HS:n jutussa 8.luokkalaisia joiden kotiintuloajat viikolla klo 21-23, viikonloppuna klo 01
Tuosta jutusta siis pisti silmään: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005523918.html?utm_campaign=tf-HS&ut…
Mitäs on mammat mieltä? Minusta kyllä tosi myöhäiset kotiintuloajat jos ulkona hillutaan 22-23 asti viikolla. Myös tuo 01 viikonloppuna on minusta liian myöhäinen tuon ikäisille.
Kommentit (179)
Meillä ei ole varsinaisia kotiintuloaikoja, muttei tarvitsekaan kun ovat kotona varsinkin arki-illat. Tai harrastuksista tulevat suoraan, kasin pintaan. Mitä teidän nuoret tekee viikolla myöhään? Meillä lapsilla on niin paljon harrastusmenoja ettei kavereita ehdi tai jaksa nähdä "vapaa-ajalla", tais siis nukkuma-ajalla. Toisaalta ei ole tarvekaan, näkevät koulussa, ja hyvä yrittää ajoissa nukkumaan :) Itse olin samanlainen, ei tarvetta kaverimiitingeille arkena, vaan se meni läkysissä ja harrastuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Ei lähimaillekaan! Kello 21 aina, tapauskohtaisesti jotkin bileet. Missän ei hengailla vaan kaverilla tai jossain menossa.
Johan tuo on järjetöntä ajanhukkaa!
Ajanhukkaa? Siis miten nuoren hengailu kavereiden kanssa on ajanhukkaa ja mitä sitten pitäisi tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöhemmin elämässä menestyy paremmin ne jotka keskittyy kouluun ja harrastuksiin. Noista hengaajista tulee tavan duunareita. Toki niitäki tarvitaan. Oman lapsen kaveripiirissä halveksutaan nuoria jotka hengaa ostareilla illat.
Haluaisitko mieluummin, että lapsesi on onnellinen vai menestynyt?
Yleensä menestynyt on onnellinen.
En usko että kukaan vanhempi toivoo lapsestaan duunaria.
"Yleensä menestynyt on onnellinen." Mistä ihmeestä tämän olet saanut päähäsi? Vaikka onhan se toki kivempi itkeä mersussa kuin skodassa..
Mistä sinä olet saanut päähäsi että onni tulee epäonniatumisiata, alisuorittamisesta ja olemattomista tavoitteista?
Kun katsoo esim kuolleisuuslukuja, köyhä luuseri kuoleekin aiemmin.
Mistä sinä olet saanut päähäsi että duunarilla ei voisi olla tavoitteita? Eikä duunarius ole yhtä kuin köyhyys
Siitä ettei hän kouluttaudu. jokin oma putkiliike ei ole tavoite.
Yleensä mitä matalampi koulutustaso, sitä huonommat tulot. Erityisesti naisilla duunariammatit ei todellakaan ole kultakaivoksia.
Oma putkiliike on ihan hyvä tavoite. Ja tavoitteita voi asettaa myös työn ulkopuolelle.
No ei ole. Eikä jokin painonnosto tai maakunnan pisimmät tekokynnnet ole sitä myöskään.
Kun noin halveksut niin toivottavasti osaat sitten omatoimisesti tehdä putkiremontin jos satut sellaista tarvitsemaan.
En ole sanonut ettei rupusakkiakon tarvittaisi, sanoin ettei kukaan vanhempi toivo lapsestaan rupusakkia. Lu-ku-tai-to.
Miksi haluat vastaanottaa palveluita rupusakilta?
Et edelleenkään tajua pointtia...
Duunareille on oma paikkansa, duunareiksi osa päätyy, mutta hyvä vanhempi ei toivo lapsestaan duunaria. Hän tekee kaikkensa, että noin ei käy. Mm tarjoamalla lapselleen teininä muutakin kuin hengailua yöllä.
Ohiksena pakko kysyä, että mitä pahaa on siinä, jos ihminen on duunari? Suurin osa ihmisistä on ns. duunareita.
Nuorella pitää olla tavoitteita ja pyrkimystä, yritystä eteenpäin.
Törkeintä on katkoa ne siivet ennen kuin ne edes kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lähimaillekaan! Kello 21 aina, tapauskohtaisesti jotkin bileet. Missän ei hengailla vaan kaverilla tai jossain menossa.
Johan tuo on järjetöntä ajanhukkaa!
