Lue keskustelun säännöt.
Mulla menee jopa 1,5 h tuntia aamurutiineihin, ihan älytöntä!
En vaan tunnu selviävän nopeammin, jos aion tehdä itsestäni ihmisen näköisen ja syödä aamupalan. Silloin kun en meikkaa ja jätän aamupalan väliin, menee silti 45 minuuttia ennen kuin pääsen ovesta ulos.
Tässä esimerkkiaamu kuluneelta viikolta:
Herätyskello soi 05.15. Heräämiseen menee hyvässä tapauksessa pari minuuttia, mutta monesti viisi.
Hampaiden pesu, aamupissa, vesilasi. Yht. 5 minuuttia.
Pikainen suihku. Veden alla muutama minuutti, mutta kuivaaminen, alusvaatteiden pukeminen, naaman pesu ja rasvaus, hajuveden lisääminen tuohon lisäksi niin aikaa on mennyt jo yhteensä 10 minuuttia. Kello on nyt jo noin 05.35.
Keittiöön aamupalalle, mehulasi, jugurttia ja pari leipää, vitamiinit. Luen samalla kännykästä uutisia. Aamupala vie vartin.
Sitten sängyn petaaminen, verhojen avaaminen, työvaatteiden pukeminen. Kello on 6.
Meikkaamisessa olen näköjään tosi hidas, koska kaikki aina sanovat että heidän aamumeikkiin menee viisi minuuttia, max 10. Itse kun laitan primerin, meikkivoiteen, peitepuikon, puuterin, poskipunan, kulmat, ripsarin, silmänrajaukset, kevyen luomivärin (en mitään hienoa varjostusta) ja huulikiillon, se vie jopa puoli tuntia. Hiuksia ei ole aikaa laittaa mitenkään, korkeintaan harjata. Jos laittaisin ponnarin, letin, tai nutturan, siihen menisi vähintään viisi minuuttia että saisin siistin kampauksen.
Kello on tässä vaiheessa jo 6.30 ja tarkistan laukun sekä laitan kengät ja päällysvaatteet päälle ( 5 min). Ehdin junaan, joka lähtee 6.50. Töissä olen 7.45, kun työt alkavat klo 8.
Laitan aina edellisenä iltana kaiken valmiiksi esille aamupala-astioista päivän vaatteisiin, mutta silti aikaa vaan menee aamuisin rutiineihin. Nytkin tosiaan herään jo viiden jälkeen. En tajua miten jotkut ehtivät esimerkiksi laittaa tekoripset, kihartaa hiukset ja tehdä kunnon contourit aamuisin ennen töihin lähtöä!
En halua meikata junassa, koska mielestäni se on vähän mautonta ja lisäksi ihmiset tuijottavat. Aamupalan voisin ehkä syödä töissä, mutta onko se esimiehelle ok?
Kommentit (309)
Vierailija kirjoitti:
Suihku, tukka, meikki, vaatteet ja aamupala ~25 minuuttia. Miten edes saa kuhnittua nuin perusteellisesti?
En kyllä itse tguossa ajassa ehtisi. Johan kuivatteluun ja hiuksiin menee aikaan, ällöttävää laittaa vaatteita päälle jos iho on nihkeä. Olet kyllä nopea, papukaija merkki sulle :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä tuossa mitään ihmeellistä, minullakin menee saman verran:
Herätys klo 7.30
Hampaiden pesu 2 min
Kahvin juonti (espresso tulee keittämättä) 3 min
Treenivaatteet päälle 5 min
Aamutreeni kotisalilla 60 min
Suihku 10 min, vaatteet päälle
Vaimon laittaman aamiaisen syönti, lehden selailu, uutisia netistä, aamu-tv 20-60 min
Tässä menee 1,5-2h lähes joka aamu!
Minkä ihmeen takia täällä ees keskustellaan jumalauta?? Mulla itellä menee 5min ku meikkaaan ja lähen töihin
Herätys 5.45, suihkuun, hiusten kuivaus, hampaiden pesu, kosteusvoiteet ym.
Aamutee ja puuro tulille klo 6.15.
Koira ulos, lehtien haku, auto lämpiämään jne, aamupalalle klo 6.30.
Aamupala ja lehtien luku 6.30-7.00.
