HS:n jutussa 8.luokkalaisia joiden kotiintuloajat viikolla klo 21-23, viikonloppuna klo 01

Meillä 8 luokkalaonen tulee treeneistä kotiin klo 22.30 viikolla, 3kertaa. Viikonloppuna treenit on päivällä ja illalla sitten nukutaan.

Kyllä joskus tapaa kavereita kaupungilla leffassa ja syömässä sen jälkeen. Eli aika myöhäinen on meidän aikataulut. Tulen itsekin töistä usein vasta lähempänä klo 24.00

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneks oma 15v ei ole missään kylillä enää ysin jälkeen. Ei edes viikonloppuna.

Kuulostaa tutulta. Näin 15v myöhemmin kaduttaa tosi paljon, että ei tullut eläneeksi kunnon nuoruutta. Sitä yrittää saada menetettyjä kokemuksia, mutta muut ihmiset pitävät vain säälittävänä. En siis käyttäisi ilmaisua "onneks"

Millaisia kokemuksia koet menettäneesi, kun et hengannut ostarilla tai ulkona paukkupakkasella yömyöhään?

Kertoikohan oikeasti totuuden? Ehkä kotiintuloaika on oikeasti varhaisempi tai joskus satunnaisesti esim. uudenvuodenaattona saanut olla 01 asti. Tuossa iässä aina vähän vedätetää kavereiden kuullen jos puhutaan kodin asettamista rajoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneks oma 15v ei ole missään kylillä enää ysin jälkeen. Ei edes viikonloppuna.

Kuulostaa tutulta. Näin 15v myöhemmin kaduttaa tosi paljon, että ei tullut eläneeksi kunnon nuoruutta. Sitä yrittää saada menetettyjä kokemuksia, mutta muut ihmiset pitävät vain säälittävänä. En siis käyttäisi ilmaisua "onneks"

Minä olen helpottunut siitä, että tajusin jättää nuoruuden kokemustenkeräilyn väliin. Eipä tullut sorruttua huumeisiin, en tullut hyväksikäytetyksi, en päätynyt itsemurhayrityksen tai hakatuksitulemisen jälkeen sairaalaan jne.

Hyviä nuoruuksia on kovin erilaisia. Mutta totta on, että jos 30v haluaa hengailemaan nuorisoporukoihin lentoasemalle tai kotibileisiin sekoilemaan, niin säälittävältähän se näyttää.

Enemmän harkittuja itsemurhayrityksiä on tietääkseni niillä, jotka kiltisti istuivat viikonloput koulukirjan ääressä kotona. Alkoholin suhteen olisi ehkä ollut helpompaa, jos kokemukset liittyisivät siihen, että pidetään hauskaa kavereiden kanssa ja otetaan samalla vähän kuppia eikä siihen, että ryypätään vintti pimeäksi yksinäisyyden ja pahan olon vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneks oma 15v ei ole missään kylillä enää ysin jälkeen. Ei edes viikonloppuna.

Kuulostaa tutulta. Näin 15v myöhemmin kaduttaa tosi paljon, että ei tullut eläneeksi kunnon nuoruutta. Sitä yrittää saada menetettyjä kokemuksia, mutta muut ihmiset pitävät vain säälittävänä. En siis käyttäisi ilmaisua "onneks"

Millaisia kokemuksia koet menettäneesi, kun et hengannut ostarilla tai ulkona paukkupakkasella yömyöhään?

Sellaisen tunteen, että kuulun johonkin. Olisin osa kaveriporukkaa. Tunne siitä, että lähipäivinä on tulossa jotain odottamisen arvoista (kotibileitä, hengailua urheilukentällä yms.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneks oma 15v ei ole missään kylillä enää ysin jälkeen. Ei edes viikonloppuna.

Kuulostaa tutulta. Näin 15v myöhemmin kaduttaa tosi paljon, että ei tullut eläneeksi kunnon nuoruutta. Sitä yrittää saada menetettyjä kokemuksia, mutta muut ihmiset pitävät vain säälittävänä. En siis käyttäisi ilmaisua "onneks"

Minä olen helpottunut siitä, että tajusin jättää nuoruuden kokemustenkeräilyn väliin. Eipä tullut sorruttua huumeisiin, en tullut hyväksikäytetyksi, en päätynyt itsemurhayrityksen tai hakatuksitulemisen jälkeen sairaalaan jne.

Hyviä nuoruuksia on kovin erilaisia. Mutta totta on, että jos 30v haluaa hengailemaan nuorisoporukoihin lentoasemalle tai kotibileisiin sekoilemaan, niin säälittävältähän se näyttää.

Enemmän harkittuja itsemurhayrityksiä on tietääkseni niillä, jotka kiltisti istuivat viikonloput koulukirjan ääressä kotona.

Ei ole.

Mulla oli tuollaiset kotiintuloajat 90-luvun teininä. Soitosta sai olla pidempäänkin viikonloppuisin. Hengailin kavereilla tai kaupungilla kavereiden kanssa. Hyvä perhetausta ja kilttejä oltiin.

Omille lapsille olen varmaan tiukempi. Maailma on muuttunut ja kaupunkikin on isompi.

Meillä menee syksyllä kasille.

Saa olla kesäisin ulkona 23.00 mutta ei meillä muuten ole mitään aikoja, kun on kotona koko talven.

Iso kaupunki mutta mitään paikkoja ei ole missä roikkua niin ovat teinit kotona ainakin kevääseen asti.

Koulupäivinä keväällä tullut kotiin yleensä 20.30.

Väännetään asiasta vasta, kun on tarvista.

Meillä ei ole koskaan tarvinnut edes keskustella kotiintuloajoista, poika (nyt jo 16 vee) on aina tullut kotiin viimeistään 19-20 maissa, joku uudenvuodenaatto toki on eri asia ollut mutta silloinkin on tullut jo ennen puolta yötä.