Ajanhukkaa? Siis miten nuoren hengailu kavereiden kanssa on ajanhukkaa ja mitä sitten pitäisi tehdä?
No kyllä tuollainen tuntikausien velttoilu on ihan täyttä ajanhukkaa.
Pari kertaa viikossa voi käydä leffassa, kahvilla, kaupungilla esim jossain näyttelyssä tms. Mutta ei todellakaan jotain monen tunnin sessioita joka ilta tai keskellä yötä!
Voihan se kotiintuloaika olla vaikka 00:00, mutta nuori ihan oma-aloitteisesti tulee kotiin yleensä kymmeneltä.
Minusta ei ole pelkästään nukkumisen riittämättömyydessä tuo ongelma. Vaan siinä että noin myöhään yleensä aina tapahtuu ne epämukavimmat jutut..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöhemmin elämässä menestyy paremmin ne jotka keskittyy kouluun ja harrastuksiin. Noista hengaajista tulee tavan duunareita. Toki niitäki tarvitaan. Oman lapsen kaveripiirissä halveksutaan nuoria jotka hengaa ostareilla illat.
Haluaisitko mieluummin, että lapsesi on onnellinen vai menestynyt?
Yleensä menestynyt on onnellinen.
En usko että kukaan vanhempi toivoo lapsestaan duunaria.
"Yleensä menestynyt on onnellinen." Mistä ihmeestä tämän olet saanut päähäsi? Vaikka onhan se toki kivempi itkeä mersussa kuin skodassa..
Mistä sinä olet saanut päähäsi että onni tulee epäonniatumisiata, alisuorittamisesta ja olemattomista tavoitteista?
Kun katsoo esim kuolleisuuslukuja, köyhä luuseri kuoleekin aiemmin.
Mistä sinä olet saanut päähäsi että duunarilla ei voisi olla tavoitteita? Eikä duunarius ole yhtä kuin köyhyys
Siitä ettei hän kouluttaudu. jokin oma putkiliike ei ole tavoite.
Yleensä mitä matalampi koulutustaso, sitä huonommat tulot. Erityisesti naisilla duunariammatit ei todellakaan ole kultakaivoksia.
Oma putkiliike on ihan hyvä tavoite. Ja tavoitteita voi asettaa myös työn ulkopuolelle.
No ei ole. Eikä jokin painonnosto tai maakunnan pisimmät tekokynnnet ole sitä myöskään.
Kun noin halveksut niin toivottavasti osaat sitten omatoimisesti tehdä putkiremontin jos satut sellaista tarvitsemaan.
En ole sanonut ettei rupusakkiakon tarvittaisi, sanoin ettei kukaan vanhempi toivo lapsestaan rupusakkia. Lu-ku-tai-to.
Miksi haluat vastaanottaa palveluita rupusakilta?
Et edelleenkään tajua pointtia...
Duunareille on oma paikkansa, duunareiksi osa päätyy, mutta hyvä vanhempi ei toivo lapsestaan duunaria. Hän tekee kaikkensa, että noin ei käy. Mm tarjoamalla lapselleen teininä muutakin kuin hengailua yöllä.
Ohiksena pakko kysyä, että mitä pahaa on siinä, jos ihminen on duunari? Suurin osa ihmisistä on ns. duunareita.
Nuorella pitää olla tavoitteita ja pyrkimystä, yritystä eteenpäin.
Törkeintä on katkoa ne siivet ennen kuin ne edes kasvaa.
Jos unelmana on esimerkiksi ryhtyä hoitajaksi niin sen kieltäminenhän olisi juuri niiden siipien katkomista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöhemmin elämässä menestyy paremmin ne jotka keskittyy kouluun ja harrastuksiin. Noista hengaajista tulee tavan duunareita. Toki niitäki tarvitaan. Oman lapsen kaveripiirissä halveksutaan nuoria jotka hengaa ostareilla illat.
Haluaisitko mieluummin, että lapsesi on onnellinen vai menestynyt?
Yleensä menestynyt on onnellinen.
En usko että kukaan vanhempi toivoo lapsestaan duunaria.
"Yleensä menestynyt on onnellinen." Mistä ihmeestä tämän olet saanut päähäsi? Vaikka onhan se toki kivempi itkeä mersussa kuin skodassa..
Mistä sinä olet saanut päähäsi että onni tulee epäonniatumisiata, alisuorittamisesta ja olemattomista tavoitteista?
