Mies tuli yöllä kotiin
Mies on tehnyt vuoden alusta lähtien aamusta iltaan töitä ja ollut väsynyt ja hiljainen. Eilen tekstasi lähtevänsä vielä viimeisten hommien jälkeen salille, mutta muutti mielensä ja päätti lähteä pelaamaan bilistä lähikuppilaan.
Mies ei ole pitkään aikaan käynyt missään joten kannustin miestä ajatellen että ehkä tekee hyvää päästä tekemään jotain mieleistä. Arvasin kyllä että ei ole tulossa kotiin ajoissa.
Yöllä sitten puoli kolmen aikaan siihen ettei mies ole kotona mutta samantien kun olin soittamassa, hän tuli ovesta sisään. Aivan räkäkännissä. Kömpi ulkovaatteet ja kengät jalassa pahalle haisten sänkyyn ja käskin hänet riisuutumaan ensin. Mutisi jotain ja kutsui mua hellittelynimillä, siirsi peittoa ja alko suudella mun reisiä. Käskin lopettamaan ja sanoin että tahdon nukkua, ja niin tulisi hänenkin tehdä sillä aamulla on työpäivä. Mies kierähti sängyltä alas ja SAMMUI lattialle! Kaikki vaatteet päällä. Monta kertaa yritin herätellä ja kehottaa riisumaan mutta vastaukseksi sain pelkkää mutinaa.
Avasin ikkunan koska huone haisi ihan kamalalta ja kuuntelin loppuyön lattialta kuuluvaa kuorsausta ja kun mies kääntyillessään potki sängynjalkoja. Aamu seiskan aikaan heräsi sen verran, että sulki ikkunan ja riisui takin päältään, mutta kaikki muut vaatteet ovat edelleen päällä, myös ne kengät... Mua vähän nyppii. Itsepähän annoin sen lähteä, mutta miksi piti vetää keskellä viikkoa koomakännit? Onneksi lapsi edellisestä suhteesta on isänsä luona eikä tarvinnut nähdä tuota näkyä.
Mökötänkö turhasta, tai onko mulla lupa olla pettynyt tai vihainen kun kerta itse annoin miehelle luvan lähteä. Tällaista ei siis ole ennen tapahtunut.
Kommentit (70)
No mitä sitten? Kai sitä nyt joskus saa olla kännissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenteista päätellen muille on ihan ok että mies tulee kotiin haisemaan ja jää lattialle/sänkyyn nukkumaan kengät jalassa ja tästä ei pidä hermostua, vaan mies on ansainnut hemmottelupäivän ja päähän taputuksen.
Jos ap olisi käyttäytynyt samoin, täällä päiviteltäisiin sitä että miten kehtaa, miehellä on täysi oikeus hermostua.
Mies on selvästi stressaantunut ja halunnut päästä nollaamaan, ymmärrän sen. Mutta ymmärrän myös apn puolen asiassa. En minäkään haluaisi sänkyyni likaisia kenkiä ja viinalta haisevaa miestä hönkimään. Ihan sama vaikka olisi kertaluontoinen juttu
Mitä sitten, jos tuollainen ei ole toistuvaa eikä pienet lapset ole näkemässä!? Olen itse naisena joskus varmasti vetänyt samalla tavalla vahingossa överit, kun muutenkaan en paljon alkoholia käytä, niin olisihan se ihan jäätävää, jos mies alkaisia vielä sättimään ja arvostelemaan, kuin jotain pikkulasta!
Joo, kiitos tästä. Mua huvittaa miten ihmiset täällä on nyt saaneet päähänsä että mä olen nalkuttamassa sille tai tekemässä sen päivästä kamalaa ihan vaan koska olen niin kamala.
Ei siis saa ärsyyntyä. Mä en tykkää että joku tulee sänkyyn likaisilla kengillä koska mä olen se joka sen sotkun siivoaa. Mä en tykännyt siitä että mies makaa mun päällä haisten pahalle ja mulla on maha sekaisin. En tykännyt että mies kuorsasi niin kovaa lattialla maatessaan ettei saa nukutuksi, en tykännyt siitä että jouduin monta kertaa yrittää herättää miestä sänkyyn nukkumaan jo siksikin että välttyy selkä- ja niskakivuilta ja kuorsaaminen vähentyis! Se että mua ärsyttää ei tarkota että mä puran sitä mun mieheeni NALKUTTAMALLA.
Mies on hereillä ja itsekin totesi että täällä haisee. Itsekin sanoi ettei mennyt putkeen joten asia ok, en mä jää sille v*ttuilemaan asiasta! Mutta mielestäni mulla on oikeus kertoa että mä olen huolissani koska on ollut tavallista hiljaisempi ja nyt tämä, mä haluan tietää jos hänellä on huolia koska jos vaan pystyn, tahdon auttaa ja olla tukena. Vai olisiko vaan parempi jättää asia sikseen, olla puhumatta kummankaan tunteista ja pahimmassa tapauksessa odottaa että tästä tulee tapa, tai olla välittämättä jos toisen on paha olla?
