Miten niitä töitä voi hakea muuten kuin työkkärin työpaikkailmoitusten kautta?
Mistä ihmiset oikein löytää aina töitä, kun itse en löydä mitään?? Aina kuulee kuinka joku on saanut sellaisen ja sellaisen työpaikan ja itse vain sitten miettii, että aijaa, mistähän se on tuostakin saanut vihiä, kun ei ole ilmoitusta mollin sivuilla näkynyt eikä missään muuallakaan.
Kommentit (49)
useimmat firmat ilmoittavat työpaikoistaan jossain muualla kuin mollissa. Lehdissä, lindkedinissä, monsterissa, aarresaaressa, firman omilla rekrysivuilla.
Toimi säännöllisesti, tee paljon työtä, ole kärsivällinen ja ole erittäin aktiivinen. Valmistele hyvä, myyvä ja vakuuttava hissipuhe. Pommitat sitten yrityksiä työhakemuksilla, soittele eri paikkoihin, käy paikan päällä kyselemässä ja utele esim sukulaosilya ja muilta tuttavilta tietävätkö he jotain vapaista tai vapautuvista työpaikoista.
Poikani sai kuukaudessa töitä tekemällä hyvän Cv ja esittelyn, joita kävi jakamassa eri yrityksille. Sai kaksi tarjousta ja valitsi niistä toisen.
Työpaikkoja näyttää pyörivän tämänkin palstan mainoksissa.
Työkokeilut. Olin kokeilussa sinne ei voitu palkata, mutta sieltä minua suositeltiin toisaalle ja sain paikan.
"Aktiivisesti pitäisi lähteä tarjoamaan itseään ovelta ovelle", mutta pääsy tyssää infotiskiin useimmissa toimistotöissä. Kaupat ja muut avoimet liikkeet eivät ehdi keskustella työnhakijan kanssa, kun muutenkin on työvoimaa vähennetty minimiin. Näissä ei useimmiten edes ole paikalla/tavattavissa päällikkötason ihmistä, joka rekrytoinneista jotain voisi sanoa. "Laita avoin hakemus", sanotaan ja senhän tietää mihin ne päätyvät.
Tätä minäkin olen ihmetellyt. Asun kaupungissa, joka tunnetusti on erittäin sisäänpäinlämpiävä. Jopa kaupungin kesätyöpaikat tuntuvat menevän työntekijöiden lapsille. Olen yrittänyt vaikka millä tavalla saada töitä mutta ei edes haastattelukutsuja irtoa. Kuitenkin ihmiset tuntuvat työllistyvän yrityksiin, joihin itsekin olen hakenut. Suhteillako tämäkin tapahtuu.
Jos suhteita ei kertakaikkiaan ole, niin kuinka se jalka työnnetään oven väliin?
duunitori.fi
monster.fi
avointyopaikka.fi
Mä olen myös googleen kirjoittanut ammattinimikkeen ja sieltä niitä aukeaa. Katselin just HUS sivuja. Tosi paljon haetaan hoitohenkilökuntaa. Harmi kun minusta ei siihen hommaan ole, olis varma työpaikka ainakin täällä pk-seudulla.
Vierailija kirjoitti:
Tätä minäkin olen ihmetellyt. Asun kaupungissa, joka tunnetusti on erittäin sisäänpäinlämpiävä. Jopa kaupungin kesätyöpaikat tuntuvat menevän työntekijöiden lapsille. Olen yrittänyt vaikka millä tavalla saada töitä mutta ei edes haastattelukutsuja irtoa. Kuitenkin ihmiset tuntuvat työllistyvän yrityksiin, joihin itsekin olen hakenut. Suhteillako tämäkin tapahtuu.
Jos suhteita ei kertakaikkiaan ole, niin kuinka se jalka työnnetään oven väliin?
Näin just. Mullakaan ei ole mitään suhteita mihinkään suuntaan.
Ja nuo monsterit ym. käyn kyllä aina läpi. Useinkaan niissä ei ole näkynyt niitä paikkoja, joihin joku kuitenkin on työllistynyt. Eli kai sitten suhteilla on saanut/löytänyt paikan...
Ap.