Kun katsoo esim kuolleisuuslukuja, köyhä luuseri kuoleekin aiemmin.
Mistä sinä olet saanut päähäsi että duunarilla ei voisi olla tavoitteita? Eikä duunarius ole yhtä kuin köyhyys
Siitä ettei hän kouluttaudu. jokin oma putkiliike ei ole tavoite.
Yleensä mitä matalampi koulutustaso, sitä huonommat tulot. Erityisesti naisilla duunariammatit ei todellakaan ole kultakaivoksia.
Oma putkiliike on ihan hyvä tavoite. Ja tavoitteita voi asettaa myös työn ulkopuolelle.
No ei ole. Eikä jokin painonnosto tai maakunnan pisimmät tekokynnnet ole sitä myöskään.
Kun noin halveksut niin toivottavasti osaat sitten omatoimisesti tehdä putkiremontin jos satut sellaista tarvitsemaan.
En ole sanonut ettei rupusakkiakon tarvittaisi, sanoin ettei kukaan vanhempi toivo lapsestaan rupusakkia. Lu-ku-tai-to.
Miksi haluat vastaanottaa palveluita rupusakilta?
Et edelleenkään tajua pointtia...
Duunareille on oma paikkansa, duunareiksi osa päätyy, mutta hyvä vanhempi ei toivo lapsestaan duunaria. Hän tekee kaikkensa, että noin ei käy. Mm tarjoamalla lapselleen teininä muutakin kuin hengailua yöllä.
Ohiksena pakko kysyä, että mitä pahaa on siinä, jos ihminen on duunari? Suurin osa ihmisistä on ns. duunareita.
Nuorella pitää olla tavoitteita ja pyrkimystä, yritystä eteenpäin.
Törkeintä on katkoa ne siivet ennen kuin ne edes kasvaa.
Jos unelmana on esimerkiksi ryhtyä hoitajaksi niin sen kieltäminenhän olisi juuri niiden siipien katkomista
Ei kenenkään unelma voi olla ryhtyä hoitajaksi. 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneks oma 15v ei ole missään kylillä enää ysin jälkeen. Ei edes viikonloppuna.
Kuulostaa tutulta. Näin 15v myöhemmin kaduttaa tosi paljon, että ei tullut eläneeksi kunnon nuoruutta. Sitä yrittää saada menetettyjä kokemuksia, mutta muut ihmiset pitävät vain säälittävänä. En siis käyttäisi ilmaisua "onneks"
Minä olen helpottunut siitä, että tajusin jättää nuoruuden kokemustenkeräilyn väliin. Eipä tullut sorruttua huumeisiin, en tullut hyväksikäytetyksi, en päätynyt itsemurhayrityksen tai hakatuksitulemisen jälkeen sairaalaan jne.
Hyviä nuoruuksia on kovin erilaisia. Mutta totta on, että jos 30v haluaa hengailemaan nuorisoporukoihin lentoasemalle tai kotibileisiin sekoilemaan, niin säälittävältähän se näyttää.
Enemmän harkittuja itsemurhayrityksiä on tietääkseni niillä, jotka kiltisti istuivat viikonloput koulukirjan ääressä kotona. Alkoholin suhteen olisi ehkä ollut helpompaa, jos kokemukset liittyisivät siihen, että pidetään hauskaa kavereiden kanssa ja otetaan samalla vähän kuppia eikä siihen, että ryypätään vintti pimeäksi yksinäisyyden ja pahan olon vuoksi
Tilastot eivät tue tietojasi itsemurhayrityksistä.
Eikä ns. rauhallinen nuoruus tarkoita sitä, etteikö olisi kavereita. Paremminhan näillä kunnollisilla nössönuorilla myöhemmässä elämässä menee kuin niillä, jotka eivät krapuloissaan päässeet kouluun maaantaina.
Ulkoisesti menee hyvin. Sisältä katkeria. Ei kaikki, mutta moni. Riippuu niin persoonasta. Joillekkin sopii rauhallinen elämäntyyli, osa haluaa "elää". Ja kun niiltä sen kieltää, niin ei se mitenkään positiivisesti vaikuta, vaikka sitä ei ulkoisesti näe. Kuten varmasti tiedät, ihmisillä on mitä ihmeellisempiä fiksaatioita ja ongelmia, mutta kertovat niistä vain ihmisille joihin voi todella luottaa (eli erittäin harvoille, usein ei kenellekkään).
