikka olen viimeiset 6 vuotta käynyt baareissa varmaan 20-30 krt/vuosi, mutta naiset vaan eivät tee aloitteita melkein koskaan. 

Myöskään ennen baari-ikää naiset eivät kiinnostuneet minusta koskaan missään, vaan pikemminkin pitivät vastenmielisenä.

Onko se suhde naiseen, joka siinä oikeasti pelottaa, ja joka tekee sen, etteivät naiset lähesty? Koska he tajuavat, että jotenkin pelkäät jotain, heitä tai suhdetta heihin? Kunhan mietin, en tunne toki tilannettasi.

t.kristallikissa

Tuskinpa. Eiköhän se ole ulkonäöstä kiinni, tekevätkö naiset aloitteita vai eivät.

Oliko tämä kyseinen mies (ap?)? Nainen voi tehdä (sen ihka ensimmäisen) aloitteen suhteessa, jossa ulkonäkö ei ole enää karsiva tekijä.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiassa on hyvä asettaa ne tavoitteet omiin toimintatapoihin ja ajatusmalleihin, tavoitteea jonkinlainen realismi ja normalisointi. Ap, ajattelusi on kovin mustavalkoista. Olet ikään kuin päättänyt, että terapiasta ei voi olla kenellekään apua ja että naisettomuus on jokaiselle naisettomalle hirveää kärsimystä. Tuo on mustavalkoista ajattelua ja se ei vastaa todellisuutta. Eli sen sijaan, että hakisit terapiasta apua naisettomuuteen,  olisi realistista lähteä etsimään omaan ajatteluun tasapainoa sen suhteen ettei sinulla ole naista. 

Kuulostat myös kauhean vihaiselta. Onko se käytännössä auttanut sinua noissa ongelmissasi? Luuletko, että vihalla ja itsepäisellä mustavalkoisella ajattelulla saat tulevaisuudessa aikaan toivottua muutosta?  En usko niin olevan, vaikken tunne sinua. Anna hyvä mies itsellesi mahdollisuus etsiä jotain rauhallisempaa oloa sieltä mustan ja valkoisen väliltä. Jotenkin ihan rääkkäät itseäsi tuolla uhoamisella ja suljet itseltäsi mahdollisuuden katsoa asioita jostain muusta näkökulmasta. Eristät itsesi pohtimisen mahdollisuudelta.

Viha voi olla hyvä selviytymiskeino silloin, kun joku rikollinen hyökkää kimppuun. Mutta se on onneton selviytymiskeino silloin, kun kyse on olosuhteista joita ei pysty välittömästi muuttamaan. 

Taas joku joka arvostelee toista vihan tunteista, vaikka tajuatko, viha on tunne, pitääkö se sinusta tukahduttaa ja miksi vit*ussa? Arvostelet aiheesta, josta sinulla ei ole omakohtaista kokemusta. Sinun vihasi ei ole selkeästi ollut kovin syvää, joten et tiedä, mille aloittajasta tuntuu. En tiedä minäkään, mutta en myöskään luule tietäväni sitä häntä itseään paremmin.

t.kristallikissa

Kannattaa ap hakea apua siihen, että juttelee keskenään vauvalla. Se on nimittäin vakava luonnehäiriöisen merkki😂

Kannattaa hakea apua noihin harhoihisi, että täällä ei olisi monta eri keskustelijaa.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysehän on yhdestä humanistisesta puoskarointialasta, joka ei ole auttanut yhdenkään ihmisen ongelmiin koskaan missään.

Mihin faktaan perustuu tämä sinun väite, ettei ole auttanut ketään?

Mitä hyötyä jostain tyhjänpäiväisestä lässytyksestä voi olla, joka ei poista potilaan todellisia ongelmia mitenkään?

Mitä ne todelliset ongelmat sitten esimerkiksi mielestäsi on?

No vaikka naisettomuus, rumuus, koulukiusaamiskokemukset, kykenemättömyys tulla muiden ihmisten kanssa toimeen, ahdistuneisuus, kuolemanpelko, huoli terveydestä, epäonnistuneisuuden tunne, syrjiminen, itsetuhoisuus, motivaation puute, elämänilon puuttuminen jne.

Psykoterapiaa ei koskaan määrätä hoitokeinoksi naisettomuuteen, rumuuteen tai vaikkapa työttömyyteen tms. Ei kukaan kuvittele eikä väitä, että terapialla voisi ratkaista tuollaisia ongelmia. Sitä määrätään hoidoksi vain asioihin, joihin sen tiedetään vaikuttavan kuten ahdistuneisuuteen tai masennukseen.

Aha. Mutta kun minun masennukseni ja ahdistukseni, alhainen toimintakykyni sekä alisuoriutumiseni yhteiskunnassa johtuu nimenomaan noista asioista. En minä vielä lapsena tällaisten ongelmien kanssa kamppaillut. Miksi yhteiskunta ei siis tarjoa minulle eutanasiaa hoitokeinona vaan lähetetään joka helvetin kerta jonnekin psykoterapiaan, joka ei auta minua ongelmissani vähääkään. Lähinnä onnistun vaan riitaantumaan terapeuttien kanssa ja lähden aina vihaisena pois ovet paukkuen, kun kerta hermot ei kestä sitä paskaa.

Ei sinun ahdistus ja masennus noista ongelmista johdu vaan siitä, että sinä et osaa sietää noita ongelmia. On paljon rumia naisettomia, jotka eivät ole ahdistuneita eikä masentuneita, koska he osaavat suhtautua ongelmiinsa siten, että eivät anna ongelmien lannistaa itseään vaan käyttävät elämänsä muuhun kivaan, vaikkapa vuorikiipeilyharrastukseen, ja ovat siksi ihan onnellisia ihmisiä.

Veikkaanpa, että sinä riitaudut herkästi vähän muidenkin ihmisten kuin vain terapeuttien kanssa ja että hermosi eivät muutenkaan kestä kovin hyvin.

En usko, että oikein kukaan ruma ja naiseton kykenee olemaan elämässään millään tasolla tyytyväinen. Itsekin olisin tehnyt itsemurhan jo aikapäiviä sitten, mutta kun ei vaan ole uskallusta niin ei vaan ole.

Ahaa. On se jännä, että väestöstä aika isokin osuus elää sinkkuna - ihan omasta halustaa, ilmeisen tyytyväisinä. Sen lisäksi salaisuus: usein sanotaan että kauneus on katsojan silmissä. Mutta niin on rumuuskin. Joka ikinen meistä on jonkun subkektiivisella mittarilla kuvottavan ruma. Me ollaan siis rumia kaikki - kuten myös kauniita, ja kaikkea siltä väeltä.

Minusta sinun kannattaisi kiinnittää huomiota terapiassasi noihin tiettyihin typistyneisiin ja pakkomielteisiin ajatuskuvioihin ja sosiaalisten suhteiden vaikeuteen.