Vierailija kirjoitti:
"Aktiivisesti pitäisi lähteä tarjoamaan itseään ovelta ovelle", mutta pääsy tyssää infotiskiin useimmissa toimistotöissä. Kaupat ja muut avoimet liikkeet eivät ehdi keskustella työnhakijan kanssa, kun muutenkin on työvoimaa vähennetty minimiin. Näissä ei useimmiten edes ole paikalla/tavattavissa päällikkötason ihmistä, joka rekrytoinneista jotain voisi sanoa. "Laita avoin hakemus", sanotaan ja senhän tietää mihin ne päätyvät.
Jokaisessa paikassa, jossa poikani kävi joku ne paperit vastaanotti. Tiedä sitä sitten monessako paikassa meni roskiin. Kahdessassa paikassa ei ainakaan mennyt ja se riitti työllistymiseen. Eikä yhden päivän työ mennyt ainakaan hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Tätä minäkin olen ihmetellyt. Asun kaupungissa, joka tunnetusti on erittäin sisäänpäinlämpiävä. Jopa kaupungin kesätyöpaikat tuntuvat menevän työntekijöiden lapsille. Olen yrittänyt vaikka millä tavalla saada töitä mutta ei edes haastattelukutsuja irtoa. Kuitenkin ihmiset tuntuvat työllistyvän yrityksiin, joihin itsekin olen hakenut. Suhteillako tämäkin tapahtuu.
Jos suhteita ei kertakaikkiaan ole, niin kuinka se jalka työnnetään oven väliin?
Joko työkokeilulla hankitulla työkokemuksella ja verkostoilla tai aloittamalla ottamalla vastaan lähes mitä tahansa (ei kuitenkaan puhelinmyynti-) työtä. En nyt muista prosentteja, mutta selkeästi suurin osa (2/3 ellei peräti 3/4) töihin palkattavista on ennestään töissä olevia. Eli on huomattavasti helpompaa päästä töihin, jos hakee uutta työpaikkaa työssäkäyvänä kuin jos on jo työtön. Ja toisen tilaston mukaan työllistyminen vaikeutuu merkittävästi jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
"Aktiivisesti pitäisi lähteä tarjoamaan itseään ovelta ovelle", mutta pääsy tyssää infotiskiin useimmissa toimistotöissä. Kaupat ja muut avoimet liikkeet eivät ehdi keskustella työnhakijan kanssa, kun muutenkin on työvoimaa vähennetty minimiin. Näissä ei useimmiten edes ole paikalla/tavattavissa päällikkötason ihmistä, joka rekrytoinneista jotain voisi sanoa. "Laita avoin hakemus", sanotaan ja senhän tietää mihin ne päätyvät.
Mitä sitä vaivaa näkemään, kun johonkin se kuitenkin tyssää. Ikään, koulutukseen, ulkonäköön, infotiskiin. jne. Kyllä näitä pirun huonoja tekosyitä löytyy olla hakematta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä minäkin olen ihmetellyt. Asun kaupungissa, joka tunnetusti on erittäin sisäänpäinlämpiävä. Jopa kaupungin kesätyöpaikat tuntuvat menevän työntekijöiden lapsille. Olen yrittänyt vaikka millä tavalla saada töitä mutta ei edes haastattelukutsuja irtoa. Kuitenkin ihmiset tuntuvat työllistyvän yrityksiin, joihin itsekin olen hakenut. Suhteillako tämäkin tapahtuu.
Jos suhteita ei kertakaikkiaan ole, niin kuinka se jalka työnnetään oven väliin?Joko työkokeilulla hankitulla työkokemuksella ja verkostoilla tai aloittamalla ottamalla vastaan lähes mitä tahansa (ei kuitenkaan puhelinmyynti-) työtä. En nyt muista prosentteja, mutta selkeästi suurin osa (2/3 ellei peräti 3/4) töihin palkattavista on ennestään töissä olevia. Eli on huomattavasti helpompaa päästä töihin, jos hakee uutta työpaikkaa työssäkäyvänä kuin jos on jo työtön. Ja toisen tilaston mukaan työllistyminen vaikeutuu merkittävästi jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.