Voisin kyseenalaistaa täällä sen, että mitä on nalkutus? Mä en valita sille ikinä mistään, en huomauttele jatkuvasti asioista tms. Sitten jos joku asia vaivaa niin mä puhun sille asiasta ja yhdessä mietitään mitä voi tehdä toisin. Jos mä olen tehnyt jotain mikä vaivaa häntä, hän tekee samoin. Se ei ole nalkuttamista vaan molemmat yrittää ymmärtää toisiaan ja elää yhdessä ilman että asioista tarvitsee tapella.
Miten voikin olla, että jos tämä asia mua on ärsyttänyt viime yönä ja aamulla, niin heti kuvitellaan että mä olen lähdössä sättimään ja arvostelemaan miestä?! Ehkä joku muu toimii niin, mutta mulla ei ole syytä siihen huolimatta siitä että ärsyynnyin.
Olisit vaan antanu nuoleskella reisiäs, olis kivampi olo sullaki.
Ei kuulosta hyvältä ollenkaan. Miehelläsi on jo burnout, tuo kännääminen jotta saisi rentouduttua edes vähän on yksi ensimmäisitä oireista. t. been there
Yhden sortin holhooja olet. Oliko pakko jäädä se lemusian kanssa samaan huoneeseen nukkumaan, Ei sinun kruunusi siitä kirkastu, että haistelet puoli yötä humalaisen päästöjä. Olisit mennyt lapsen huoneeseen nukkumaan.
Kaikille ketkä luulee että mä olen miestä arvostelemassa tai nalkuttamassa. Mä olen huolissani hänestä siksi, että on töissä niin paljon. Tottakai otti päähän yöllä, ei kai kukaan suoraan sanottuna iloitsekaan tollasesta, mutta päällimmäinen tunne on nyt huoli. Jos miehellä on tulossa tai on jo burn out niin ihanko oikeasti nalkuttaminen ja arvostelu auttaisi?!
Nyt se lähti töihin, sen verran sanoin kun se pusun antoi että syö pastilleja kun menee, pikkasen haisee vielä vaikka söi, pesi hampaat ja kävi suihkussa. Mutta niin ei varmaan olisi saanut tehdä vaan antaa hänen lähteä asiakastapaamiseen haisten vanhalle viinalle. Koska nalkuttamistahan se oli, vai mitä? Mies itse sanoi et "ok, hyvä että sanoit", ei varmaan itsekään halua olla töissä pahalle haisten.
Vierailija kirjoitti:
Yhden sortin holhooja olet. Oliko pakko jäädä se lemusian kanssa samaan huoneeseen nukkumaan, Ei sinun kruunusi siitä kirkastu, että haistelet puoli yötä humalaisen päästöjä. Olisit mennyt lapsen huoneeseen nukkumaan.
Paitsi että kun tilapäisesti asuu yksiössä se ei olekaan ihan niin helppoa.. Muutto vasta kesällä uuteen kotiin, muuten hyvä idea ja niin olisin tehnytkin jos se olisi ollut vaihtoehto.
Apn tulee nyt vaan olla hyvä vaimo ja kiltisti siivota miehen sotkut sängystä, pestä haisevat vaatteet ja valmistaa illallinen miehelle. Tarjota niskahieronta, ovathan ne varmasti jumissa lattialla nukkumisesta, ja tarjota seksiä jälkkäriksi kun krapulassa kumminkin haluttaa. Äläkä vaan puhu töistä tai muista painavista asioista, stressaantuu raukkaparka lisää. Oikeastaan tuntuu siltä että miehen olisi parempi ilman kaltaistasi holhoajaa. Ainahan on kavereita kenelle voi turhautumiset purkaa. Ap pakkaa nyt kimpsut ja kampsut ja muuttaa toiseen osoitteeseen, ei sitten tarvitse jatkossakaan ärsyyntyä humalaisesta miehestä eikä miehen tarvitse olla hihnassa.
Mä tempasin eilen kännit vaikka oon ihan työtön, akka valitti kuitenkin.
Kamala parisuhde, jossa toinen mököttää ja valittaa, jos tulee JOSKUS yhden kerran kännipäissään kotiin. Jotenkin aika itsekeskeistä ja törkeää.
Olisin itse kyllä tehnyt kivan krapula-aamupalan, kysellyt että mikä on ja yrittänyt tunnustella, haluaako mies jutella. Ja kertonut, että rakastan ja hellinyt.
Totta kai sulla on oikeus olla vihainen ja pettynyt - aika fakiiri pitää olla, jos ei yhtään olisi...
Vierailija kirjoitti:
Kaikille ketkä luulee että mä olen miestä arvostelemassa tai nalkuttamassa. Mä olen huolissani hänestä siksi, että on töissä niin paljon. Tottakai otti päähän yöllä, ei kai kukaan suoraan sanottuna iloitsekaan tollasesta, mutta päällimmäinen tunne on nyt huoli. Jos miehellä on tulossa tai on jo burn out niin ihanko oikeasti nalkuttaminen ja arvostelu auttaisi?!