Ei se sinkkuna olo ole se suurin ongelma, vaan se, etten vaan ole naisten silmissä seksuaalisesti haluttava. Tämän puutteen hyväksyminen itsessään on vaan täysin mahdotonta, vaikka olen miten yrittänyt. Elämässä vaan ei ole yksinkertaisesti mitään mieltä, koska en ole kauniiden tai edes tavistasoisten (en kyllä varmaan läheskään kaikkien rumienkaan) naisten silmissä seksuaalisesti haluttava. Vaikka olen viimeiset 6 vuotta käynyt baareissa varmaan 20-30 krt/vuosi, mutta naiset vaan eivät tee aloitteita melkein koskaan. 

Myöskään ennen baari-ikää naiset eivät kiinnostuneet minusta koskaan missään, vaan pikemminkin pitivät vastenmielisenä.

Onko se suhde naiseen, joka siinä oikeasti pelottaa, ja joka tekee sen, etteivät naiset lähesty? Koska he tajuavat, että jotenkin pelkäät jotain, heitä tai suhdetta heihin? Kunhan mietin, en tunne toki tilannettasi.

t.kristallikissa

Tuskinpa. Eiköhän se ole ulkonäöstä kiinni, tekevätkö naiset aloitteita vai eivät.

Oliko tämä kyseinen mies (ap?)? Nainen voi tehdä (sen ihka ensimmäisen) aloitteen suhteessa, jossa ulkonäkö ei ole enää karsiva tekijä.

t.kristallikissa

Ja siis naisille nyt ei muutenkaan ole ulkonäkö se karsiva tekijä, miksi eivät tee aloitteita miehille, vaan se, etteivät halua vaikuttaa ja tuntea itseään halvoiksi miehille tarjoutuviksi huo*riksi. Sinusta ap saa sen käsityksen, että vain seksiä tarjoamaan tulevat naiset kiinnostavat, eli että kaipaat sitä, mikä naisen mielikuvissa vastaa huo*raa.

t.kristallikissa

Naisen on siis pahempaa esiintyä olevansa helppo nakki, miehille se ei ole lainkaan paheksuttavaa. Ja varsinkin jos nainen on aika kaunis, niin helppo nakki nainen on, jos tarjoutuu miehelle.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiassa on hyvä asettaa ne tavoitteet omiin toimintatapoihin ja ajatusmalleihin, tavoitteea jonkinlainen realismi ja normalisointi. Ap, ajattelusi on kovin mustavalkoista. Olet ikään kuin päättänyt, että terapiasta ei voi olla kenellekään apua ja että naisettomuus on jokaiselle naisettomalle hirveää kärsimystä. Tuo on mustavalkoista ajattelua ja se ei vastaa todellisuutta. Eli sen sijaan, että hakisit terapiasta apua naisettomuuteen,  olisi realistista lähteä etsimään omaan ajatteluun tasapainoa sen suhteen ettei sinulla ole naista. 

Kuulostat myös kauhean vihaiselta. Onko se käytännössä auttanut sinua noissa ongelmissasi? Luuletko, että vihalla ja itsepäisellä mustavalkoisella ajattelulla saat tulevaisuudessa aikaan toivottua muutosta?  En usko niin olevan, vaikken tunne sinua. Anna hyvä mies itsellesi mahdollisuus etsiä jotain rauhallisempaa oloa sieltä mustan ja valkoisen väliltä. Jotenkin ihan rääkkäät itseäsi tuolla uhoamisella ja suljet itseltäsi mahdollisuuden katsoa asioita jostain muusta näkökulmasta. Eristät itsesi pohtimisen mahdollisuudelta.

Viha voi olla hyvä selviytymiskeino silloin, kun joku rikollinen hyökkää kimppuun. Mutta se on onneton selviytymiskeino silloin, kun kyse on olosuhteista joita ei pysty välittömästi muuttamaan. 

Taas joku joka arvostelee toista vihan tunteista, vaikka tajuatko, viha on tunne, pitääkö se sinusta tukahduttaa ja miksi vit*ussa? Arvostelet aiheesta, josta sinulla ei ole omakohtaista kokemusta. Sinun vihasi ei ole selkeästi ollut kovin syvää, joten et tiedä, mille aloittajasta tuntuu. En tiedä minäkään, mutta en myöskään luule tietäväni sitä häntä itseään paremmin.

t.kristallikissa

Minä en käsittele ap:tä silkkihansikkain ja lähde yliymmärtämään hänen jättisuuriksi paisuneita ajatusvääristymiään. Sinulla sen sijaan selvästikin on ylikehittynyt hoivavietti tuollaisia ammattikiukuttelijoita kohtaan. Koeta pitää rajasi ja kommentoi omasta puolestasi.

Esitin ap:lle vaihtoehdon, jota kannattaa harkita. Vihaa hän saa tuntea ihan rauhassa, mutta jos ei anna itselleen lupaa lähteä tutkimaan mitään muuta tapaa käsitellä omassa elämässä olevia pulmia, niin tuskin mikään liikahtaa eteenpäin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysehän on yhdestä humanistisesta puoskarointialasta, joka ei ole auttanut yhdenkään ihmisen ongelmiin koskaan missään.

Mihin faktaan perustuu tämä sinun väite, ettei ole auttanut ketään?

Mitä hyötyä jostain tyhjänpäiväisestä lässytyksestä voi olla, joka ei poista potilaan todellisia ongelmia mitenkään?

Mitä ne todelliset ongelmat sitten esimerkiksi mielestäsi on?

No vaikka naisettomuus, rumuus, koulukiusaamiskokemukset, kykenemättömyys tulla muiden ihmisten kanssa toimeen, ahdistuneisuus, kuolemanpelko, huoli terveydestä, epäonnistuneisuuden tunne, syrjiminen, itsetuhoisuus, motivaation puute, elämänilon puuttuminen jne.

Ei sen ole tarkoitus poistaa tai mitätöidä näitä ongelmia vaan auttaa sinua löytämään voimavarojasi ja saamaan asioihin uutta näkökulmaa. Valmiita ratkaisuja sieltä ei saa eikä ole tarkoituskaan vaan se muuttaa pikkuhiljaa omaa asennettasi ja ajattelutapaasi niin että pystyt päästämään irti vanhoista asioista joille et voi mitään ja suhteuttaa ajattelutapaasi nykyisiin ongelmiin liittyen.

Kaipaisitko siis rohkeaa naista, vai miksi naisen ois tehtävä aloite? Meinaan siis onhan naisia, jotka tekevät aloitteita, ja he ovat itsevarmoja(?) ja rohkeita. Pärjäisit siis sellaisen naisen kanssa? Luulenpa että pärjäisit myös toisenlaisten naisten kanssa.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiassa on hyvä asettaa ne tavoitteet omiin toimintatapoihin ja ajatusmalleihin, tavoitteea jonkinlainen realismi ja normalisointi. Ap, ajattelusi on kovin mustavalkoista. Olet ikään kuin päättänyt, että terapiasta ei voi olla kenellekään apua ja että naisettomuus on jokaiselle naisettomalle hirveää kärsimystä. Tuo on mustavalkoista ajattelua ja se ei vastaa todellisuutta. Eli sen sijaan, että hakisit terapiasta apua naisettomuuteen,  olisi realistista lähteä etsimään omaan ajatteluun tasapainoa sen suhteen ettei sinulla ole naista. 