Me katotaan kotiintulot menokohtaisesti.

Pe oli kotona jo 20.30, ku ei aina jaksa. Lauantaina ei lähtenyt. Ja uutena vuotena kasiluokkalaiset tuli pikkasen kolmen jälkeen.

Viikolla on hyvin pitänyt 21-22 väli, ilman jorinoita.

Meidän pojalla viikonloppusin klo 22 ja aika harvoin noin myöhään edes on. Saas nähdä sitten kun saa mopokortin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneks oma 15v ei ole missään kylillä enää ysin jälkeen. Ei edes viikonloppuna.

Kuulostaa tutulta. Näin 15v myöhemmin kaduttaa tosi paljon, että ei tullut eläneeksi kunnon nuoruutta. Sitä yrittää saada menetettyjä kokemuksia, mutta muut ihmiset pitävät vain säälittävänä. En siis käyttäisi ilmaisua "onneks"

Minä olen helpottunut siitä, että tajusin jättää nuoruuden kokemustenkeräilyn väliin. Eipä tullut sorruttua huumeisiin, en tullut hyväksikäytetyksi, en päätynyt itsemurhayrityksen tai hakatuksitulemisen jälkeen sairaalaan jne.

Hyviä nuoruuksia on kovin erilaisia. Mutta totta on, että jos 30v haluaa hengailemaan nuorisoporukoihin lentoasemalle tai kotibileisiin sekoilemaan, niin säälittävältähän se näyttää.

Enemmän harkittuja itsemurhayrityksiä on tietääkseni niillä, jotka kiltisti istuivat viikonloput koulukirjan ääressä kotona. Alkoholin suhteen olisi ehkä ollut helpompaa, jos kokemukset liittyisivät siihen, että pidetään hauskaa kavereiden kanssa ja otetaan samalla vähän kuppia eikä siihen, että ryypätään vintti pimeäksi yksinäisyyden ja pahan olon vuoksi

Tilastot eivät tue tietojasi itsemurhayrityksistä.

Eikä ns. rauhallinen nuoruus tarkoita sitä, etteikö olisi kavereita. Paremminhan näillä kunnollisilla nössönuorilla myöhemmässä elämässä menee kuin niillä, jotka eivät krapuloissaan päässeet kouluun maaantaina.

Miksi 15-vuotiaan pitäisi edes saada "hengailla" kylillä puolen yön aikaan, kun mikään heille suunnattu paikka ei ole auki enää tuohon aikaan? Kavereiden kanssa ehtii viettää aikaa viikonloppuisinkin vaikka koko päivän.

Ei monessa kaupungissa ole mitään paikkoja teineille missä ne roikkuisi.

Eikä teinit viihdy ulkona, kun on kylmä.

Vaikea siellä olla tennareilla, ilman pipoa ja hanskoja.

Vasta keväällä aloittavat ulkona seisoskelun.

Pahinta aikaa on kevät- syksy.

Kyllä noi tupakka ja alkoholi kokeilut pelottaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei lähimaillekaan! Kello 21 aina, tapauskohtaisesti jotkin bileet. Missän ei hengailla vaan kaverilla tai jossain menossa.

Johan tuo on järjetöntä ajanhukkaa!

Mun teini hengailee silloin kylillä, kun sillä on uusi tyttöystävä. Muuten kavereilla. En aio estellä.

Vierailija kirjoitti:

"Me ollaan oikeastaan vasta aloitettu aktiivinen hengaaminen." :-D Miten hengaaminen voi olla aktiivista?

Mun teini ei koskaan harrastanut tuollaista kaupungilla maleksimista, vaan hengasi lähinnä kaverin luona. Suhtautuuko vanhemmat nuoriin jotenkin negatiivisesti, vai mikä siinä on syynä ettei nuoret kokoonnu toistensa koteihin? Olen kuullut kyllä niistäkin nuorista, jotka kiertelevät toistensa kodeissa, ratsaavat jääkaapeista pihvilihat, kokkailevat ja syövät suihinsa. Mutta osaako tuollaisestakaan olla edes vihainen?

Haluavat hakeutua pois vanhempien silmien alta varmaan, olla keskenään

Vierailija kirjoitti:

Kiinnitin huomiota jutussa mainittujen poikien nimiin...

Elias ja Nico, ihan kantasuomalaisilta vaikuttavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnitin huomiota jutussa mainittujen poikien nimiin...

Niin?

En ole tuon kirjoittaja, mutta itse en kehtaa täällä perustella omia ajatuksiani tähän asiaan liittyen😳

Varmaan parempi niin. Nimestä kiusaaminen on aika lapsellista.

Meillä kasiluokkalainen ei käynyt missään. Ysillä menee koulun jälkeen kupungille, mutta kotiin aina kasilta, ysiltä. Tällöin käyvät kaupoissa ja syömässä.

Ikinä en päästäisi jonnekin juniin tai lentokentälle päämäärättä hengailemaan. Älytön ajatuskin!

Mahtaa vanhemmat olla nyt ylpeitä... voi luoja.

Muistan oman nuoruuteni. Meitä oli 4 tyttöä. Kahdella oli tiukat kotiintuloajat. He valehtelivat aina menevänsä kaverille yöksi. Sitten mentiin jonkun bändin keikalle ja jopa festareille. Me kaksi joilla ei ollut tiukkaa, kerrottiin aina kotona mihin oltiin menossa. Ongelmaa ei tule, jos nuoren halut ei ole ristiriidassa vanhempien kanssa.

Meillä on sääntö ettei yksin saa kulkea illalla. Yleensä nuoret on kotona ajoissa. Kaupungilla ei ole niin kivaa kuin netissä.