Puhelinmyyntityötä ei kannata väheksyä työllisyyden edistäjänä. Se on oikein oivallinen merkki siitä, että haluaa enemmin tehdä töitä kun kerryttää aukkoja työuraan olemalla työttömänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä minäkin olen ihmetellyt. Asun kaupungissa, joka tunnetusti on erittäin sisäänpäinlämpiävä. Jopa kaupungin kesätyöpaikat tuntuvat menevän työntekijöiden lapsille. Olen yrittänyt vaikka millä tavalla saada töitä mutta ei edes haastattelukutsuja irtoa. Kuitenkin ihmiset tuntuvat työllistyvän yrityksiin, joihin itsekin olen hakenut. Suhteillako tämäkin tapahtuu.
Jos suhteita ei kertakaikkiaan ole, niin kuinka se jalka työnnetään oven väliin?Joko työkokeilulla hankitulla työkokemuksella ja verkostoilla tai aloittamalla ottamalla vastaan lähes mitä tahansa (ei kuitenkaan puhelinmyynti-) työtä. En nyt muista prosentteja, mutta selkeästi suurin osa (2/3 ellei peräti 3/4) töihin palkattavista on ennestään töissä olevia. Eli on huomattavasti helpompaa päästä töihin, jos hakee uutta työpaikkaa työssäkäyvänä kuin jos on jo työtön. Ja toisen tilaston mukaan työllistyminen vaikeutuu merkittävästi jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.
Työkokeiluja takana vuoden verran. Jokaisessa kokeilupaikassa olisin saanut olla pitempäänkin mutta vain kokeilijana, työsuhdetta ei haluttu solmia. Kaikenlaista hanttihommaa ja osa-aikaa olen niinikään tehnyt ja teen parhaillaankin mutta ei sekään tunnu johtavan mihinkään. Arvostan kaikenlaista työtä mutta kun on lukio ja amk käytynä, olisi mukava tehdä välillä muutakin kuin sellaista työtä, johon ei tarvitsisi minkäännäköistä koulutusta.
Mä en ymmärrä ihmisiä, joilla "ei ole mitään suhteita". Siis te ette tunne ketään, joka voisi sanoa, että olette järkeviä ihmisiä tai ahkeria työntekijöitä? Te ette ole sukua kenellekään, ette kenenkään tuttavia, entisiä työ- tai opiskeukavereita, ettekä ole koskaan tavanneet ketään? Olette täysin tynnyrissä kasvaneet, ketään koskaan ole nähneet ettekä kenenkään kanssa tervehdystä vaihtaneet. En rehellisesti sanottuna usko. KAIKILLA on jotain suhteita.
Vai oletteko te kaikille aina vain selittäneet, että ette oikeastaan osaa mitään, ettekä halua tehdäkään mitään ja jos joku teidät joskus palkkaisi, te huijaisitte riistäjätyönantajaa parhaan taitonne mukaan? Sen uskon kyllä, koska tällaisia ihmisiä on. Jotkut ovat jopa osoittaneet tämän käytännössä. Ja silloin teillä ei tosiaan ole suosittelijaa. Mutta tässä tapauksessa se on kyllä oma syynne.
Huomaa, että suosittelijan ei tarvitse olla mikään iso kiho. Oikeastaan sen pitäisi olla samalla askelmalla tai yhtä askelmaa ylempänä kuin mille te haette. joku sellainen, joka tietää sekä teidät, että sen työn vaatimukset, johon teitä suosittelee. Ei liian kaukana teistä ja teidän työnkuvasta.
Vierailija kirjoitti:
"Aktiivisesti pitäisi lähteä tarjoamaan itseään ovelta ovelle", mutta pääsy tyssää infotiskiin useimmissa toimistotöissä. Kaupat ja muut avoimet liikkeet eivät ehdi keskustella työnhakijan kanssa, kun muutenkin on työvoimaa vähennetty minimiin. Näissä ei useimmiten edes ole paikalla/tavattavissa päällikkötason ihmistä, joka rekrytoinneista jotain voisi sanoa. "Laita avoin hakemus", sanotaan ja senhän tietää mihin ne päätyvät.