Kuulostat myös kauhean vihaiselta. Onko se käytännössä auttanut sinua noissa ongelmissasi? Luuletko, että vihalla ja itsepäisellä mustavalkoisella ajattelulla saat tulevaisuudessa aikaan toivottua muutosta?  En usko niin olevan, vaikken tunne sinua. Anna hyvä mies itsellesi mahdollisuus etsiä jotain rauhallisempaa oloa sieltä mustan ja valkoisen väliltä. Jotenkin ihan rääkkäät itseäsi tuolla uhoamisella ja suljet itseltäsi mahdollisuuden katsoa asioita jostain muusta näkökulmasta. Eristät itsesi pohtimisen mahdollisuudelta.

Viha voi olla hyvä selviytymiskeino silloin, kun joku rikollinen hyökkää kimppuun. Mutta se on onneton selviytymiskeino silloin, kun kyse on olosuhteista joita ei pysty välittömästi muuttamaan. 

Taas joku joka arvostelee toista vihan tunteista, vaikka tajuatko, viha on tunne, pitääkö se sinusta tukahduttaa ja miksi vit*ussa? Arvostelet aiheesta, josta sinulla ei ole omakohtaista kokemusta. Sinun vihasi ei ole selkeästi ollut kovin syvää, joten et tiedä, mille aloittajasta tuntuu. En tiedä minäkään, mutta en myöskään luule tietäväni sitä häntä itseään paremmin.

t.kristallikissa

Minä en käsittele ap:tä silkkihansikkain ja lähde yliymmärtämään hänen jättisuuriksi paisuneita ajatusvääristymiään. Sinulla sen sijaan selvästikin on ylikehittynyt hoivavietti tuollaisia ammattikiukuttelijoita kohtaan. Koeta pitää rajasi ja kommentoi omasta puolestasi.

Esitin ap:lle vaihtoehdon, jota kannattaa harkita. Vihaa hän saa tuntea ihan rauhassa, mutta jos ei anna itselleen lupaa lähteä tutkimaan mitään muuta tapaa käsitellä omassa elämässä olevia pulmia, niin tuskin mikään liikahtaa eteenpäin. 

Voin sanoa, että sinusta ei tule olemaan hänelle mitään hyötyä. Näen sen aivan suoraan. Haaskaat aikaasi.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiassa on hyvä asettaa ne tavoitteet omiin toimintatapoihin ja ajatusmalleihin, tavoitteea jonkinlainen realismi ja normalisointi. Ap, ajattelusi on kovin mustavalkoista. Olet ikään kuin päättänyt, että terapiasta ei voi olla kenellekään apua ja että naisettomuus on jokaiselle naisettomalle hirveää kärsimystä. Tuo on mustavalkoista ajattelua ja se ei vastaa todellisuutta. Eli sen sijaan, että hakisit terapiasta apua naisettomuuteen,  olisi realistista lähteä etsimään omaan ajatteluun tasapainoa sen suhteen ettei sinulla ole naista. 

Kuulostat myös kauhean vihaiselta. Onko se käytännössä auttanut sinua noissa ongelmissasi? Luuletko, että vihalla ja itsepäisellä mustavalkoisella ajattelulla saat tulevaisuudessa aikaan toivottua muutosta?  En usko niin olevan, vaikken tunne sinua. Anna hyvä mies itsellesi mahdollisuus etsiä jotain rauhallisempaa oloa sieltä mustan ja valkoisen väliltä. Jotenkin ihan rääkkäät itseäsi tuolla uhoamisella ja suljet itseltäsi mahdollisuuden katsoa asioita jostain muusta näkökulmasta. Eristät itsesi pohtimisen mahdollisuudelta.

Viha voi olla hyvä selviytymiskeino silloin, kun joku rikollinen hyökkää kimppuun. Mutta se on onneton selviytymiskeino silloin, kun kyse on olosuhteista joita ei pysty välittömästi muuttamaan. 

Taas joku joka arvostelee toista vihan tunteista, vaikka tajuatko, viha on tunne, pitääkö se sinusta tukahduttaa ja miksi vit*ussa? Arvostelet aiheesta, josta sinulla ei ole omakohtaista kokemusta. Sinun vihasi ei ole selkeästi ollut kovin syvää, joten et tiedä, mille aloittajasta tuntuu. En tiedä minäkään, mutta en myöskään luule tietäväni sitä häntä itseään paremmin.

t.kristallikissa

Minä en käsittele ap:tä silkkihansikkain ja lähde yliymmärtämään hänen jättisuuriksi paisuneita ajatusvääristymiään. Sinulla sen sijaan selvästikin on ylikehittynyt hoivavietti tuollaisia ammattikiukuttelijoita kohtaan. Koeta pitää rajasi ja kommentoi omasta puolestasi.

Esitin ap:lle vaihtoehdon, jota kannattaa harkita. Vihaa hän saa tuntea ihan rauhassa, mutta jos ei anna itselleen lupaa lähteä tutkimaan mitään muuta tapaa käsitellä omassa elämässä olevia pulmia, niin tuskin mikään liikahtaa eteenpäin. 

Voin sanoa, että sinusta ei tule olemaan hänelle mitään hyötyä. Näen sen aivan suoraan. Haaskaat aikaasi.

t.kristallikissa

Olipas kerrassaan viiltävä kommentti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiassa on hyvä asettaa ne tavoitteet omiin toimintatapoihin ja ajatusmalleihin, tavoitteea jonkinlainen realismi ja normalisointi. Ap, ajattelusi on kovin mustavalkoista. Olet ikään kuin päättänyt, että terapiasta ei voi olla kenellekään apua ja että naisettomuus on jokaiselle naisettomalle hirveää kärsimystä. Tuo on mustavalkoista ajattelua ja se ei vastaa todellisuutta. Eli sen sijaan, että hakisit terapiasta apua naisettomuuteen,  olisi realistista lähteä etsimään omaan ajatteluun tasapainoa sen suhteen ettei sinulla ole naista. 

Kuulostat myös kauhean vihaiselta. Onko se käytännössä auttanut sinua noissa ongelmissasi? Luuletko, että vihalla ja itsepäisellä mustavalkoisella ajattelulla saat tulevaisuudessa aikaan toivottua muutosta?  En usko niin olevan, vaikken tunne sinua. Anna hyvä mies itsellesi mahdollisuus etsiä jotain rauhallisempaa oloa sieltä mustan ja valkoisen väliltä. Jotenkin ihan rääkkäät itseäsi tuolla uhoamisella ja suljet itseltäsi mahdollisuuden katsoa asioita jostain muusta näkökulmasta. Eristät itsesi pohtimisen mahdollisuudelta.

Viha voi olla hyvä selviytymiskeino silloin, kun joku rikollinen hyökkää kimppuun. Mutta se on onneton selviytymiskeino silloin, kun kyse on olosuhteista joita ei pysty välittömästi muuttamaan. 