Nyt se lähti töihin, sen verran sanoin kun se pusun antoi että syö pastilleja kun menee, pikkasen haisee vielä vaikka söi, pesi hampaat ja kävi suihkussa. Mutta niin ei varmaan olisi saanut tehdä vaan antaa hänen lähteä asiakastapaamiseen haisten vanhalle viinalle. Koska nalkuttamistahan se oli, vai mitä? Mies itse sanoi et "ok, hyvä että sanoit", ei varmaan itsekään halua olla töissä pahalle haisten.
No aika pienestä sua ottaa päähän. Yksi yö ja oot ihan hiilenä. Aika itsekästä.
Huulipunatahroja? Vierasta hajuvettä?
Kokemuksen ääni täällä puhuu.
Vierailija kirjoitti:
Ei kerta homoa tee.
Riippuu vähän.
Jos tota ei useammin tapahdu, niin anna olla vaan, toisella on eri tavat purkaa stressiä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on burn outin rajoilla ja vetää kerran kännit överiksi. Älä pahenna tilannetta mököttämällä.
Tätä minäkin pelkään. En haluaisi mököttää, mutta tuntui ikävältä että mies oli siinä kunnossa eikä unesta tullut enää oikein mitään. Parisuhdeaika on ollut aika vähissä viimeaikoina ja eilen asiasta juteltiinkin. Olisin halunnut viedä miehen esim. tänään tai sunnuntaina (lauantaina on sukujuhlat) yhdessä vaikka syömään ja keilaamaan, mutta hän kertoi olevansa töissä koko viikonlopun.
Häntäkin harmitti yhteisen ajan puute ja sanoi kokevansa ettei ole päässyt "hemmottelemaan" meitä tarpeeksi työtilanteen takia.
Mikä se sellainen työ on jossa tehdään noin sairaasti töitä? Onko siellä kova työntekijäpuolta vai mistä johtuu? Olisko jo työsuojelukysymys?
Sivuutetaanks tässä keskustelussa nyt ihan oikeesti se että puoliso herättää toisen ennen työpäivää kännin takia?
Me sympatisoidaan alkoholin humalahakuista käyttöä mun mielestä ihan liikaa nyt kyllä. Toiselta menee yöunet ennen työpäivää siks että toinen on _kännissä_. :DDD Ja vielä pitäis oikein hoivatakin hänen darraansa vaikka itse on tämän takia väsynyt rikkonaisten yöunien jälkeen. Luetteko te yhtään mitä ite sanotte? Ympärillä olevilla ihmisilläkin on väliä, ei vaan sillä pullolla.
Kuunnelkaa itteänne. Tää on kansanterveydellisesti ja parisuhdetilastollisesti aika merkittävä ongelma, on juoja sitten vaimo tai mies tai molemmat.
P.S. Känni on muka hyväksyttävä syy viedä toiselta yöunet? Känni? :DDD Oikeesti. Känni.
Ykskin huonosti nukuttu yö voi vaikuttaa ihmisestä riippuen unirytmiin 1-2 viikkoa, ja huono nukkuminen nostaa tulehdusarvoja kehossa, altistaen taudeille ja erinäisille muille terveyshaitoille. Jos unettomia öitä kasaantuu, voi kestää jopa kuukausi että keho palautuu omaan oikeaan kuntoonsa.
Nukkumisen estämistä ja/tai jatkuvaa herättelyä niin että uni jää pätkittäiseksi eikä REM-unta tule kunnolla on muuten kidutuskeino. Monesti se lasketaan väkivallaksikin just sen takia että uni on ihmisen perustarve ja oikeus.
Känni=oikeutettu syy häiritä toisen kehon perustoimintoja? Olisko ok jos kännin takia vaikka kiellettäis toista käymästä vessassa tai syömästä? Sama asia. :D
...Oikeesti, mun on nyt vaikee käsittää tätä et tää oikeesti tulee teidän suusta. Känni on hyväksyttävä syy pitää toista hereillä tai herätellä pitkin yötä? Känni?! :DDDD :DD
Ootte niin kamalia et multa palo sulake. :'D Pystyn vaan päivittelemään tätä tässä ja nauramaan epäuskosesti! c:
Komppaan edellisiä, ei yhden kerran ylilyönti kesää tee. Siis tuollaisesta huolestuisin vasta jos tapahtuisi yli viisi kertaa tai olisi jotenkin jatkuvaa.
Kun oma mieheni joskus tulee kotiin päihtyneenä yöllä 2-3 tuntia ennen lähtöäni töihin (mies opiskelee), en suutu. Valvon hänen kanssan, oikein sängystä nousen pitämään seuraa ja saatan ruoan teossa auttaa. Välillä ehdin nukkua vielä, monesti mies tullut kotiin siihen aikaan kun olen jo aamulla herännyt (herään tosin ennen viittä töitä varten). Mies silloin kyselee miksen ole yhtään suuttunut. Ihmisiä vaan on erilaisia.