Tässä se ongelma juuri onkin. Vanhemmat ajattelevat, että teinillä menee hyvin, kun on viikonloput kiltisti kotona ja koulusta tulee kiitettäviä. Samaan aikaan nuori miettii miten ja milloin päättäisi päivänsä, kun ei kestä enää. Vanhemmat ovat lähes aina sokeita näille ja tapahtumat tulevat yllätyksenä, vaikka olisi mt-alan ammattilainen
No hui mitä skenaarioita! Jos vanhemmat on sokeita lapsensa itsari-ajatuksille, niin väitän ettei heillä ole hyvää keskusteluyhteyttä. Kyllä vanhempien pitäisi olla koko ajan kartalla, mitä lapsensa päässä pyörii, ja jos lapsi ei halua puhua, huolestuisin ja miettisin ulkopuolistakin apua. Kotona pitää olla lapsenkin hyvä olla, ei siinä pitäisi olla enempää "kestämistä". Minä ainakin itse halusin teininä olla paljon kotona, en keksi syytä miksi en olisi halunnut. Rakastavat vanhemmat ja hyvä olla :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myöhemmin elämässä menestyy paremmin ne jotka keskittyy kouluun ja harrastuksiin. Noista hengaajista tulee tavan duunareita. Toki niitäki tarvitaan. Oman lapsen kaveripiirissä halveksutaan nuoria jotka hengaa ostareilla illat.
Haluaisitko mieluummin, että lapsesi on onnellinen vai menestynyt?
Yleensä menestynyt on onnellinen.
En usko että kukaan vanhempi toivoo lapsestaan duunaria.
"Yleensä menestynyt on onnellinen." Mistä ihmeestä tämän olet saanut päähäsi? Vaikka onhan se toki kivempi itkeä mersussa kuin skodassa..
Mistä sinä olet saanut päähäsi että onni tulee epäonniatumisiata, alisuorittamisesta ja olemattomista tavoitteista?
Kun katsoo esim kuolleisuuslukuja, köyhä luuseri kuoleekin aiemmin.
Mistä sinä olet saanut päähäsi että duunarilla ei voisi olla tavoitteita? Eikä duunarius ole yhtä kuin köyhyys
Siitä ettei hän kouluttaudu. jokin oma putkiliike ei ole tavoite.
Yleensä mitä matalampi koulutustaso, sitä huonommat tulot. Erityisesti naisilla duunariammatit ei todellakaan ole kultakaivoksia.
Oma putkiliike on ihan hyvä tavoite. Ja tavoitteita voi asettaa myös työn ulkopuolelle.
No ei ole. Eikä jokin painonnosto tai maakunnan pisimmät tekokynnnet ole sitä myöskään.
Kun noin halveksut niin toivottavasti osaat sitten omatoimisesti tehdä putkiremontin jos satut sellaista tarvitsemaan.
En ole sanonut ettei rupusakkiakon tarvittaisi, sanoin ettei kukaan vanhempi toivo lapsestaan rupusakkia. Lu-ku-tai-to.
Miksi haluat vastaanottaa palveluita rupusakilta?
Et edelleenkään tajua pointtia...
Duunareille on oma paikkansa, duunareiksi osa päätyy, mutta hyvä vanhempi ei toivo lapsestaan duunaria. Hän tekee kaikkensa, että noin ei käy. Mm tarjoamalla lapselleen teininä muutakin kuin hengailua yöllä.
Ohiksena pakko kysyä, että mitä pahaa on siinä, jos ihminen on duunari? Suurin osa ihmisistä on ns. duunareita.
Nuorella pitää olla tavoitteita ja pyrkimystä, yritystä eteenpäin.
Törkeintä on katkoa ne siivet ennen kuin ne edes kasvaa.
Jos unelmana on esimerkiksi ryhtyä hoitajaksi niin sen kieltäminenhän olisi juuri niiden siipien katkomista
Ei kenenkään unelma voi olla ryhtyä hoitajaksi. 😂
Voi kuule, tunnen moniakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneks oma 15v ei ole missään kylillä enää ysin jälkeen. Ei edes viikonloppuna.