Taas joku joka arvostelee toista vihan tunteista, vaikka tajuatko, viha on tunne, pitääkö se sinusta tukahduttaa ja miksi vit*ussa? Arvostelet aiheesta, josta sinulla ei ole omakohtaista kokemusta. Sinun vihasi ei ole selkeästi ollut kovin syvää, joten et tiedä, mille aloittajasta tuntuu. En tiedä minäkään, mutta en myöskään luule tietäväni sitä häntä itseään paremmin.

t.kristallikissa

Minä en käsittele ap:tä silkkihansikkain ja lähde yliymmärtämään hänen jättisuuriksi paisuneita ajatusvääristymiään. Sinulla sen sijaan selvästikin on ylikehittynyt hoivavietti tuollaisia ammattikiukuttelijoita kohtaan. Koeta pitää rajasi ja kommentoi omasta puolestasi.

Esitin ap:lle vaihtoehdon, jota kannattaa harkita. Vihaa hän saa tuntea ihan rauhassa, mutta jos ei anna itselleen lupaa lähteä tutkimaan mitään muuta tapaa käsitellä omassa elämässä olevia pulmia, niin tuskin mikään liikahtaa eteenpäin. 

Voin sanoa, että sinusta ei tule olemaan hänelle mitään hyötyä. Näen sen aivan suoraan. Haaskaat aikaasi.

t.kristallikissa

Ei Helevatti, näet tarott-korteista? Häirittiikö yksinpuhelua oivalluksella, joka muuten puhdas kymppi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiassa on hyvä asettaa ne tavoitteet omiin toimintatapoihin ja ajatusmalleihin, tavoitteea jonkinlainen realismi ja normalisointi. Ap, ajattelusi on kovin mustavalkoista. Olet ikään kuin päättänyt, että terapiasta ei voi olla kenellekään apua ja että naisettomuus on jokaiselle naisettomalle hirveää kärsimystä. Tuo on mustavalkoista ajattelua ja se ei vastaa todellisuutta. Eli sen sijaan, että hakisit terapiasta apua naisettomuuteen,  olisi realistista lähteä etsimään omaan ajatteluun tasapainoa sen suhteen ettei sinulla ole naista. 

Kuulostat myös kauhean vihaiselta. Onko se käytännössä auttanut sinua noissa ongelmissasi? Luuletko, että vihalla ja itsepäisellä mustavalkoisella ajattelulla saat tulevaisuudessa aikaan toivottua muutosta?  En usko niin olevan, vaikken tunne sinua. Anna hyvä mies itsellesi mahdollisuus etsiä jotain rauhallisempaa oloa sieltä mustan ja valkoisen väliltä. Jotenkin ihan rääkkäät itseäsi tuolla uhoamisella ja suljet itseltäsi mahdollisuuden katsoa asioita jostain muusta näkökulmasta. Eristät itsesi pohtimisen mahdollisuudelta.

Viha voi olla hyvä selviytymiskeino silloin, kun joku rikollinen hyökkää kimppuun. Mutta se on onneton selviytymiskeino silloin, kun kyse on olosuhteista joita ei pysty välittömästi muuttamaan. 

Taas joku joka arvostelee toista vihan tunteista, vaikka tajuatko, viha on tunne, pitääkö se sinusta tukahduttaa ja miksi vit*ussa? Arvostelet aiheesta, josta sinulla ei ole omakohtaista kokemusta. Sinun vihasi ei ole selkeästi ollut kovin syvää, joten et tiedä, mille aloittajasta tuntuu. En tiedä minäkään, mutta en myöskään luule tietäväni sitä häntä itseään paremmin.

t.kristallikissa

Minä en käsittele ap:tä silkkihansikkain ja lähde yliymmärtämään hänen jättisuuriksi paisuneita ajatusvääristymiään. Sinulla sen sijaan selvästikin on ylikehittynyt hoivavietti tuollaisia ammattikiukuttelijoita kohtaan. Koeta pitää rajasi ja kommentoi omasta puolestasi.

Esitin ap:lle vaihtoehdon, jota kannattaa harkita. Vihaa hän saa tuntea ihan rauhassa, mutta jos ei anna itselleen lupaa lähteä tutkimaan mitään muuta tapaa käsitellä omassa elämässä olevia pulmia, niin tuskin mikään liikahtaa eteenpäin. 

Voin sanoa, että sinusta ei tule olemaan hänelle mitään hyötyä. Näen sen aivan suoraan. Haaskaat aikaasi.

t.kristallikissa

Olipas kerrassaan viiltävä kommentti.

En tarkoittanut viiltää, ihmettelen vain, jos oikeasti olet olevinasi minua parempi neuvoja esimekiksi ja haluat hiljentää minut. Et ole varmaan parempi.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiassa on hyvä asettaa ne tavoitteet omiin toimintatapoihin ja ajatusmalleihin, tavoitteea jonkinlainen realismi ja normalisointi. Ap, ajattelusi on kovin mustavalkoista. Olet ikään kuin päättänyt, että terapiasta ei voi olla kenellekään apua ja että naisettomuus on jokaiselle naisettomalle hirveää kärsimystä. Tuo on mustavalkoista ajattelua ja se ei vastaa todellisuutta. Eli sen sijaan, että hakisit terapiasta apua naisettomuuteen,  olisi realistista lähteä etsimään omaan ajatteluun tasapainoa sen suhteen ettei sinulla ole naista. 

Kuulostat myös kauhean vihaiselta. Onko se käytännössä auttanut sinua noissa ongelmissasi? Luuletko, että vihalla ja itsepäisellä mustavalkoisella ajattelulla saat tulevaisuudessa aikaan toivottua muutosta?  En usko niin olevan, vaikken tunne sinua. Anna hyvä mies itsellesi mahdollisuus etsiä jotain rauhallisempaa oloa sieltä mustan ja valkoisen väliltä. Jotenkin ihan rääkkäät itseäsi tuolla uhoamisella ja suljet itseltäsi mahdollisuuden katsoa asioita jostain muusta näkökulmasta. Eristät itsesi pohtimisen mahdollisuudelta.

Viha voi olla hyvä selviytymiskeino silloin, kun joku rikollinen hyökkää kimppuun. Mutta se on onneton selviytymiskeino silloin, kun kyse on olosuhteista joita ei pysty välittömästi muuttamaan. 

Taas joku joka arvostelee toista vihan tunteista, vaikka tajuatko, viha on tunne, pitääkö se sinusta tukahduttaa ja miksi vit*ussa? Arvostelet aiheesta, josta sinulla ei ole omakohtaista kokemusta. Sinun vihasi ei ole selkeästi ollut kovin syvää, joten et tiedä, mille aloittajasta tuntuu. En tiedä minäkään, mutta en myöskään luule tietäväni sitä häntä itseään paremmin.

t.kristallikissa

Minä en käsittele ap:tä silkkihansikkain ja lähde yliymmärtämään hänen jättisuuriksi paisuneita ajatusvääristymiään. Sinulla sen sijaan selvästikin on ylikehittynyt hoivavietti tuollaisia ammattikiukuttelijoita kohtaan. Koeta pitää rajasi ja kommentoi omasta puolestasi.

Esitin ap:lle vaihtoehdon, jota kannattaa harkita. Vihaa hän saa tuntea ihan rauhassa, mutta jos ei anna itselleen lupaa lähteä tutkimaan mitään muuta tapaa käsitellä omassa elämässä olevia pulmia, niin tuskin mikään liikahtaa eteenpäin. 

