Lue keskustelun säännöt.
Vauvavuosi tuhosi henkisen ja ruumiillisen terveyteni sekä taloudellisen tilani
16.01.2018 |
Olen ollut pitkäiaikaistyötön (en vauvauonna), narsistin kanssa naimissia (en myöskään vauvavuonna) ja kärsinyt monesta asiasta, mutta MIKÄÄN niistä ei ollut yhtä kauea kuin vauvavuosi.
Itse synnytys käytännöllisesti katsoen vammautti minut, lapsen koliikki vei mielenterveyden ja avioliiton, pitkän mammaloman jälkeen sain potkut töistä, eikä kukaan enää ota minua mihinkään
Vauva toi helvetin.
Kommentit (19)
Tämä on totuus, mutta mammat eivät suostu myöntämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noista nyt synnytyksessä repeäminen ja miehen lähteminen tapahtuu joka toiselle! Suurin osa saa sentään pitää työnsä.
Kyllä ne lapset on niin ihania ja mukavia hankkia.
Miten synnytys tarkalleen ottaen vammautti sinut? Miten tilanne ajautui eroon lapsen isästä? Tapaako isä edes lasta? Onko vinkkejä miten välttää sama kohtalo?
On niitä paljon kamalampiakin kohtaloita. Sinä tai lapsesi voisi olla kuolemansairas. Ole kiitollinen siitä mitä sulla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kun kerrot totuuden. Olet katkeruudessasi ihailtava. Liian moni haluaa laittaa surkean kohtalonsa kiertoon, ja hehkuttaa siksi lapsiperhe-elämää, vanhemmuutta ja sen jälkeistä parisuhdetta.
Kuinka monta aloitusta olet jo tehnyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten synnytys tarkalleen ottaen vammautti sinut? Miten tilanne ajautui eroon lapsen isästä? Tapaako isä edes lasta? Onko vinkkejä miten välttää sama kohtalo?
Älä tee lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten synnytys tarkalleen ottaen vammautti sinut? Miten tilanne ajautui eroon lapsen isästä? Tapaako isä edes lasta? Onko vinkkejä miten välttää sama kohtalo?
Älä tee lapsia.
Tätä minäkin tulin sanomaan. - Eri kuin aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just kun olin koittanu psyykata itteniä lapsen tekemiseen, yees. Kiitos, taidankin pitää mieheni ja terveyteni
Uskon, että ap:n tarina on tosi. Kuitenkin inhottavaa sanoa "vauva toi helvetin", vaikka syyllinen ap:n ahdinkoon on ilmeisen paska työnantaja, yhteiskunnan huono tuki, riittämätön hoito vauvan koliikkiin, synnytyksen aikainen huono hoito jne jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Eli ei ole ihme, että syntyvyys laskee, kun yhteiskunnan tuki lapsiperheille on niin huonoa ja vain terveet ja/tai hyvin toimeentulevat pärjäävät.
Ja tosiaan toisaalta tilanne voisi olla pahempikin, kuten jotkut täällä sanovat. Teille sanoisin, että kuinka paha sen pitää olla, että siitä saa valittaa? Ilmeisesti sitten, kun kaikki on kuolleita tai kuolemansairaita....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla vielä on mies, vaikka ei tämä paska vauva-arki tulis millään tavalla muuttumaan vaikka olisin yksinhuoltaja. Paitsi taloudellisesti. Kaduttaa että tein lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on totuus, mutta mammat eivät suostu myöntämään.
Mikä ihmeen totuus?
Aloittaja on alun perinkin mielenterveystapaus. Varmaan silloin vauvavuosi tosiaan "tuhoaa" elämän.
Tasapainoisille ihmisille se on vain erilainen vuosi, joillekin ihana joillekin raskas.
En minä tunne yhtä ainutta ihmistä, jonka juuri vauvavuosi olisi tuhonnut ja äitejä tunnen paljon.
Ja aina tämä sama länkyttäminen repeämistä. Se on useimmille kuin haava sormessa. Toki joskus voi käydä ikävämminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun synnyttäneet kollegat on ihan suoraan sanoneet miten kamalaa se oli ettei kannata. Ja kun katsoo miten heidän kroppansa on mennyt pilalle niin ei se kyllä houkuta lasta tekemään. Mieluummin annan ajan rapisuttaa kehon kuin 9kk plus synnytys
Varsinkaan kun mies ei halua lapsia enkä oo itsekkään niitä halukas tekemään
Lapsettomat avioliitot päätyvät eroon paljon useammin kuin parien, joilla on lapsia. Eli nämä "tahdon pitää mieheni" -jutut eivät vastaa todellisuutta.
Tästä tietysti ei voi päätellä kovin paljoa. Lapsiperheillä on varmasti paljon korkeampi kynnys erota, koska ajatellaan lasten etua.
Ne lapsettomien pitkään kestävät liitot ovat mahdollisesti keskimäärin onnellisempia kuin lasten kanssa elävien.
Kuitenkaan mitään suoraa johtopäätöstä ei voi tehdä suhteen kestävyydestä lapsettomuuden perusteella.
Minäkin repesin perseeseen asti mutta lapsi on aivan ihana <3
Vierailija kirjoitti:
Minäkin repesin perseeseen asti mutta lapsi on aivan ihana <3
Sama juttu. Tikkejä oli hirveästi. Nyt tämä vauva on 26-vuotias ja sai juuri ADD diagnoosin. Voin sanoa, että tukkani ei ole turhaan harmaantunut, mutta vauvavuosi oli helpoin.
Tämä!