Juu, miten kävelet esimerkiksi noin vain johonkin tehtaaseen tai rakennustyömaalle? Ja omassa työpaikassani (kauppa) on vain kiusallista, kun joku tulee kysymään töitä, eikä esimies ole paikalla. Sitten sanot, että "ei ole nyt paikalla, mutta on ehkä huomenna, mutta en nyt juuri muista mihin aikaan, no odotas, minä käyn tuolla toisessa päässä taloa, katsomassa työvuorolistat". Sitten se hakija käy seuraavana päivänä tervehtimässä esimiestä, joka sanoo, että laita hakemus nettilomakkeena. Ihan järjetön vaiva, joka ei ainakaan meillä johda yhtään mihinkään kenenkään hyödyksi.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä ihmisiä, joilla "ei ole mitään suhteita". Siis te ette tunne ketään, joka voisi sanoa, että olette järkeviä ihmisiä tai ahkeria työntekijöitä? Te ette ole sukua kenellekään, ette kenenkään tuttavia, entisiä työ- tai opiskeukavereita, ettekä ole koskaan tavanneet ketään? Olette täysin tynnyrissä kasvaneet, ketään koskaan ole nähneet ettekä kenenkään kanssa tervehdystä vaihtaneet. En rehellisesti sanottuna usko. KAIKILLA on jotain suhteita.
Vai oletteko te kaikille aina vain selittäneet, että ette oikeastaan osaa mitään, ettekä halua tehdäkään mitään ja jos joku teidät joskus palkkaisi, te huijaisitte riistäjätyönantajaa parhaan taitonne mukaan? Sen uskon kyllä, koska tällaisia ihmisiä on. Jotkut ovat jopa osoittaneet tämän käytännössä. Ja silloin teillä ei tosiaan ole suosittelijaa. Mutta tässä tapauksessa se on kyllä oma syynne.
Huomaa, että suosittelijan ei tarvitse olla mikään iso kiho. Oikeastaan sen pitäisi olla samalla askelmalla tai yhtä askelmaa ylempänä kuin mille te haette. joku sellainen, joka tietää sekä teidät, että sen työn vaatimukset, johon teitä suosittelee. Ei liian kaukana teistä ja teidän työnkuvasta.
Ainahan se syyt löytyy jostain muusta kuin itsestä. Ei minulla ole suhteita, ei minulla ole riittävästi kokemusta tai koulutusta. Hakemuksetkin päätyy ties minne. Eikä sitä työpaikkaa omalta takapihalta löydy.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä ihmisiä, joilla "ei ole mitään suhteita". Siis te ette tunne ketään, joka voisi sanoa, että olette järkeviä ihmisiä tai ahkeria työntekijöitä? Te ette ole sukua kenellekään, ette kenenkään tuttavia, entisiä työ- tai opiskeukavereita, ettekä ole koskaan tavanneet ketään? Olette täysin tynnyrissä kasvaneet, ketään koskaan ole nähneet ettekä kenenkään kanssa tervehdystä vaihtaneet. En rehellisesti sanottuna usko. KAIKILLA on jotain suhteita.
Vai oletteko te kaikille aina vain selittäneet, että ette oikeastaan osaa mitään, ettekä halua tehdäkään mitään ja jos joku teidät joskus palkkaisi, te huijaisitte riistäjätyönantajaa parhaan taitonne mukaan? Sen uskon kyllä, koska tällaisia ihmisiä on. Jotkut ovat jopa osoittaneet tämän käytännössä. Ja silloin teillä ei tosiaan ole suosittelijaa. Mutta tässä tapauksessa se on kyllä oma syynne.
Huomaa, että suosittelijan ei tarvitse olla mikään iso kiho. Oikeastaan sen pitäisi olla samalla askelmalla tai yhtä askelmaa ylempänä kuin mille te haette. joku sellainen, joka tietää sekä teidät, että sen työn vaatimukset, johon teitä suosittelee. Ei liian kaukana teistä ja teidän työnkuvasta.
Ei nyt ihan noinkaan. Minä en esim saanut omaa siskoani meille kesätöihin.
Suhteilla ja tuurilla.
Itse sain työpaikan, kun tuttava vinkkasi avoimesta paikasta ja suositteli minua työnantajalle. Muuten en olisi varmaan koskaan saanut tätä nykyistä työtä. Itse siis olin laittanut tähän paikkaan aiemmin avoimen hakemuksen ja myös tiedustellut työtä puhelimitse. Työnantaja ei siis minua huolinut sen oman yhteydenottoni perusteella, vaan tarvittiin tämä tuttava välikädeksi.