Meikkaus ja pukeminen 7.00 - 7.20 ja töihin lähtö.
Ja jossain välissä herättelen lapsia kouluun.
Mul menee pari tuntia, ei mihinkään kiire. Mitä väliä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musta tuntuu että aamuisin minuutit ja tunnit kuluu nopeammin kun iltaisin tai päivällä :)
Vapaapäivisin:
Herätys n. 7.30
7.35-8.00 aamupala ja puhelimen selailua
8.00-8.30, hiustenharjaus, salivaatteet päälle ja kamat kassiin, kosteusvoide+kevyt päivävoide+siisti ponnari jotta näyttää ihmiseltä salilla
8.50-9.50 salilla
10.10 kotona
10.15-11.30 suihku + meikkaus + hiusten suoristus
11.30-12.00 sängyn petaaminen, tiskaus ym. kämpän kuntoon laittaminen päivää varten, ja näin vasta puolen päivän aikaan on saanut kaiken tarpeellisen aamuhomman hoidettua vaikka olen herännyt 7.30.Kouluaamuisin:
Herätys 6.15
6.45 aamupala syöty (noudatan tiettyä ruokavaliota eli aamupalan valmistukseen menee hetki, puuroa, marjoja ja 4 valkuaista paistettuna + kahvi)
6.45-7.10 suihku
7.10-8.05 laittautuminen
8.25 hyppään autoon, kouluun matkaa n. 40minMeikkaamiseen menee kauan koska olen niin tottunut siihen. Voin olla kevyemmälläkin meikillä mutta jos on olemassa keino jolla oloni paranee puolella, olen sen valmis tekemään :) Aknearvet häiritsee myös, ja koen että ilman meikkiä olen ehkä 6 ja hyvällä meikillä 8,5.
Miten helvetissä saat menemään toista tuntia tälläytymiseen??
Tänään nousin sängystä puoli tuntia ennen kun piti olla koululla. 20min aamutoimiin ja n. 10 min matkaan. Pesin naaman, kainalot ja hampaat. harjasin hiukset, meikkasin kevyesti, join lasin mehua, puin päälle, pakkasin repun ja kävelin koululle. Jos haluan viettää rennomman aamun, niin silloin käytän aikaa ehkä 40 min. Suihkussa käyn illalla enkä koskaan syö aamupalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monissa kauan meikkaavien teksteissä toistui tämän tyyppiset ilmaisut "saada itsensä ihmisen näköiseksi" tai "jotta näyttäisin siedettävältä" jne. Oletteko ajatelleet, että ongelma on itsetunnossanne, olette luultavasti hyvin tarkkoja ulkonäkönne suhteen, ettekä hahmota sitä, että muut eivät näe teitä niin.
Minulla on yksi ystävä, joka on aivan pakkomielteinen "pandan silmänalusistaan". Hän jauhaa niistä, hän tuijottaa niitä, hän peittää niitä 10minuuttia, hän ei ymmärrä, että muut eivät vain yksinkertaisesti näe samaa kuin hän. Hänellä on aivan normaalit silmänaluset, lähes kaikillahan ne ovat hieman tummemmat, ei kukaan siihen kiinnitä huomiota. Hän on monin tavoin muutenkin tarkka ulkonäöstään, ja hänen aamurutiineihin menee tosiaan se 1,5h. Hänen aikansa menee pääosin äärimmäisen tarkkaan itsetutkiskeluun peilin edessä. Eli kyllä, kaikkien niiden meikkituotteiden ja kampausten ja jopa pukemisen voi viedä aikaa paljon, jos ei käsitä sitä, että sen lopputuloksen kannalta sillä ei ole niin väliä, kuinka tarkasti se ihonvärinen voide on levitetty, onko sitä häivytetty 1 vai 4 kertaa. Oikeasti se 1 kerta riittää. Iho elää työmatkan aikana niin, että siinä lopputuloksessa ei oikeasti ole eroa.
Itselläni on näitä aknearpia poskissa reilusti, ja itseasiassa suun ympärillä raskauden aiheuttamaa hormonaalista aknea nytkin, ja lisäksi erittäin punoittuva couperose-iho nenällä ja poskissa ja leuassa. Näytän silti todellakin ihmiseltä ja siedettävältä ihan ilman meikkiäkin. Ja niin näytätte te muutkin samanlaiset. Joillakin on hyvä iho, jollakin on hyvä joku muu. Ei tarvitse olla täydellinen.
