Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pitkä akateeminen koulutus ja haastava työ - nettopalkka alle 1500 € (tutkija)
16.01.2018 |
Tänään iski kunnolla tajuntaan. Kitkutan kolmatta vuotta vaativassa biolääketieteellisen alan tutkimusprojektissa, joka teettää töitä usein iltoja ja viikonloppuja myöten. Minulla on maisterin tutkinto (MSc) alalta, jonne oli vaikea päästä sisään, myöskään opinnot eivät olleet ihan leikinlaskua. Työni parhaimmillaan on mielenkiintoista ja palkitsevaa, koko ajan on "jännän äärellä", mutta ne miinukset.. Minulla ei ole työsuhdetta, eli työskentelen apurahalla jatkuvassa epävarmuudessa jatkosta. Apurahani suuruus on alle 2000 €, josta käteen jää n. 1450 €. Työkaverini ovat samassa tilanteessa, joten yksin itselleni en voi lähteä "palkan"korotusta vaatimaan - en itseasiassa edes usko, että se olisi mahdollista, sillä tutkijoiden työskentelyapuraha on säätiön määrittämä.
Työntekijänä olen taipuvainen ylitunnollisuuteen, mutta minkä ihmeen vuoksi painan koko ajan täysillä sellaisen summan eteen, jolla en tule ikinä rahoittamaan näitä perinteisiä (asuntoa, häitä, perhettä)? Matkustelusta tai muista edes puhumatta. Tiesin kyllä yliopistoon hakiessani, että tällä alalla en rikastu, mutta tämä on jo aika kohtuutonta... Löydän ehkä joskus jotain merkittävää, parannuksen sairauteen tai pariin, mutta näin pidemmän päälle jatkuva kädestä suuhun eläminen ei enää motivoi.
Muita samassa tilanteessa? Neuvoja
Kommentit (12)
Oikeastaan kaikki riippuu siitä, miten tärkeää tutkimustyö on sinulle. Jos sinulla on rahoitus ja olet hyvässä tutkimusryhmässä, niin todennäköisesti valmistut melko nopeasti tohtoriksi. Toisaalta, biotieteissä tohtorityöttömyys on korkeinta lukuunottamatta lääketieteen tohtoreita.
Minulla oli aikanaan melko ok rahoitus ja tein väikkäriä pääasiassa palkkatyönä. Mutta nyt post doccina rahoitus on todella kiven alla ja erittäin kilpailtua eikä sukupuolesta, iästä ja perheellisyydestä ole suoranaisesti etua tässä kilpailussa.
Eli tietysti haluan kannustaa tekemään väitöskirjan, jos olet motivoitunut, mutta myös miettimään jo jatko-opiskeluaikana mitä voisit tehdä jos tutkimustyö on syystä tai toisesta mahdottomuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti teet väikkäriä? Säätiöiden apurahat nyt ovat noita, on olemassa myös paikkoja, joissa saa palkkaa. Jos tutkijan uralle mielit, niin teet väikkärin loppuun ja sen jälkeen pääset toivottavasti parempipalkkaisiin töihin. Ei kukaan noilla säätiöiden apurahoilla loppuelämää elä. Kolmen vuoden jälkeen väikkärisi pitäisi kai olla jo aika pitkällä. Jos taas et vielä tee väikkäriä ja tutkimus kiinnostaa, niin haet sellaisia väikkäripaikkoja, joissa saa ihan palkkaa. Ei siitäkään kyllä käteen kovin paljon enempää jää.
Aika harva tutkija löytää urallaan parannuksen sairauteen tai kahteen. Hyvällä tuurilla tulet löytämään jonkun sairauden mekanismin, jonka avulla on mahdollista 50 vuoden päästä löytää toimiva lääke.
En tee väitöskirjaa. Kiitos kommenteista, palaan niihin pian.
Ap
Amis, se vaan tienaa enemmän. Näin meni slogan noin 10 v sitten.
Hei,
tiedän tuskasi. Olen itse samalla alalla väikkäriä vääntämässä. Ensimmäisen vuoden olin palkallisessa työsuhteessa, joskaan käteen ei varmaan jäänyt yhtään enempää kuin apurahalla. Apurahani on onneksi sentään 2000e/kk. Olen kuitenkin välillä ollut lyhyillä apurahapätkillä, joiden ajaksi ei voi ottaa MYEL-vakuutusta. Nyt kun jäin äitiyslomalle, niin näitä vakuutuksettomia kausia ei tietenkään lasketa mukaan vuositulooni... Eli äitiysrahani on sillä seurauksella pienempi. Verottaja toki laskuttaa vuosittaisten apurahojen kokonaissumman mukaan (siis kun ja jos taiteilija-apurahan yläraja ylityy).