Kuulostaa tutulta. Näin 15v myöhemmin kaduttaa tosi paljon, että ei tullut eläneeksi kunnon nuoruutta. Sitä yrittää saada menetettyjä kokemuksia, mutta muut ihmiset pitävät vain säälittävänä. En siis käyttäisi ilmaisua "onneks"
Minä olen helpottunut siitä, että tajusin jättää nuoruuden kokemustenkeräilyn väliin. Eipä tullut sorruttua huumeisiin, en tullut hyväksikäytetyksi, en päätynyt itsemurhayrityksen tai hakatuksitulemisen jälkeen sairaalaan jne.
Hyviä nuoruuksia on kovin erilaisia. Mutta totta on, että jos 30v haluaa hengailemaan nuorisoporukoihin lentoasemalle tai kotibileisiin sekoilemaan, niin säälittävältähän se näyttää.
Enemmän harkittuja itsemurhayrityksiä on tietääkseni niillä, jotka kiltisti istuivat viikonloput koulukirjan ääressä kotona. Alkoholin suhteen olisi ehkä ollut helpompaa, jos kokemukset liittyisivät siihen, että pidetään hauskaa kavereiden kanssa ja otetaan samalla vähän kuppia eikä siihen, että ryypätään vintti pimeäksi yksinäisyyden ja pahan olon vuoksi
Tilastot eivät tue tietojasi itsemurhayrityksistä.
Eikä ns. rauhallinen nuoruus tarkoita sitä, etteikö olisi kavereita. Paremminhan näillä kunnollisilla nössönuorilla myöhemmässä elämässä menee kuin niillä, jotka eivät krapuloissaan päässeet kouluun maaantaina.
Ulkoisesti menee hyvin. Sisältä katkeria. Ei kaikki, mutta moni. Riippuu niin persoonasta. Joillekkin sopii rauhallinen elämäntyyli, osa haluaa "elää". Ja kun niiltä sen kieltää, niin ei se mitenkään positiivisesti vaikuta, vaikka sitä ei ulkoisesti näe. Kuten varmasti tiedät, ihmisillä on mitä ihmeellisempiä fiksaatioita ja ongelmia, mutta kertovat niistä vain ihmisille joihin voi todella luottaa (eli erittäin harvoille, usein ei kenellekkään).
Tässä se ongelma juuri onkin. Vanhemmat ajattelevat, että teinillä menee hyvin, kun on viikonloput kiltisti kotona ja koulusta tulee kiitettäviä. Samaan aikaan nuori miettii miten ja milloin päättäisi päivänsä, kun ei kestä enää. Vanhemmat ovat lähes aina sokeita näille ja tapahtumat tulevat yllätyksenä, vaikka olisi mt-alan ammattilainen
No hui mitä skenaarioita! Jos vanhemmat on sokeita lapsensa itsari-ajatuksille, niin väitän ettei heillä ole hyvää keskusteluyhteyttä. Kyllä vanhempien pitäisi olla koko ajan kartalla, mitä lapsensa päässä pyörii, ja jos lapsi ei halua puhua, huolestuisin ja miettisin ulkopuolistakin apua. Kotona pitää olla lapsenkin hyvä olla, ei siinä pitäisi olla enempää "kestämistä". Minä ainakin itse halusin teininä olla paljon kotona, en keksi syytä miksi en olisi halunnut. Rakastavat vanhemmat ja hyvä olla :)
Minä olin yksinäinen ja vietin siksi paljon aikaa kotona. Siinä oli kyllä kestämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lähimaillekaan! Kello 21 aina, tapauskohtaisesti jotkin bileet. Missän ei hengailla vaan kaverilla tai jossain menossa.
Johan tuo on järjetöntä ajanhukkaa!
Ajanhukkaa? Siis miten nuoren hengailu kavereiden kanssa on ajanhukkaa ja mitä sitten pitäisi tehdä?
No kyllä tuollainen tuntikausien velttoilu on ihan täyttä ajanhukkaa.
Pari kertaa viikossa voi käydä leffassa, kahvilla, kaupungilla esim jossain näyttelyssä tms. Mutta ei todellakaan jotain monen tunnin sessioita joka ilta tai keskellä yötä!
Ei yöllä tietenkään, mutta miksei kun läksyt on tehty? Tätä en ole ikinä ymmärtänyt, omilla vanhemmillani oli sääntö ettei arkena nähty kavereita. En tiedä miksi, vastaus oli aina "ei arkena" istuin sitten kotona ja katsoin televisiota kun joku kaveri olisi halunnut lähteä pyöräilemään / uimaan / pelaamaan palloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneks oma 15v ei ole missään kylillä enää ysin jälkeen. Ei edes viikonloppuna.