No oletko ajatellut, että ihmisillä voi olla useitakin juttuja, joista tuntee epävarmuutta? Useimmat epävarmuudet on vain pakko hyväksyä ja tulla niiden kanssa toimeen. Niitä ei voi piilottaa tai häivyttää. Mutta joillekin epävarmuuksille voi tehdä jotakin niin, etteivät ne enää vaivaa, vaan voi keskittyä rauhassa siihen olemiseensa. Jos se, että tasoittaa kirjavan ihonsa auttaa ihmistä tuntemaan olonsa mukavammaksi, niin mitä se on keneltäkään pois? Jos ystäväsi häpeää tosi paljon tummia silmän alusiaan, ja häntä auttaa niiden peittäminen, niin mitä ihmettä se sinulle kuuluu? Jos joku haluaa korostaa vyötäröään ja häivyttää reitensä, koska tuntee siten itsensä sopusuhtaisemmaksi, niin mitä siinä on väärää? Jos joku haluaa leikata otsatukan, koska pitää korkeaa otsaansa liian huomiota herättävänä ja haluaa ihmisten sen sijaan kiinnittävän huomiota kauniina pitämiin silmiinsä, niin eikö hän saisi tehdä niin? Jos joku käyttää korkokenkiä, koska haluaa tuntea olonsa pitkäksi kuin mallit konsanaan, niin pitäisikö hänelle saarnata lyhyen pituutensa hyväksymisestä? Missä vaiheessa siitä, että haluaa tuntea olonsa paremmaksi, on tullut jotain jonninjoutavaa turhamaisuutta ja sellaisille ihmisille, jotka haluavat näyttää edukseen saarnataan huonosta itsetunnosta ja pinnallisuudesta?
Tykkään ottaa rennosti aamuisin. Vähintään 1h ennen lähtöä herään . Mieluiten 2h. Aamupalaan rentoiluun voi mennä 1h! Meikkaus yms oon tosi nopea 5min.
Kaverin kanssa matkoilla, joka on älyttömän hidas, on hermot tiukilla. Kun haluan mennä äkkiä hotelliaamupalalle ja toinen meikkaa yhtä silmää puoltuntia🤣🤣 mutta ystävä on rakas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä ketjusta innostuneena kokeilen tänään ensikertaa suihkutonta aamua (kävin siis illalla). Pesin naaman kun heräsin, toivottavasti en ala haista koska se extra 15min mitä saan nukkua kun ei tarvitse suihkutella tulee kyllä tarpeeseen.
Onhan ne aamutkin elämää. Miksi pitäisi olla nopea? Itse nautin siitä, että saan käynnistyä rauhassa uuteen päivään, eikä minulla ole mitään tarvetta hoppuilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monissa kauan meikkaavien teksteissä toistui tämän tyyppiset ilmaisut "saada itsensä ihmisen näköiseksi" tai "jotta näyttäisin siedettävältä" jne. Oletteko ajatelleet, että ongelma on itsetunnossanne, olette luultavasti hyvin tarkkoja ulkonäkönne suhteen, ettekä hahmota sitä, että muut eivät näe teitä niin.
Minulla on yksi ystävä, joka on aivan pakkomielteinen "pandan silmänalusistaan". Hän jauhaa niistä, hän tuijottaa niitä, hän peittää niitä 10minuuttia, hän ei ymmärrä, että muut eivät vain yksinkertaisesti näe samaa kuin hän. Hänellä on aivan normaalit silmänaluset, lähes kaikillahan ne ovat hieman tummemmat, ei kukaan siihen kiinnitä huomiota. Hän on monin tavoin muutenkin tarkka ulkonäöstään, ja hänen aamurutiineihin menee tosiaan se 1,5h. Hänen aikansa menee pääosin äärimmäisen tarkkaan itsetutkiskeluun peilin edessä. Eli kyllä, kaikkien niiden meikkituotteiden ja kampausten ja jopa pukemisen voi viedä aikaa paljon, jos ei käsitä sitä, että sen lopputuloksen kannalta sillä ei ole niin väliä, kuinka tarkasti se ihonvärinen voide on levitetty, onko sitä häivytetty 1 vai 4 kertaa. Oikeasti se 1 kerta riittää. Iho elää työmatkan aikana niin, että siinä lopputuloksessa ei oikeasti ole eroa.