Itse lähdin tekemään väitöskirjaa siksi, että tähtäsin jatko-koulutukseen (sairaalakemisti), johon tohtorin tutkinto on käytännössä lähes vaatimus. Myöhemmin ammattitoiveeni kuitenkin muuttui, enkä sinänsä enää hyödy tohtorintutkinnosta. Olen kuitenkin sen verran pitkällä, ettei hanskoja kannata enää heittää tiskiin. Lisäksi jatko-opiskelijana on ollut hyvä ottaa uutta ammattitoivetta tukevia kursseja ulkomaita myöten.
Teetkö nyt siis väitöskirjaa vai ei? Jos teet ja kolme vuotta on jo takana, niin kitkuta loppuun. Ala kuitenkin selvittää, mitä haluaisit tehdä sen jälkeen. Jos et tee väitöskirjaa, mutta haluaisit jatkaa tutkimuspuolella, niin yksi vaihtoehto on hakea esim. johonkin core-fasiliteettiin töihin. Pääset työskentelemään tutkimukseen liittyen, mutta vähemmällä "omalla vastuulla". Palkkatasosta tosin en osaa sanoa.
Yksi vaihtoehto on toki hankkia se hyvin tienaava mies. ;) Itse voisin nimittäin kuvitella, että repisin omia hiuksiani huomattavasti nykyistä enemmän, jos miehen tulotaso olisi samaa luokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tee väitöskirjaa. Kiitos kommenteista, palaan niihin pian.
Ap
No sitten tuossa ei ole järkeä, koska et kuitenkaan tule saamaan akateemista uraa. Kannattaa siis etsiä niitä töitä ihan yliopiston ulkopuolelta, yliopistolla kuitenkin on se tietty tutkijanura, jota pitää noudattaa.
Vierailija kirjoitti:
En tee väitöskirjaa. Kiitos kommenteista, palaan niihin pian.
Ap
Jos et tee väitöskirjaa, sun kannattaa lopettaa samoin tein. Tutkimusalalla muille kuin vähintään tohtoreille ei ole sijaa, tulevaisuutta eikä elämää. Lhtökohta kun on, että vasta tohtorina on tutkijaksi pätevä. Tutkimuksen johtajaksi vasta dosenttina. Omituista oikeastaan, että teidän ylipäätään on otettu rahoitettavaksi, jos ette ole tekemässä väikkäriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tuossa sekin outous, että yliopistot/verottaja alkaa olla aika tarkkana siitä, kenelle apurahoja saa maksaa. Yleensähän se on vastikkeetonta tuloa, eli ei voi käyttää palkkana ja katsotaan helposti veronkierroksi. Monessa paikassa apurahoja voi maksaa pelkästään opiskelijoille.
Vaimo tekee väikkäriä työmarkkinatuella ja satunnaisilla apurahoilla, matkustaa ulkomaille esiintymään minun lentopisteillä, asuu retkeilymajassa, syö eväitä ja ostaa vaatteet kirpputorilta. Ei suomessa kukaan täysipäinen lähde tutkijan uralle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etkö saa tehtyä julkaisuja, joissa olet ensimmäinen kirjoittaja vai miksi et tee väikkäriä? Eihän tuossa tosiaan ole mitään järkeä, jos et saa samalla sulkia hattuun! On kyllä surkea tuo apuraha, teen itse väikkäriä ja sain ennen ensimmäistä julkaisua noin 1800 euroa kuussa (netto), sen jälkeen palkka on noussut julkaisujen myötä (nyt netto 2500e). Nyt alkaa rahat jo riittämään asuntoon ja satunnaisiin matkoihinkin, mutta ei sentään vielä häihin. Toisaalta konferenssit ym. vievät ympäri maapallon, joten hirveä matkakuume ei ole päässyt kehittymään. En silti missään nimessä tekisi näin stressaavaa työtä tälläkään palkalla, jos en saisi tehtyä väikkäriä.
Jaaha, akateemiset riistokapitalistit taas kehuvat tuloillaan, me ollaan työttömiä ja meille jää tuista vuokran jälkeen vain 2800€
Alue: Aihe vapaa
Et siis tiedä olevasi jatko-opiskelija, joka väiteltyään menee oikeisiin töihin ja saa alakohtaista palkkaa??