Pystyisitkö seurustelemaan entisen narkomaanin kanssa
Olen tavannut erään naisen joka on maailman ihanin ja kaunein, mutta entinen narkkari. Ja ongelma on se että en vaan jotenki tajua miten joku niin fiksu ja kaunis ihminen on pystynyt tekemään tuollaisia asioita. En edes halua kuulla kaikkea hänestä koska luulen että jättäisin hänet jos kuulisin ihan kaikki sekoilut. Ymmärrän kyllä mennyt on mennyttä ja hienoa että on saanut elämänsä taas raiteilleen. Mut jotenki mua ahdistaa välil tää suhde.
Kommentit (42)
Ei se ex-narkkarikaan tunnista itseään siitä narkkielämästä ja niistä muistoista. Se on sellainen itseään ruokkiva pyörremyrsky johon periaatteessa kuka tahansa kiltti ja normaali ihminen voi joutua. Siinä jamassa sitä on joku ihan muu. Kun raitistuu ja elämä palaa raiteilleen niin sitä on jälleen se normaali kiltti ihminen ja hänelle itseelleenkin se ex-elämä tuntuu epätodelliselta pahalta unelta. Ei ole kovin suuri valhe sanoa että ihminen on addiktion vallassa ikään kuin demonin riivaama. Siltä se tuntuu kokijasta ja siltä se näyttää ulospäinkin.
Anna palaa. Ainoa este suhteelle voisi olla se, jos epäilet hänen kykyään pysyä raittiina. Silloin ei suhteeseen tule lähteä. Mutta jos hänen elämä on varmalla pohjalla ja hän on saanut päänsä kuntoon niin mikäpä estää.
Monet huumeet varastoituu aivojen rasvakudokseen ja sitten vuosienkin jälkeen liukenee sieltä jos äiti esim imettää tai on raskaana , kulkeutuu vauvalle . En ainakaan menisi lisääntymään narkanneen kanssa .
Vierailija kirjoitti:
Monet huumeet varastoituu aivojen rasvakudokseen ja sitten vuosienkin jälkeen liukenee sieltä jos äiti esim imettää tai on raskaana , kulkeutuu vauvalle . En ainakaan menisi lisääntymään narkanneen kanssa .
Et voi olla tosissas
Päihteet saavat otteen ihmisestä, jolle ne antavat jotain enemmän kuin elämä ilman päihteitä. Se, että elämä on vaillinaista ja vajaata ilman päihteitä ei siitä muutu sillä, että pinnistelee olemaan ilman. Tämä kai on riippuvuuksien lähtökohta eikä "aineiden" saatanallisuus. Korjaantuko entinen käyttäjä nauttimaan edes joten kuten normaalista elämästä lienee avainkysymys. Monet ex-alkoholistit esimerkiksi ovat ilmeisesti ei niin kovin innostavaa seuraa. Varmasti poikkeuksiakin on. Pitkä tie.
Vierailija kirjoitti:
Päihteet saavat otteen ihmisestä, jolle ne antavat jotain enemmän kuin elämä ilman päihteitä. Se, että elämä on vaillinaista ja vajaata ilman päihteitä ei siitä muutu sillä, että pinnistelee olemaan ilman. Tämä kai on riippuvuuksien lähtökohta eikä "aineiden" saatanallisuus. Korjaantuko entinen käyttäjä nauttimaan edes joten kuten normaalista elämästä lienee avainkysymys. Monet ex-alkoholistit esimerkiksi ovat ilmeisesti ei niin kovin innostavaa seuraa. Varmasti poikkeuksiakin on. Pitkä tie.
Niin. Siksi usein tarvitaankin kunnon pohjakosketus, jonka jälkeen on helpompi valita pienempi paha eli se raittius. Ei sekään tosiaan ole laatuelämän tae mutta parempaa paskaa kuin se edellinen pjaska.
Kai niitä flashbakkeja voi tulla kunnes elimistö on puhdistunut. Se että kiintyy on huonompi juttu jos ilmenee eitoivottua käytöstä. Rakastaa voi kauempaa, järkevästi.
Draama ei ole kaikille...
Päihdeongelmaisen kanssa joutuu aina olemaan ns. varpaillaan, ei pysty luottamaan 100 prosenttisesti.
Ehkä hyvinkin jonain päivänä, sillä itse olen alkoholisti, mutta omasta alkoholinkäytöstä on senverran vähän aikaa, että nyt olisi vaarana sen toisen alkaa juoda mun myötävaikutuksella. Sitten kun olen itse ollut muutaman vuoden selvänä, toinen raitistunut riippuvuussairas voisi olla hyväkin kumppani, koska ymmärtää tätä helvetillistä ja elinikäistä sairautta.
Hyvin pystyisin jos ei enää käytä.
Ikävää sanoa näin, koska onhan entisillä narkomaaneillakin oikeus tavoitella onnellista loppuelämää, mutta itse en pystyisi. Olen tosin itse nainen, mutta en harkitsisi hetkeäkään entistä narkomaania. Pelkäisin henkeni edestä sekä häntä että hänen rikollisia kontaktejaan. Joku voisi kostaa hänelle käymällä minun kimppuuni. Enkä pystyisi luottamaan sellaiseen ihmiseen. Varmasti paras kumppani tällaisille ihmisille voisi olla joku saman kokenut, joka ymmärtäisi elämän vaurioittamaa ihmistä.
Jos olisin mies, en piittaisi ulkonäöstä vaan siitä, millainen se ihminen itse on. Ehkä, parhaassa tapauksessa, joku olisi voinut saada elämänsä raiteilleen ja elää loppuelämänsä kuivilla, mutta itse en uskaltaisi ottaa riskiä.
Pystyisin ja itse asiassa minulla on tuore parisuhde entisen narkkarin kanssa.
Laita luiskaan vaan. Kohta heräät kun se yrittää puukottaa sua harhoissaan.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin pystyisin jos ei enää käytä.
Heh, sama kun alkaisit parisuhteeseen sarjapettäjän kanssa.
Villiä naista tautisempi on vain nisti.
Eli en.
Minkä takia esität mieķķosta vauvapalstalla?
Vierailija kirjoitti:
Päihdeongelmaisen kanssa joutuu aina olemaan ns. varpaillaan, ei pysty luottamaan 100 prosenttisesti.
Vähän kuin nainen.
Määritelmä mikä on narkkari?
Onko narkkari jos ei piikitä?
Onko narkkari jos käy töissä tai opiskelee?
Onko narkkari jos ei varasta?
Moni käyttää, muttei piikitä, tee rikoksia yms. ja opiskelee, käy töissä, on siisti koti. Huumeenkäyttäjät ei ole samanlaisia niin kuin ei alkoholinkäyttäjätkään.