Itselläni on näitä aknearpia poskissa reilusti, ja itseasiassa suun ympärillä raskauden aiheuttamaa hormonaalista aknea nytkin, ja lisäksi erittäin punoittuva couperose-iho nenällä ja poskissa ja leuassa. Näytän silti todellakin ihmiseltä ja siedettävältä ihan ilman meikkiäkin. Ja niin näytätte te muutkin samanlaiset. Joillakin on hyvä iho, jollakin on hyvä joku muu. Ei tarvitse olla täydellinen.
No oletko ajatellut, että ihmisillä voi olla useitakin juttuja, joista tuntee epävarmuutta? Useimmat epävarmuudet on vain pakko hyväksyä ja tulla niiden kanssa toimeen. Niitä ei voi piilottaa tai häivyttää. Mutta joillekin epävarmuuksille voi tehdä jotakin niin, etteivät ne enää vaivaa, vaan voi keskittyä rauhassa siihen olemiseensa. Jos se, että tasoittaa kirjavan ihonsa auttaa ihmistä tuntemaan olonsa mukavammaksi, niin mitä se on keneltäkään pois? Jos ystäväsi häpeää tosi paljon tummia silmän alusiaan, ja häntä auttaa niiden peittäminen, niin mitä ihmettä se sinulle kuuluu? Jos joku haluaa korostaa vyötäröään ja häivyttää reitensä, koska tuntee siten itsensä sopusuhtaisemmaksi, niin mitä siinä on väärää? Jos joku haluaa leikata otsatukan, koska pitää korkeaa otsaansa liian huomiota herättävänä ja haluaa ihmisten sen sijaan kiinnittävän huomiota kauniina pitämiin silmiinsä, niin eikö hän saisi tehdä niin? Jos joku käyttää korkokenkiä, koska haluaa tuntea olonsa pitkäksi kuin mallit konsanaan, niin pitäisikö hänelle saarnata lyhyen pituutensa hyväksymisestä? Missä vaiheessa siitä, että haluaa tuntea olonsa paremmaksi, on tullut jotain jonninjoutavaa turhamaisuutta ja sellaisille ihmisille, jotka haluavat näyttää edukseen saarnataan huonosta itsetunnosta ja pinnallisuudesta?
Totta kai epävarmuuksilleen saa tehdä mitä haluaa, ja millä lailla minua vaivaa se, miten esim ystäväni peittää silmänalusiaan? Pukeudun itsekin (omasta mielestäni) kauniisti, meikkaan, laitan hiuksia jne. En tosiaan koe olevani mikään saarnaaja, että ihmisten pitäisi kulkea luonnontilassa, enkä itsekään niin tee aina. Kuten ehkä huomasit, keskustelun aihe oli, että aamurutiineihin menee "liikaa" aikaa. Kerroin siis oman näkemykseni, mihin se aika saattaa kulua (tarkkaan ulkonäön puunaukseen), ja että se on luultavasti muiden ihmisten silmissä tarpeetonta lopputuloksen kannalta (esim. häivyttääkö peitevoidetta kerran vai neljästi). Mielestäni ihan relevantti huomio.
En lukenut koko ketjua, mutta tuli mieleeni aika, jolloin tein aamu- ja iltavuoroa. Kärsin unettomuudesta ja varsinkin aamut olivat mulle kamalia. Aamupalan ja lounaan olin laittanut illalla valmiiksi jääkaappiin. Heräsin n. 5:55/5:58 ja sit vaatteet sängyn vierestä päälle. Vessaan ja pikkuisen meikkiä (ripsari ja joskus luomiväri) ja dödö. Ulkovaatteet päälle ja juoksu läheiselle bussipysäkille. Bussi lähti n. 6:18 tai 6:20. Sit söin aamupalan bussissa tai työpaikan aamupalaverissa. Riippuen tilanteesta.
Missään tapauksessa en käynyt aamulla koskaan suihkussa. Tiedän, että moni tykkää mut paleltaa aamusin kovasti.