Voin sanoa, että sinusta ei tule olemaan hänelle mitään hyötyä. Näen sen aivan suoraan. Haaskaat aikaasi.

t.kristallikissa

Ei Helevatti, näet tarott-korteista? Häirittiikö yksinpuhelua oivalluksella, joka muuten puhdas kymppi.

Hänen asenteestaan näin. Ihan ok asenne, jos ihmisellä ei ole kovin syviä vaikeuksia jossain asiassa.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiassa on hyvä asettaa ne tavoitteet omiin toimintatapoihin ja ajatusmalleihin, tavoitteea jonkinlainen realismi ja normalisointi. Ap, ajattelusi on kovin mustavalkoista. Olet ikään kuin päättänyt, että terapiasta ei voi olla kenellekään apua ja että naisettomuus on jokaiselle naisettomalle hirveää kärsimystä. Tuo on mustavalkoista ajattelua ja se ei vastaa todellisuutta. Eli sen sijaan, että hakisit terapiasta apua naisettomuuteen,  olisi realistista lähteä etsimään omaan ajatteluun tasapainoa sen suhteen ettei sinulla ole naista. 

Kuulostat myös kauhean vihaiselta. Onko se käytännössä auttanut sinua noissa ongelmissasi? Luuletko, että vihalla ja itsepäisellä mustavalkoisella ajattelulla saat tulevaisuudessa aikaan toivottua muutosta?  En usko niin olevan, vaikken tunne sinua. Anna hyvä mies itsellesi mahdollisuus etsiä jotain rauhallisempaa oloa sieltä mustan ja valkoisen väliltä. Jotenkin ihan rääkkäät itseäsi tuolla uhoamisella ja suljet itseltäsi mahdollisuuden katsoa asioita jostain muusta näkökulmasta. Eristät itsesi pohtimisen mahdollisuudelta.

Viha voi olla hyvä selviytymiskeino silloin, kun joku rikollinen hyökkää kimppuun. Mutta se on onneton selviytymiskeino silloin, kun kyse on olosuhteista joita ei pysty välittömästi muuttamaan. 

Taas joku joka arvostelee toista vihan tunteista, vaikka tajuatko, viha on tunne, pitääkö se sinusta tukahduttaa ja miksi vit*ussa? Arvostelet aiheesta, josta sinulla ei ole omakohtaista kokemusta. Sinun vihasi ei ole selkeästi ollut kovin syvää, joten et tiedä, mille aloittajasta tuntuu. En tiedä minäkään, mutta en myöskään luule tietäväni sitä häntä itseään paremmin.

t.kristallikissa

Minä en käsittele ap:tä silkkihansikkain ja lähde yliymmärtämään hänen jättisuuriksi paisuneita ajatusvääristymiään. Sinulla sen sijaan selvästikin on ylikehittynyt hoivavietti tuollaisia ammattikiukuttelijoita kohtaan. Koeta pitää rajasi ja kommentoi omasta puolestasi.

Esitin ap:lle vaihtoehdon, jota kannattaa harkita. Vihaa hän saa tuntea ihan rauhassa, mutta jos ei anna itselleen lupaa lähteä tutkimaan mitään muuta tapaa käsitellä omassa elämässä olevia pulmia, niin tuskin mikään liikahtaa eteenpäin. 

Voin sanoa, että sinusta ei tule olemaan hänelle mitään hyötyä. Näen sen aivan suoraan. Haaskaat aikaasi.

t.kristallikissa

Olipas kerrassaan viiltävä kommentti.

En tarkoittanut viiltää, ihmettelen vain, jos oikeasti olet olevinasi minua parempi neuvoja esimekiksi ja haluat hiljentää minut. Et ole varmaan parempi.

t.kristallikissa

Ahaa, tämä olikin paremmuuskilpailu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiassa on hyvä asettaa ne tavoitteet omiin toimintatapoihin ja ajatusmalleihin, tavoitteea jonkinlainen realismi ja normalisointi. Ap, ajattelusi on kovin mustavalkoista. Olet ikään kuin päättänyt, että terapiasta ei voi olla kenellekään apua ja että naisettomuus on jokaiselle naisettomalle hirveää kärsimystä. Tuo on mustavalkoista ajattelua ja se ei vastaa todellisuutta. Eli sen sijaan, että hakisit terapiasta apua naisettomuuteen,  olisi realistista lähteä etsimään omaan ajatteluun tasapainoa sen suhteen ettei sinulla ole naista. 

Kuulostat myös kauhean vihaiselta. Onko se käytännössä auttanut sinua noissa ongelmissasi? Luuletko, että vihalla ja itsepäisellä mustavalkoisella ajattelulla saat tulevaisuudessa aikaan toivottua muutosta?  En usko niin olevan, vaikken tunne sinua. Anna hyvä mies itsellesi mahdollisuus etsiä jotain rauhallisempaa oloa sieltä mustan ja valkoisen väliltä. Jotenkin ihan rääkkäät itseäsi tuolla uhoamisella ja suljet itseltäsi mahdollisuuden katsoa asioita jostain muusta näkökulmasta. Eristät itsesi pohtimisen mahdollisuudelta.

Viha voi olla hyvä selviytymiskeino silloin, kun joku rikollinen hyökkää kimppuun. Mutta se on onneton selviytymiskeino silloin, kun kyse on olosuhteista joita ei pysty välittömästi muuttamaan. 

Taas joku joka arvostelee toista vihan tunteista, vaikka tajuatko, viha on tunne, pitääkö se sinusta tukahduttaa ja miksi vit*ussa? Arvostelet aiheesta, josta sinulla ei ole omakohtaista kokemusta. Sinun vihasi ei ole selkeästi ollut kovin syvää, joten et tiedä, mille aloittajasta tuntuu. En tiedä minäkään, mutta en myöskään luule tietäväni sitä häntä itseään paremmin.

t.kristallikissa

Minä en käsittele ap:tä silkkihansikkain ja lähde yliymmärtämään hänen jättisuuriksi paisuneita ajatusvääristymiään. Sinulla sen sijaan selvästikin on ylikehittynyt hoivavietti tuollaisia ammattikiukuttelijoita kohtaan. Koeta pitää rajasi ja kommentoi omasta puolestasi.

Esitin ap:lle vaihtoehdon, jota kannattaa harkita. Vihaa hän saa tuntea ihan rauhassa, mutta jos ei anna itselleen lupaa lähteä tutkimaan mitään muuta tapaa käsitellä omassa elämässä olevia pulmia, niin tuskin mikään liikahtaa eteenpäin. 

Voin sanoa, että sinusta ei tule olemaan hänelle mitään hyötyä. Näen sen aivan suoraan. Haaskaat aikaasi.

t.kristallikissa

Ei Helevatti, näet tarott-korteista? Häirittiikö yksinpuhelua oivalluksella, joka muuten puhdas kymppi.

Hänen asenteestaan näin. Ihan ok asenne, jos ihmisellä ei ole kovin syviä vaikeuksia jossain asiassa.

t.kristallikissa

Oletko ap:n " terapeutti ", kun vastaat hänen puolestaan😀?