Kuulostaa tutulta. Näin 15v myöhemmin kaduttaa tosi paljon, että ei tullut eläneeksi kunnon nuoruutta. Sitä yrittää saada menetettyjä kokemuksia, mutta muut ihmiset pitävät vain säälittävänä. En siis käyttäisi ilmaisua "onneks"
Minä olen helpottunut siitä, että tajusin jättää nuoruuden kokemustenkeräilyn väliin. Eipä tullut sorruttua huumeisiin, en tullut hyväksikäytetyksi, en päätynyt itsemurhayrityksen tai hakatuksitulemisen jälkeen sairaalaan jne.
Hyviä nuoruuksia on kovin erilaisia. Mutta totta on, että jos 30v haluaa hengailemaan nuorisoporukoihin lentoasemalle tai kotibileisiin sekoilemaan, niin säälittävältähän se näyttää.
Enemmän harkittuja itsemurhayrityksiä on tietääkseni niillä, jotka kiltisti istuivat viikonloput koulukirjan ääressä kotona. Alkoholin suhteen olisi ehkä ollut helpompaa, jos kokemukset liittyisivät siihen, että pidetään hauskaa kavereiden kanssa ja otetaan samalla vähän kuppia eikä siihen, että ryypätään vintti pimeäksi yksinäisyyden ja pahan olon vuoksi
Tilastot eivät tue tietojasi itsemurhayrityksistä.
Eikä ns. rauhallinen nuoruus tarkoita sitä, etteikö olisi kavereita. Paremminhan näillä kunnollisilla nössönuorilla myöhemmässä elämässä menee kuin niillä, jotka eivät krapuloissaan päässeet kouluun maaantaina.
Ulkoisesti menee hyvin. Sisältä katkeria. Ei kaikki, mutta moni. Riippuu niin persoonasta. Joillekkin sopii rauhallinen elämäntyyli, osa haluaa "elää". Ja kun niiltä sen kieltää, niin ei se mitenkään positiivisesti vaikuta, vaikka sitä ei ulkoisesti näe. Kuten varmasti tiedät, ihmisillä on mitä ihmeellisempiä fiksaatioita ja ongelmia, mutta kertovat niistä vain ihmisille joihin voi todella luottaa (eli erittäin harvoille, usein ei kenellekkään).
Tässä se ongelma juuri onkin. Vanhemmat ajattelevat, että teinillä menee hyvin, kun on viikonloput kiltisti kotona ja koulusta tulee kiitettäviä. Samaan aikaan nuori miettii miten ja milloin päättäisi päivänsä, kun ei kestä enää. Vanhemmat ovat lähes aina sokeita näille ja tapahtumat tulevat yllätyksenä, vaikka olisi mt-alan ammattilainen
No hui mitä skenaarioita! Jos vanhemmat on sokeita lapsensa itsari-ajatuksille, niin väitän ettei heillä ole hyvää keskusteluyhteyttä. Kyllä vanhempien pitäisi olla koko ajan kartalla, mitä lapsensa päässä pyörii, ja jos lapsi ei halua puhua, huolestuisin ja miettisin ulkopuolistakin apua. Kotona pitää olla lapsenkin hyvä olla, ei siinä pitäisi olla enempää "kestämistä". Minä ainakin itse halusin teininä olla paljon kotona, en keksi syytä miksi en olisi halunnut. Rakastavat vanhemmat ja hyvä olla :)
Minä olin yksinäinen ja vietin siksi paljon aikaa kotona. Siinä oli kyllä kestämistä.
Surullista :( Vika ei kuitenkaan varmaan ollut kodissasi, vaan siinä yksinäisyydessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lähimaillekaan! Kello 21 aina, tapauskohtaisesti jotkin bileet. Missän ei hengailla vaan kaverilla tai jossain menossa.
Johan tuo on järjetöntä ajanhukkaa!
Ajanhukkaa? Siis miten nuoren hengailu kavereiden kanssa on ajanhukkaa ja mitä sitten pitäisi tehdä?
No kyllä tuollainen tuntikausien velttoilu on ihan täyttä ajanhukkaa.
Pari kertaa viikossa voi käydä leffassa, kahvilla, kaupungilla esim jossain näyttelyssä tms. Mutta ei todellakaan jotain monen tunnin sessioita joka ilta tai keskellä yötä!
