Lue keskustelun säännöt.
Just nyt antaisin mitä vain, että olisin taas 16v, istuisin siellä lapsuuden kodin sohvalla ja poikaystävä ajaisi mopolla pihaan
16.01.2018 |
Mulla on niiiiin ikävä sitä huoletonta nuoruutta, mopon pärinää ja poikaystävän halausta!!
Aikuisuus on ihan paskaa. Kukaan ei tee enää muuta kuin töitä, lasten hoitoa, perhettä perhettä perhettä. Ei mitään extempore kyläilyjä. Harvat kyläilytkin vain jäykkää kahvikupin kallistelua ja sekin äkkiä, kun pitää joutua kotiin, kun blaa blaa blaa!
No tulipahan taas ne Marimekon tarjousservetit käytettyä.
Elämä yhtä keittiön siivousta ja pyykin pyöritystä. Laskut huutaa maksamista ja ukko huutaa vessasta lisää paskapaperia.
Sama pyörä pyörii joka he**etin päivä!
Aamen.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
En osaa samastua. Saa asua ihanan miehen kanssa, tehdä mitä huvittaa, työpaikkakin itse valittu - toisin kuin koulut lapsena. Pyykkienpesu kuului elämään jo pentuna eikä se elämääni vieläkään riitä pilaamaan. Siis onko itselläsi perhettä, vai vihaatko ihan vain muiden perheitä..?
On mulla perhe. En mä perheitä vihaa.
Vihaan ilmeisesti ihan ylipäätään elämää. Eikä ole edes maanantai!
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei ole ikinä ollut tytyä, en osaa samaistua
Mikä olisi estänyt sinua lähtemästä pojan luokse, kenties omalla mopolla?
Vierailija kirjoitti:
Mikä olisi estänyt sinua lähtemästä pojan luokse, kenties omalla mopolla?
Ei siihen aikaan ollut tytöillä mopoja. Paitsi ihan tosi harvalla poikatytöllä. Pojat haki tytöt mopoillaan jos jonnekin mentiin.
Otsikko herätti niin vahvoja mielikuvia, että samaistuin vaikka mulla teininä ei edes ollut mopoilevaa poikaystävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä olisi estänyt sinua lähtemästä pojan luokse, kenties omalla mopolla?
Ei siihen aikaan ollut tytöillä mopoja. Paitsi ihan tosi harvalla poikatytöllä. Pojat haki tytöt mopoillaan jos jonnekin mentiin.
Paitsi että lapsena et oikeastaan voinut vaikuttaa omaan elämääsi mitenkään. 16-vuotiaana isoimmat päätökset ovat olleet lähinnä parisuhde ja opiskelupaikka. Aikuisena voi vaikuttaa omaan elämänlaatuun paljon enemmän.
En mä oikeasti vihaa elämää, mutta aargh! Eikö teitä koskaan väsytä tämä vastuullinen ja ankean harmaa aikuismainen elämä? Kun kaikki on niin rutiinimaista ja järkevää ja suunniteltua ja kukaan ei innostu enää mistään. Paitsi niistä sävy sävyyn olevista lautasliinoista.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En mä oikeasti vihaa elämää, mutta aargh! Eikö teitä koskaan väsytä tämä vastuullinen ja ankean harmaa aikuismainen elämä? Kun kaikki on niin rutiinimaista ja järkevää ja suunniteltua ja kukaan ei innostu enää mistään. Paitsi niistä sävy sävyyn olevista lautasliinoista.
Ap.
Mä lähdin vähän aikaa sitten just extempore laivareissulle uuden mieheni kanssa. Illalla päätettiin lähteä ja aamulla oltiin jo laivassa. Lapset olivat hoidossa. Joten ei, aikuinen elämäni ei ole harmaata tai rutiinia. Se on just sitä mitä itse haluaa elämällään tehdä.
Tuohon voit vain sinä vaikuttaa. Ota lomaa, lähde reissuun, tutustu uusiin kulttuureihin ja ihmisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mä oikeasti vihaa elämää, mutta aargh! Eikö teitä koskaan väsytä tämä vastuullinen ja ankean harmaa aikuismainen elämä? Kun kaikki on niin rutiinimaista ja järkevää ja suunniteltua ja kukaan ei innostu enää mistään. Paitsi niistä sävy sävyyn olevista lautasliinoista.
Ap.Mä lähdin vähän aikaa sitten just extempore laivareissulle uuden mieheni kanssa. Illalla päätettiin lähteä ja aamulla oltiin jo laivassa. Lapset olivat hoidossa. Joten ei, aikuinen elämäni ei ole harmaata tai rutiinia. Se on just sitä mitä itse haluaa elämällään tehdä.