Syviä ongelmia? Ylimielinen ja aggressiivinen ap se jaksaa vinkua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiassa on hyvä asettaa ne tavoitteet omiin toimintatapoihin ja ajatusmalleihin, tavoitteea jonkinlainen realismi ja normalisointi. Ap, ajattelusi on kovin mustavalkoista. Olet ikään kuin päättänyt, että terapiasta ei voi olla kenellekään apua ja että naisettomuus on jokaiselle naisettomalle hirveää kärsimystä. Tuo on mustavalkoista ajattelua ja se ei vastaa todellisuutta. Eli sen sijaan, että hakisit terapiasta apua naisettomuuteen,  olisi realistista lähteä etsimään omaan ajatteluun tasapainoa sen suhteen ettei sinulla ole naista. 

Kuulostat myös kauhean vihaiselta. Onko se käytännössä auttanut sinua noissa ongelmissasi? Luuletko, että vihalla ja itsepäisellä mustavalkoisella ajattelulla saat tulevaisuudessa aikaan toivottua muutosta?  En usko niin olevan, vaikken tunne sinua. Anna hyvä mies itsellesi mahdollisuus etsiä jotain rauhallisempaa oloa sieltä mustan ja valkoisen väliltä. Jotenkin ihan rääkkäät itseäsi tuolla uhoamisella ja suljet itseltäsi mahdollisuuden katsoa asioita jostain muusta näkökulmasta. Eristät itsesi pohtimisen mahdollisuudelta.

Viha voi olla hyvä selviytymiskeino silloin, kun joku rikollinen hyökkää kimppuun. Mutta se on onneton selviytymiskeino silloin, kun kyse on olosuhteista joita ei pysty välittömästi muuttamaan. 

Taas joku joka arvostelee toista vihan tunteista, vaikka tajuatko, viha on tunne, pitääkö se sinusta tukahduttaa ja miksi vit*ussa? Arvostelet aiheesta, josta sinulla ei ole omakohtaista kokemusta. Sinun vihasi ei ole selkeästi ollut kovin syvää, joten et tiedä, mille aloittajasta tuntuu. En tiedä minäkään, mutta en myöskään luule tietäväni sitä häntä itseään paremmin.

t.kristallikissa

Minä en käsittele ap:tä silkkihansikkain ja lähde yliymmärtämään hänen jättisuuriksi paisuneita ajatusvääristymiään. Sinulla sen sijaan selvästikin on ylikehittynyt hoivavietti tuollaisia ammattikiukuttelijoita kohtaan. Koeta pitää rajasi ja kommentoi omasta puolestasi.

Esitin ap:lle vaihtoehdon, jota kannattaa harkita. Vihaa hän saa tuntea ihan rauhassa, mutta jos ei anna itselleen lupaa lähteä tutkimaan mitään muuta tapaa käsitellä omassa elämässä olevia pulmia, niin tuskin mikään liikahtaa eteenpäin. 

Voin sanoa, että sinusta ei tule olemaan hänelle mitään hyötyä. Näen sen aivan suoraan. Haaskaat aikaasi.

t.kristallikissa

Olipas kerrassaan viiltävä kommentti.

En tarkoittanut viiltää, ihmettelen vain, jos oikeasti olet olevinasi minua parempi neuvoja esimekiksi ja haluat hiljentää minut. Et ole varmaan parempi.

t.kristallikissa

Ahaa, tämä olikin paremmuuskilpailu.

No aloittajan kannattaa kuunnella paremmin neuvovaa.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiassa on hyvä asettaa ne tavoitteet omiin toimintatapoihin ja ajatusmalleihin, tavoitteea jonkinlainen realismi ja normalisointi. Ap, ajattelusi on kovin mustavalkoista. Olet ikään kuin päättänyt, että terapiasta ei voi olla kenellekään apua ja että naisettomuus on jokaiselle naisettomalle hirveää kärsimystä. Tuo on mustavalkoista ajattelua ja se ei vastaa todellisuutta. Eli sen sijaan, että hakisit terapiasta apua naisettomuuteen,  olisi realistista lähteä etsimään omaan ajatteluun tasapainoa sen suhteen ettei sinulla ole naista. 

Kuulostat myös kauhean vihaiselta. Onko se käytännössä auttanut sinua noissa ongelmissasi? Luuletko, että vihalla ja itsepäisellä mustavalkoisella ajattelulla saat tulevaisuudessa aikaan toivottua muutosta?  En usko niin olevan, vaikken tunne sinua. Anna hyvä mies itsellesi mahdollisuus etsiä jotain rauhallisempaa oloa sieltä mustan ja valkoisen väliltä. Jotenkin ihan rääkkäät itseäsi tuolla uhoamisella ja suljet itseltäsi mahdollisuuden katsoa asioita jostain muusta näkökulmasta. Eristät itsesi pohtimisen mahdollisuudelta.

Viha voi olla hyvä selviytymiskeino silloin, kun joku rikollinen hyökkää kimppuun. Mutta se on onneton selviytymiskeino silloin, kun kyse on olosuhteista joita ei pysty välittömästi muuttamaan. 

Taas joku joka arvostelee toista vihan tunteista, vaikka tajuatko, viha on tunne, pitääkö se sinusta tukahduttaa ja miksi vit*ussa? Arvostelet aiheesta, josta sinulla ei ole omakohtaista kokemusta. Sinun vihasi ei ole selkeästi ollut kovin syvää, joten et tiedä, mille aloittajasta tuntuu. En tiedä minäkään, mutta en myöskään luule tietäväni sitä häntä itseään paremmin.

t.kristallikissa

Minä en käsittele ap:tä silkkihansikkain ja lähde yliymmärtämään hänen jättisuuriksi paisuneita ajatusvääristymiään. Sinulla sen sijaan selvästikin on ylikehittynyt hoivavietti tuollaisia ammattikiukuttelijoita kohtaan. Koeta pitää rajasi ja kommentoi omasta puolestasi.

Esitin ap:lle vaihtoehdon, jota kannattaa harkita. Vihaa hän saa tuntea ihan rauhassa, mutta jos ei anna itselleen lupaa lähteä tutkimaan mitään muuta tapaa käsitellä omassa elämässä olevia pulmia, niin tuskin mikään liikahtaa eteenpäin. 

Voin sanoa, että sinusta ei tule olemaan hänelle mitään hyötyä. Näen sen aivan suoraan. Haaskaat aikaasi.

t.kristallikissa

Ei Helevatti, näet tarott-korteista? Häirittiikö yksinpuhelua oivalluksella, joka muuten puhdas kymppi.

Hänen asenteestaan näin. Ihan ok asenne, jos ihmisellä ei ole kovin syviä vaikeuksia jossain asiassa.

t.kristallikissa

Oletko ap:n " terapeutti ", kun vastaat hänen puolestaan😀?

Syviä ongelmia? Ylimielinen ja aggressiivinen ap se jaksaa vinkua.