Ei yöllä tietenkään, mutta miksei kun läksyt on tehty? Tätä en ole ikinä ymmärtänyt, omilla vanhemmillani oli sääntö ettei arkena nähty kavereita. En tiedä miksi, vastaus oli aina "ei arkena" istuin sitten kotona ja katsoin televisiota kun joku kaveri olisi halunnut lähteä pyöräilemään / uimaan / pelaamaan palloa.
Kyllä meillä liikunnan harrastaminen kaverin kanssa hyväksytään. Yleensä käyttää omaa koiraansa jonkin lähellä asuvan kaverin kanssa.
Jos ei ole tanssiharkoissa.
Mutta toi jossain lentokentällä haahuilu niin ei, ei, ei.
Tai ylipäätään ulkona oleminen yhteen yöllä. Ei, ei, ei.
Meillä kotiintuloaika on 19-20 arkena ja viikonloppuna. Vanhin lapsi 15v, eikä ole ikinä tarvinnut tapella kotiintuloajasta.
En hyväksy ollenkaan kaupungilla oleskelua enää kasin jälkeen. Mitä järkeä edes on istuskella jossain, kun koko muu perhe esim. katsoo Netflixiä ja syö jotain hyvää iltapalaa? Meillä teini rakastaa olla perheen kanssa ja just kattoa yhdessä ohjelmia. En tiedä onko yleistä :D Kavereiden kanssa on sitten koulun jälkeen.
Meillä siis teini menee omaan huoneeseen noin klo 21 ja siellä saa tehdä mitä nyt haluaakin. Yleensä katsoo YouTubea tai Netflixiä
Minusta paras kotiintulo aika 14-vuotiaalle on arkisin klo 20-21 jos on läksyt jo tehty, mutta jos ei ole niin sillon kotiin klo 18 jotta jaksaa vielä läksyt tehdä. Viikonloppuisin sopiva kotiintulo aika on klo 23. 16-vuotiaana ei tarvitse enää kotiintulo aikoja, jos osaa järkevästi hoitaa asiansa.
Hieman surullista luettavaa tuo teksti, etenkin kun mainitsivat että vartijat kävivät häätämässä kun olivat Alepan aulassa leikkimässä asiakaspyörätuolilla. Eli eivät "ihan rauhallisesti juttele" keskenään. Tuollaiset nuoret ovat yleensä niitä joilla ei ole harrastuksia eikä mielenkiintoa mihinkään muuhun kuin tyhjäntoimittamiseen, jolloin syntyy niitä 28-vuotiaita "elämäntapatyöttömiä" kun nuori ei yksinkertaisesti kiinnostu mistään. Kaikki on tylsää ja noloo. Kotona ei ehkä kannusteta tarpeeksi minkään pariin eikä olla kiinnostuneita lapsen tulevaisuudesta. Pieni, ahdas asunto Itä-Helsingin kerrostalossa ja kiukkuiset vanhemmat, riitaisat sisarukset tai muut tekijät ajavat ulos viettämään aikaa. Nuorisotilat menevät kiinni aikaisin tai niitä ei ole tarpeeksi kaikille. Mennään siis hengailemaan johonkin jossa voi olla vapaasti, mutta kuitenkin turvallisesti vartijoiden läsnäollessa. Tällaisia teiniporukoita näkyy jatkuvasti Helsingissä ostareilla ja julkisissa maleksimassa.
Hattua pitää nostaa Aseman Lapset-yhdistyksen pyörittäjille. Hienoa että tuovat nuorille turvallista tilaa eivätkä anna ajautua vääriin piireihin, harvempi noista roskaamista ja metelöintiä lukuunottamatta on kunnon rikollisia. Joistakin tosin valitettavasti sellaisia tulee, mutta sitähän he yrittävät toiminnallaan kitkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneks oma 15v ei ole missään kylillä enää ysin jälkeen. Ei edes viikonloppuna.
Kuulostaa tutulta. Näin 15v myöhemmin kaduttaa tosi paljon, että ei tullut eläneeksi kunnon nuoruutta. Sitä yrittää saada menetettyjä kokemuksia, mutta muut ihmiset pitävät vain säälittävänä. En siis käyttäisi ilmaisua "onneks"
Minä olen helpottunut siitä, että tajusin jättää nuoruuden kokemustenkeräilyn väliin. Eipä tullut sorruttua huumeisiin, en tullut hyväksikäytetyksi, en päätynyt itsemurhayrityksen tai hakatuksitulemisen jälkeen sairaalaan jne.
