Minkä takia täällä ei saisi sanoa mitään positiivista kehitysvammaisista?

Olen down-lapsen äiti ja välillä oikein kauhistuttaa joidenkin ihmisten kylmyys kehitysvammaisia ihmisiä kohtaan.

Joskus olen vastannut johonkin aiheeseen liittyvään viestiin ja olen saanut kommentteja tyyliin: ethän sinä mitään vielä tiedä, odota kun lapsi on aikuinen niin voi voi kuinka kamalaa elämänne on silloin yms.

Varmasti elämässä rankkojakin aikoja kehitysvammaisen lapsen kanssa- mutta ei kukaan takaa sitä ns. terveenkään lapsen kanssa, että elämä menisi tietyn kaavan mukaan, turhaan murehtia elämää vuosia eteenpäin vaan nauttia elämästä tässä ja nyt.



Mutta tosiaan, en täällä enää useinkaan viitsi vastata kehitysvammaisuuteen liittyviin ketjuihin, koska yleensä ne menevät hyvin ala-arvoisiksi keskusteluiksi. Onneksi oikea elämä on muualla kun netin keskustelupalstoilla ja oma lähipiirini arvostaa ja rakastaa lastani sellaisena kuin hän on, se on tärkeintä.

siksi-



vammaisen lapsn hoitaminen on kovaa työtä

Ei kannata yleistää.

Vammaiset lapset ovat yksilöitä ja ei kaikkien kanssa se arki ole ylirankkaa vaikka varmasti joidenkin kanssa on.

etteivät downit ole aina aurinkoisia ja ihania. Ja heidän hoitoonsa ja kasvatukseensa liittyy lähes aina jotain erityistä. Ihan sen takia että kehitys kulkee hitaammin. Sehän ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he eivät saisi olla olemassa. Kuka meistä on aina samanlainen? Kukaan ei palvo kehitysvammaista. Ei se ole palvomista, jos pitää heitä samanarvoisina kuin muita. Ja se samanarvoisuus ei silloin toteudu, jos syrjintä alkaa jo ennen syntymää. Tiedän ihan tarkalleen, että kehitysvammaisen vanhemmilla ei ole helppoa. Mutta se ei ole sen kehitysvammaisen oma syy. Toivoisin että vammaisten omaiset saisivat kaiken mahdollisen tuen ilman taistelemista ja tuhansien lappujen täyttämistä, kuten nykyisin valitettavasti on. Kehitysvammaisista jokainen on yksilö. Jokaisessa on hyviä ja huonoja puolia. Niistä vaikeista puolistakin saa puhua, mutta ei hyvistäkään tarvitse vaieta.

jotka ovat oikeasti vaikeita. Eivät nuku öisin, ovat hankalia päivisin. Välillä itku kurkussa olen ihmetellyt miten ne vanhemmat jaksavat. Mutta nämä syndroomat ovat sellaisia, joita ei ennen syntymää selvitetä. Ei selvitetä kun heitä ei synny riittävän montaa vuosittain. Heistäkin kuitenkin ajattelen, että kukapa sen toisen elämän voi päättää. Vaikka kieltämättä joskus yöllä valvoessa on tullut mieleen, että miksi tällaista pitää olla. Näiden kokemusten valossa downit tuntuvat aina helpoilta, vaikka kyllä heidänkin kanssaan vanhemmilla välillä raskasta on.

Tämä palsta tuntuu olevan down-vihaajien kansoittama, tai sitten muutaman hyvin aktiivisen down-vihaajan vihanlietsomispalsta.



Tulee paha olo, kun lukee heidän kommenttejaan, en voi edes kuvitella, että tällaisia ihmisiä löytyy. Heillä täytyy olla tosi paha olla.

että lähes aina on kyse vain siitä, että kehitysvamman takia ei saisi abortoida. Ketään ei tunnu huolettavan tuon taivaallista se, että terveitä abortoidaan lukuisista muista syistä. Aina vaan downien aborteista kyse, vaikka downin takia abortoitavat ovat vain pieni osa kaikista aborteista.

En ole ikinä nähnyt täällä yhtään kommenttia joka antaisi ymmärtää, että downeja vihattaisiin jotenkin.



Tämä jatkuva jankutus aborttiasiasta saa kylläkin monet ihmiset takajaloilleen, mutta se on ärtymystä jankuttajia kohtaan, ei downeja.

Kun on ollut puhe aborteista ja seuloista ja varsinkin dawneista niin minä olen lukenut viestit niin, että jokainen abortin puoltaja on henkilökohtaisesti miettinyt ITSENSÄ kehitysvmmaisen lapsen äidiksi ja miettinyt heidän elämää tulevaisuudessa. JUURI he, puoltajat ovat todenneet kehitysvammaisen äidin roolin vaativaksi ja varmasti nostavat hattua niille äideille jotka siinä roolissa ovat.

Nyt huomaan, että näitä abortin puoltajia pidetäänkin kehitysvammaisten ja varsinkin dawn-lasten vihaajina ja ihmisrodun jalostajina.

Miettikää nyt, tuskin kukaan tekee aborttia vain siksi, ettei tähän maailmaan mahtuisi vammaista vaan siksi, että se koskee jokaisen henkilökohtaista elämää ja siihen liittyvää muutosta/pelkoa/epävarmuuta jne.

No, ihan kaikkea keskustelua en ole seuranut ja puhun itseni puolesta.

Kehitysvammaisista saa tietysti puhua positiivista, mutta kun puhutaan abortiin johtaneista syistä on myös laitettava vaakaan ne negatiivisetkin puolet.

Nämä down-lapsien vihaajat taas pyrkivät down-lapset leimaamalla perustelemaan, että down-lapsen murhaaminen olisi jotenkin hyväksyttävää.



Heistä tehdään jätettä, jolla ei ole mitään ihmisarvoa. Ihan vain siksi, että nämä abortoijat tuntisivat tehneensä oikein, vaikka ihan samanlaisia murhaajia ovat kuin terveenkin lapset abortoijat.

kuvitella, että saisit jotain hyvää aikaiseksi tuollaisella vaahtoamisella?