Nukkumisajan maksimointi meni kaiken edelle. Nykyään en ole enää vuorotyössä. Mulle parempi näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suihku ja vaatteet valmiiksi illalla. Jos jaksan, vähän föönailen luonnonkiharaani sileämmäksi. Jos en, märällä ponnarilla nukkumaan.
Aamulla herätyskello soi, haen kupin kahvia sänkyyn. Puolen tunnin päästä soi uudestaan ja silloin nousen. Noustua 10 min hampaat, rasvat ďödöt, meikkivoide, kulmakynä ripsari. Hiusten harjaus ja nopee nuttura (0,2 min). Edellisenä iltana valitut vaatteet päälle, reppu ja avaimet käteen. Ulkona 20 min heräämisestä.
Syön töissä aamupalan ja laitan sängyn kun tulen töistä.
Mun nopeat aamut selittyy näillä:
- Laitan illalla kamat valmiiksi
- Ei suihkua aamuisin, käyn aina illalla
- Syön aamupalan töissä ekalla kahvitauolla
- En meikkaa silmiä, ihon ja kulmat vain
Kyllä minullakin menisi varmaan 1,5h jos tekisin kaiken minkä AP.
Sitä vaan, että miksi helkutissa et syö junassa.
Vierailija kirjoitti:
Mun nopeat aamut selittyy näillä:
- Laitan illalla kamat valmiiksi
- Ei suihkua aamuisin, käyn aina illalla
- Syön aamupalan töissä ekalla kahvitauolla
- En meikkaa silmiä, ihon ja kulmat vainKyllä minullakin menisi varmaan 1,5h jos tekisin kaiken minkä AP.
Tähän lisättäköön, että en petaa sänkyä. Asun yksin enkä hengaa makuuhuoneessa muulloin kuin nukkuessa, joten yks hailee.
Minä herään yleensä vartti ennen kuin pitää lähteä. Tänään alkoi luento 8:15, heräsin 7:50 ja olin ajoissa luentosalissa.
Mun rutiini: Ylös, vaatteet päälle, sängyn petaus, laukku matkaan naulasta, vessaan ja hampaiden pesu, puuteri ja ulos ovesta. Hiukset on aina letillä tai ponnarilla yöllä joten jos se ei oo ihan räjähtänyt en välttämättä edes avaa hiuksia vaan meen samalla letillä luennoille. Jos joskus valmistun ja saan töitä pitää ehkä alkaa näyttää huolitellummalta.
Käyn iltaisin suihkussa tai heti töiden jälkeen. Aamulla heräilen torkutukseen, laitan kaffen tippumaan, teen aamupalaa jos jaksan ja katson leffan tai jonkun jakson jostain sarjasta.
Samalla juon ison kupin kahvia. 10 min ennen lähtöä heitän työvaatteet päälle, hampaat, silmien rajaus ja ripsari, hiukset kiinni. Eli herään 2-2,5 h ennen töihin lähtöä ja itse laittautumiseen menee 10 min. Työpäivän aikana en yleensä pidä taukoja kun en ehdi ja illat menee huushollaamiseen niin aamut on mun omaa aikaani. Oli jo kun lapset oli pieniä. Mieskin tietää ettei mua häiritä aamuisin!! 😆 Muuten olen pahan tuulinen koko päivän.
Mun aamut kouluaamuina:
-Herätyskello soi 6.15, painan torkkua melkein 7 asti.
- Klo 7 menen meikkaamaan, pesemään hampaita yms. Suoristan hiukset. Meikkiini kuuluu meikkivoide, puuteri, peitepuikko, rajauskynä ja ripsari. Tähän menee aikaa 10-15 min. Suihkussa käyn iltaisin. Puen päälle petusvaatteet farkut, toppi ja neule yleensä.
- Saan miehen hereille noin klo 7.25. Pääsemme ovesta ulos noin 7.35.. Mies hakee kaupasta eväät nopeasti. Kello on 7.40. Vien miehen töihin, kello on 7.48.
- Ajan kouluun, matkaa 25 km. Koulu alkaa 8.15 ja onnistun juuri ja juuri ehtimään tuohon aikaan kouluun.
Inhoan sitä kun tulee kiire ja pitäisi koittaa muutamilla minuuteilla aikataulua, mutta en sentään ole myöhässä...