Hyviä nuoruuksia on kovin erilaisia. Mutta totta on, että jos 30v haluaa hengailemaan nuorisoporukoihin lentoasemalle tai kotibileisiin sekoilemaan, niin säälittävältähän se näyttää.
Enemmän harkittuja itsemurhayrityksiä on tietääkseni niillä, jotka kiltisti istuivat viikonloput koulukirjan ääressä kotona. Alkoholin suhteen olisi ehkä ollut helpompaa, jos kokemukset liittyisivät siihen, että pidetään hauskaa kavereiden kanssa ja otetaan samalla vähän kuppia eikä siihen, että ryypätään vintti pimeäksi yksinäisyyden ja pahan olon vuoksi
Tilastot eivät tue tietojasi itsemurhayrityksistä.
Eikä ns. rauhallinen nuoruus tarkoita sitä, etteikö olisi kavereita. Paremminhan näillä kunnollisilla nössönuorilla myöhemmässä elämässä menee kuin niillä, jotka eivät krapuloissaan päässeet kouluun maaantaina.
Ulkoisesti menee hyvin. Sisältä katkeria. Ei kaikki, mutta moni. Riippuu niin persoonasta. Joillekkin sopii rauhallinen elämäntyyli, osa haluaa "elää". Ja kun niiltä sen kieltää, niin ei se mitenkään positiivisesti vaikuta, vaikka sitä ei ulkoisesti näe. Kuten varmasti tiedät, ihmisillä on mitä ihmeellisempiä fiksaatioita ja ongelmia, mutta kertovat niistä vain ihmisille joihin voi todella luottaa (eli erittäin harvoille, usein ei kenellekkään).
Tässä se ongelma juuri onkin. Vanhemmat ajattelevat, että teinillä menee hyvin, kun on viikonloput kiltisti kotona ja koulusta tulee kiitettäviä. Samaan aikaan nuori miettii miten ja milloin päättäisi päivänsä, kun ei kestä enää. Vanhemmat ovat lähes aina sokeita näille ja tapahtumat tulevat yllätyksenä, vaikka olisi mt-alan ammattilainen
No hui mitä skenaarioita! Jos vanhemmat on sokeita lapsensa itsari-ajatuksille, niin väitän ettei heillä ole hyvää keskusteluyhteyttä. Kyllä vanhempien pitäisi olla koko ajan kartalla, mitä lapsensa päässä pyörii, ja jos lapsi ei halua puhua, huolestuisin ja miettisin ulkopuolistakin apua. Kotona pitää olla lapsenkin hyvä olla, ei siinä pitäisi olla enempää "kestämistä". Minä ainakin itse halusin teininä olla paljon kotona, en keksi syytä miksi en olisi halunnut. Rakastavat vanhemmat ja hyvä olla :)
Minä olin yksinäinen ja vietin siksi paljon aikaa kotona. Siinä oli kyllä kestämistä.
Surullista :( Vika ei kuitenkaan varmaan ollut kodissasi, vaan siinä yksinäisyydessä?
Niin no, ei voi oikein erottaa noita kahta asiaa kun ne kulkivat käsi kädessä
Kotiintuloaikoja huolestuttavampaa oli tuo lorvailupaikka. Ei lentokenttä ole mikään olohuone, vaan kansallinen liikenteen solmukohta ja vieläpä erityisvalvonnassa oleva erikoiskohde.
Lentokenttä on muutenkin monelle sen verran stressaava ympäristö, että missään nimessä siitä ei tule sallia mitään nuorison hengailupaikkaa väistämättömine sivuoireineen: tilan vienti > häiriköinti > järjestyshäiriöt & ilkivalta ja lopulta steissin kaltainen perseily, kun sinne ilmestyy näiden "kultaisesti käyttäytyvien" lorvailijoiden perässä muita teinejä ryöstelemään tulevat löyhät kaveriporukat. Siihenhän se homma monesti menee, jos nuorison annetaan jossain alkaa lorvailla.
Lentoasema on tehty matkustajia varten a sellaisena se tulee pitääkin ehdottomasti.
En ole missään kohtaa väittänyt tai kirjoittanut niin. Suurin osa meistä on ihan tavallisia duunareita kuten palomiehiä, sairaanhoitajia, kirjanpitäjiä...