En ole, mutta on selvää, että jos jollain ei mitkään naissuhteet edes käynnisty, vaikka hlö itse niin kovasti toivoo, taustalla on syviä vaikeuksia, jotka eivät ole hänen syytään.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiassa on hyvä asettaa ne tavoitteet omiin toimintatapoihin ja ajatusmalleihin, tavoitteea jonkinlainen realismi ja normalisointi. Ap, ajattelusi on kovin mustavalkoista. Olet ikään kuin päättänyt, että terapiasta ei voi olla kenellekään apua ja että naisettomuus on jokaiselle naisettomalle hirveää kärsimystä. Tuo on mustavalkoista ajattelua ja se ei vastaa todellisuutta. Eli sen sijaan, että hakisit terapiasta apua naisettomuuteen,  olisi realistista lähteä etsimään omaan ajatteluun tasapainoa sen suhteen ettei sinulla ole naista. 

Kuulostat myös kauhean vihaiselta. Onko se käytännössä auttanut sinua noissa ongelmissasi? Luuletko, että vihalla ja itsepäisellä mustavalkoisella ajattelulla saat tulevaisuudessa aikaan toivottua muutosta?  En usko niin olevan, vaikken tunne sinua. Anna hyvä mies itsellesi mahdollisuus etsiä jotain rauhallisempaa oloa sieltä mustan ja valkoisen väliltä. Jotenkin ihan rääkkäät itseäsi tuolla uhoamisella ja suljet itseltäsi mahdollisuuden katsoa asioita jostain muusta näkökulmasta. Eristät itsesi pohtimisen mahdollisuudelta.

Viha voi olla hyvä selviytymiskeino silloin, kun joku rikollinen hyökkää kimppuun. Mutta se on onneton selviytymiskeino silloin, kun kyse on olosuhteista joita ei pysty välittömästi muuttamaan. 

Taas joku joka arvostelee toista vihan tunteista, vaikka tajuatko, viha on tunne, pitääkö se sinusta tukahduttaa ja miksi vit*ussa? Arvostelet aiheesta, josta sinulla ei ole omakohtaista kokemusta. Sinun vihasi ei ole selkeästi ollut kovin syvää, joten et tiedä, mille aloittajasta tuntuu. En tiedä minäkään, mutta en myöskään luule tietäväni sitä häntä itseään paremmin.

t.kristallikissa

Minä en käsittele ap:tä silkkihansikkain ja lähde yliymmärtämään hänen jättisuuriksi paisuneita ajatusvääristymiään. Sinulla sen sijaan selvästikin on ylikehittynyt hoivavietti tuollaisia ammattikiukuttelijoita kohtaan. Koeta pitää rajasi ja kommentoi omasta puolestasi.

Esitin ap:lle vaihtoehdon, jota kannattaa harkita. Vihaa hän saa tuntea ihan rauhassa, mutta jos ei anna itselleen lupaa lähteä tutkimaan mitään muuta tapaa käsitellä omassa elämässä olevia pulmia, niin tuskin mikään liikahtaa eteenpäin. 

Voin sanoa, että sinusta ei tule olemaan hänelle mitään hyötyä. Näen sen aivan suoraan. Haaskaat aikaasi.

t.kristallikissa

Olipas kerrassaan viiltävä kommentti.

En tarkoittanut viiltää, ihmettelen vain, jos oikeasti olet olevinasi minua parempi neuvoja esimekiksi ja haluat hiljentää minut. Et ole varmaan parempi.

t.kristallikissa

Ahaa, tämä olikin paremmuuskilpailu.

No aloittajan kannattaa kuunnella paremmin neuvovaa.

t.kristallikissa

Ks. Otsikko! Vastaa ihmeessä kissa, kannattaako? Sitähän ap kysyi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysehän on yhdestä humanistisesta puoskarointialasta, joka ei ole auttanut yhdenkään ihmisen ongelmiin koskaan missään.

Mihin faktaan perustuu tämä sinun väite, ettei ole auttanut ketään?

Mitä hyötyä jostain tyhjänpäiväisestä lässytyksestä voi olla, joka ei poista potilaan todellisia ongelmia mitenkään?

Mitä ne todelliset ongelmat sitten esimerkiksi mielestäsi on?

No vaikka naisettomuus, rumuus, koulukiusaamiskokemukset, kykenemättömyys tulla muiden ihmisten kanssa toimeen, ahdistuneisuus, kuolemanpelko, huoli terveydestä, epäonnistuneisuuden tunne, syrjiminen, itsetuhoisuus, motivaation puute, elämänilon puuttuminen jne.

Psykoterapiaa ei koskaan määrätä hoitokeinoksi naisettomuuteen, rumuuteen tai vaikkapa työttömyyteen tms. Ei kukaan kuvittele eikä väitä, että terapialla voisi ratkaista tuollaisia ongelmia. Sitä määrätään hoidoksi vain asioihin, joihin sen tiedetään vaikuttavan kuten ahdistuneisuuteen tai masennukseen.

Aha. Mutta kun minun masennukseni ja ahdistukseni, alhainen toimintakykyni sekä alisuoriutumiseni yhteiskunnassa johtuu nimenomaan noista asioista. En minä vielä lapsena tällaisten ongelmien kanssa kamppaillut. Miksi yhteiskunta ei siis tarjoa minulle eutanasiaa hoitokeinona vaan lähetetään joka helvetin kerta jonnekin psykoterapiaan, joka ei auta minua ongelmissani vähääkään. Lähinnä onnistun vaan riitaantumaan terapeuttien kanssa ja lähden aina vihaisena pois ovet paukkuen, kun kerta hermot ei kestä sitä paskaa.

Ei sinun ahdistus ja masennus noista ongelmista johdu vaan siitä, että sinä et osaa sietää noita ongelmia. On paljon rumia naisettomia, jotka eivät ole ahdistuneita eikä masentuneita, koska he osaavat suhtautua ongelmiinsa siten, että eivät anna ongelmien lannistaa itseään vaan käyttävät elämänsä muuhun kivaan, vaikkapa vuorikiipeilyharrastukseen, ja ovat siksi ihan onnellisia ihmisiä.

Veikkaanpa, että sinä riitaudut herkästi vähän muidenkin ihmisten kuin vain terapeuttien kanssa ja että hermosi eivät muutenkaan kestä kovin hyvin.

En usko, että oikein kukaan ruma ja naiseton kykenee olemaan elämässään millään tasolla tyytyväinen. Itsekin olisin tehnyt itsemurhan jo aikapäiviä sitten, mutta kun ei vaan ole uskallusta niin ei vaan ole.

Ahaa. On se jännä, että väestöstä aika isokin osuus elää sinkkuna - ihan omasta halustaa, ilmeisen tyytyväisinä. Sen lisäksi salaisuus: usein sanotaan että kauneus on katsojan silmissä. Mutta niin on rumuuskin. Joka ikinen meistä on jonkun subkektiivisella mittarilla kuvottavan ruma. Me ollaan siis rumia kaikki - kuten myös kauniita, ja kaikkea siltä väeltä.

Minusta sinun kannattaisi kiinnittää huomiota terapiassasi noihin tiettyihin typistyneisiin ja pakkomielteisiin ajatuskuvioihin ja sosiaalisten suhteiden vaikeuteen.