Ehkä se ei tunnu harmaalta just nyt, mut kyllä se sitä on, myönnä pois!
Vierailija kirjoitti:
En mä oikeasti vihaa elämää, mutta aargh! Eikö teitä koskaan väsytä tämä vastuullinen ja ankean harmaa aikuismainen elämä? Kun kaikki on niin rutiinimaista ja järkevää ja suunniteltua ja kukaan ei innostu enää mistään. Paitsi niistä sävy sävyyn olevista lautasliinoista.
Ap.
Kuka sua estää elämästä niin kuin haluat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En mä oikeasti vihaa elämää, mutta aargh! Eikö teitä koskaan väsytä tämä vastuullinen ja ankean harmaa aikuismainen elämä? Kun kaikki on niin rutiinimaista ja järkevää ja suunniteltua ja kukaan ei innostu enää mistään. Paitsi niistä sävy sävyyn olevista lautasliinoista.
Ap.
Ymmärrän täysin mitä tarkoitat ja jaan fiiliksen. Ei tällä tarkoiteta mitään ex tempore -laivareissuja tai viini-iltaa oman ihanan miehen kanssa. Ikävä on enemmän sitä vastuusta vapataa elämää jossa ei koskaan tietänyt mitä päivä toi vastaan.
Olin toki 16 vuotiaana jo töissä, mutta ei kesätyö kaupassa ole mitään verrattuna tähän oravan pyörään.
Etenkin sitä ennakoimattomuutta kaipaan. Aamulla poikakaverin kanssa tehty äkkipäätös saattoi johtaa vaikka Tallinnaan keikalle tai isolla kaveriporukalla mökille valvomaan valkeaa kesäyötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mä oikeasti vihaa elämää, mutta aargh! Eikö teitä koskaan väsytä tämä vastuullinen ja ankean harmaa aikuismainen elämä? Kun kaikki on niin rutiinimaista ja järkevää ja suunniteltua ja kukaan ei innostu enää mistään. Paitsi niistä sävy sävyyn olevista lautasliinoista.
Ap.Ymmärrän täysin mitä tarkoitat ja jaan fiiliksen. Ei tällä tarkoiteta mitään ex tempore -laivareissuja tai viini-iltaa oman ihanan miehen kanssa. Ikävä on enemmän sitä vastuusta vapataa elämää jossa ei koskaan tietänyt mitä päivä toi vastaan.
Olin toki 16 vuotiaana jo töissä, mutta ei kesätyö kaupassa ole mitään verrattuna tähän oravan pyörään.
Etenkin sitä ennakoimattomuutta kaipaan. Aamulla poikakaverin kanssa tehty äkkipäätös saattoi johtaa vaikka Tallinnaan keikalle tai isolla kaveriporukalla mökille valvomaan valkeaa kesäyötä.
Nimenomaan, juuri näin.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon ajan mopoilijat sitten jo pissaa piikkilankaa ja polvet kremppaa kun pakkasillakin sitten oli pakko kylille.
Kyllä sitä tietynlaista huolettomuutta kaipaa ja sitä, että kaikki oli vielä edessä ja useampia ovia auki. Varsinkaan kun nyt aikuisena ei kaikki oo ihan putkeen mennyt muutenkaan.
Riippuu ihan siitä, kuinka hyvä lapsuus ja nuoruus on ollut. Jos taustalla on tunneköyhä lapsuudenkoti ja monen vuoden koulukiusaus, niin tämä keski-ikäisen hyvä, onnellinen ja arjen täyttämä perhe-elämä maistuu niin makealta.
Totta. Aikuisuus on tylsää. Kaikkea mitä teet tai haluat tehdä sanelee raha. Jos ei muuta niin aina pitää kuitenkin töissä käydä että on varaa vuokraan ja ruokaan.
Olen minäkin miettinyt, että voi kun saisin elää vielä yhden päivän kesältä 1999. Ei mitään stressiä tai murheita, vain auringonpaistetta ja iloisia tapahtumia. Vm. 83
En ole koskaan ymmärtänyt näitä "taustapeiliin tuijottajia". Miksi haikailla pieneen peräpäiliin ja menneisyyteen, kun edessä on suuri tuulilasi täynnä tulevaisuutta uusia asiota?
En osaa samastua. Saa asua ihanan miehen kanssa, tehdä mitä huvittaa, työpaikkakin itse valittu - toisin kuin koulut lapsena. Pyykkienpesu kuului elämään jo pentuna eikä se elämääni vieläkään riitä pilaamaan. Siis onko itselläsi perhettä, vai vihaatko ihan vain muiden perheitä..?