Ei se sinkkuna olo ole se suurin ongelma, vaan se, etten vaan ole naisten silmissä seksuaalisesti haluttava. Tämän puutteen hyväksyminen itsessään on vaan täysin mahdotonta, vaikka olen miten yrittänyt. Elämässä vaan ei ole yksinkertaisesti mitään mieltä, koska en ole kauniiden tai edes tavistasoisten (en kyllä varmaan läheskään kaikkien rumienkaan) naisten silmissä seksuaalisesti haluttava. Vaikka olen viimeiset 6 vuotta käynyt baareissa varmaan 20-30 krt/vuosi, mutta naiset vaan eivät tee aloitteita melkein koskaan. 

Myöskään ennen baari-ikää naiset eivät kiinnostuneet minusta koskaan missään, vaan pikemminkin pitivät vastenmielisenä.

Osuit naulan kantaan! Ongelmasi ei tosiaan ole sinkkuus vaan alhainen status ja tyytymättömyytesi siihen. Ja tämän tilanteen aiheuttama viha.

Netissä räyhäilevän miesasiamies Hännisen kaverit kirjoittivat netissä joskus, että eipä heilläkään naisia ollut, mutteivät katsoneet elämästään puuttuvan siksi jotain. Eroja on siinä, miten eri ihmiset suhtautuvat siihen, että heiltä puuttuu jotain.

Etsi tietoa statusahdistuksesta ja mieti, miten voisit pärjätä sen kanssa, Äläkä lopeta terapiaa aina, kun hankalia tunteita nousee pintaan. Käsitelkää sitä vihaisuutta siellä terapiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiassa on hyvä asettaa ne tavoitteet omiin toimintatapoihin ja ajatusmalleihin, tavoitteea jonkinlainen realismi ja normalisointi. Ap, ajattelusi on kovin mustavalkoista. Olet ikään kuin päättänyt, että terapiasta ei voi olla kenellekään apua ja että naisettomuus on jokaiselle naisettomalle hirveää kärsimystä. Tuo on mustavalkoista ajattelua ja se ei vastaa todellisuutta. Eli sen sijaan, että hakisit terapiasta apua naisettomuuteen,  olisi realistista lähteä etsimään omaan ajatteluun tasapainoa sen suhteen ettei sinulla ole naista. 

Kuulostat myös kauhean vihaiselta. Onko se käytännössä auttanut sinua noissa ongelmissasi? Luuletko, että vihalla ja itsepäisellä mustavalkoisella ajattelulla saat tulevaisuudessa aikaan toivottua muutosta?  En usko niin olevan, vaikken tunne sinua. Anna hyvä mies itsellesi mahdollisuus etsiä jotain rauhallisempaa oloa sieltä mustan ja valkoisen väliltä. Jotenkin ihan rääkkäät itseäsi tuolla uhoamisella ja suljet itseltäsi mahdollisuuden katsoa asioita jostain muusta näkökulmasta. Eristät itsesi pohtimisen mahdollisuudelta.

Viha voi olla hyvä selviytymiskeino silloin, kun joku rikollinen hyökkää kimppuun. Mutta se on onneton selviytymiskeino silloin, kun kyse on olosuhteista joita ei pysty välittömästi muuttamaan. 

Taas joku joka arvostelee toista vihan tunteista, vaikka tajuatko, viha on tunne, pitääkö se sinusta tukahduttaa ja miksi vit*ussa? Arvostelet aiheesta, josta sinulla ei ole omakohtaista kokemusta. Sinun vihasi ei ole selkeästi ollut kovin syvää, joten et tiedä, mille aloittajasta tuntuu. En tiedä minäkään, mutta en myöskään luule tietäväni sitä häntä itseään paremmin.

t.kristallikissa

Minä en käsittele ap:tä silkkihansikkain ja lähde yliymmärtämään hänen jättisuuriksi paisuneita ajatusvääristymiään. Sinulla sen sijaan selvästikin on ylikehittynyt hoivavietti tuollaisia ammattikiukuttelijoita kohtaan. Koeta pitää rajasi ja kommentoi omasta puolestasi.

Esitin ap:lle vaihtoehdon, jota kannattaa harkita. Vihaa hän saa tuntea ihan rauhassa, mutta jos ei anna itselleen lupaa lähteä tutkimaan mitään muuta tapaa käsitellä omassa elämässä olevia pulmia, niin tuskin mikään liikahtaa eteenpäin. 

Voin sanoa, että sinusta ei tule olemaan hänelle mitään hyötyä. Näen sen aivan suoraan. Haaskaat aikaasi.

t.kristallikissa

Ei Helevatti, näet tarott-korteista? Häirittiikö yksinpuhelua oivalluksella, joka muuten puhdas kymppi.

Hänen asenteestaan näin. Ihan ok asenne, jos ihmisellä ei ole kovin syviä vaikeuksia jossain asiassa.

t.kristallikissa

Oletko ap:n " terapeutti ", kun vastaat hänen puolestaan😀?

Syviä ongelmia? Ylimielinen ja aggressiivinen ap se jaksaa vinkua.

En ole, mutta on selvää, että jos jollain ei mitkään naissuhteet edes käynnisty, vaikka hlö itse niin kovasti toivoo, taustalla on syviä vaikeuksia, jotka eivät ole hänen syytään.

t.kristallikissa

Ja siis lisättäköön mukaan vielä se, että ja jos tästä tulee pahaa oloa, eikä jaksa kiipeillä vuorille. Koska totta kai on joitain, joilla ei suhteita ole, mutta se ei aiheuta pahoinvointia ja haluaa harrastaa. Tai kuka tietää, oliko pahoinvointi ensin eli mikä on muna, mikä kana, ja jos nuorella on pahoinvointia se on juuri muiden aiheuttamaa, lapsuuden pääasiassa.

t.kristallikissa

No minua auttoi näin:

- osaan käsitellä tunteeni kypsästi ja rakentavasti ja hallita käytökseni kohtalaisesti tunnekuohussakin

- osaan olla läheisilleni parempi läheinen

- lakkasin vihaamasta itseäni

- kehitin terveemmät, inhimillisemmät arvot

- lievitti syvään juurtuneita pelon ja häpeän tunteita jotka rajoittivat elämääni todella rajusti

- sain korvaamatonta tukea kehitykseni ja vointini jatkuvasta seurannasta ja ihan vaan siitä että joku kuunteli eikä sanonut jotain mikä olisi tehnyt tilanteen vaan pahemmaksi

Yhtä mielisairas ikävä kyllä olen kuin ennen terapiaakin, mutta silti olen oikein tyytyväinen että tuli käytyä. Ihmiset pitää musta ihan eri lailla kuin ennen, ja hetkittäin tunnen jopa olevani toisille voimavara enkä taakka. Tulevaisuudessa varmaan työskentely jossain vaiheessa jatkuu, ja silloin odotan saavani tukea

- elämänhallinnan kehittämiseen sairauden aiheuttamassa vaikeassa tilanteessa, sairauden aiheuttamien rajoitusten puitteissa

- ohjausta, ideoita, palautetta ja suoriutumisen tukea ja seurantaa siihen että löytäisin sairaudesta huolimatta itselleni sopivan tavan osallistua yhteiskunnan ylläpitämiseen.