Asunnon pyyntihinta 170t€ paljonko viitsis tarjota? Kertokaa myös omia hyväksyttykä tarjouksianne vs. pyynti

Pyyntö oli 426000 ja maksoimme 348000. Pyyntö oli liikaa ja piti saada kuitenkin myytyä.

Eka asunto: pyyntihinta 255 000 eur ja myyntihinta 235 000 eur.

Toinen asunto: pyyntihinta 550 000 eur ja myyntihinta 550 000 eur. Ja tämä oli todella hyvä asuntokauppa. 

Riippuu ihan tapauksesta, jossain tapauksessa kannattaa tarjota jopa enemmän kuin mitä pyydetään.

Myytiin vajaa vuosi sitten talo josta pyynti oli 195 000, saatiin 190 000.Vanha erikoinen kohde joka möi itse itsensä vaikka välittäjääkin kyllä käytettiin

Vierailija kirjoitti:

Kiitos paljon kaikille vastauksista ja vinkeistä! Vinkkejä saa antaa enemmänkin, tosiaan ihan keltanokka minkään koiraa isomman ostossa. 🤔

Mistä toteutuneita hintoja näkee?

Jos olet ostamassa asuntoa niin toteutuneita hintoja näkee täältä:

http://asuntojen.hintatiedot.fi/haku/

Täällä palstalla annetaan ihan päättömiä neuvoja. Kukaan meistä ei voi tietää, onko siinä asunnossa tinkivaraa vai ei. Sehän riippuu täysin siitä asunnosta.

Ota selvää, a) mihin sinulla itselläsi on varaa ja b) mikä on sen alueen oikea hintataso. Ja sitten c) päätät, mitä sinä olet valmis siitä maksamaan - oli se sitten tasan pyyntihinta tai alle.

Jos tarjoat alle pyydetyn, myyjä saattaa tehdä sinulle vastatarjouksen. Voit joko ottaa sen tai hylätä sen - tai tehdä uuden tarjouksen.

Jos siellä on välittäjä mukana, välittäjä kyllä kertoo, miten niitä tarjouksia jätetään puolin ja toisin.

Lopulta asunnon oikea hintahan on se hinta, jolla myyjä on valmis myymään ja ostaja valmis ostamaan.

165 000, jos tarjoat niin saat sen. 160 tai alle niin ei myy. Olettaen että asunnon arvo =170 000.

Asunnosta kannattaa tarjota ihan niin paljon kuin katsoo sen arvon olevan. Se jää sitten myyjälle harkittavaksi miten on.  Viimeisin tarjous on 35% alle pyynnin ja myyjä ei suostunut, mutta minulle ei tuo asunto ollut enemmän arvoinen. On muuten vielä 6 kk myöhemmin yhä myynnissä nyt jo 3. välittäjällä

-1999 rakennettu saunallinen kaksio. Pyyntihinta vuonna 2002 oli 68500e.

-Maksoin 68000e tuosta asunnosta koska ajattelin että hirveästi ei voi tinkiä koska tuolloin upouudessa naapuritalossa vastaavan kaksion hinta oli 90000e.

Ostettiin viime vuoden lopussa omakotitalo pyynti 244 000 maksettiin 235 000.

150 neliöinen alle 10v vanha talo omalla yksityisellä rinnetontilla ja kaikki keittiö, kylppärit yms viimeisen päälle remppaa ei tehty. Tämäkin kannattaa hintaan laskea mukaan jos selvästi rempattavaa voi välittäjälle tarjousta tehdessä mainita, että esim siksi tämä hinta kun kylppäri pitää uusia siihen menee niin ja niin paljon. Välittäjä kertoo sitten myyjälle ja myyjä saa miettiä tarkemmin kun tietää mihin hintasi perustuu.

Tutustut määräaikaisremonttien tarpeisiin kohteessa. Mikään ei ole ikuista asunnoissakaan. Kerrot nämä myyjälle ja lasket kustannusarviot.

Jos kohde on ollut myynnissä kauan, reilusti väh 20pros hinnasta pois. Sama, jos kohde on maaseudulla tai huonojen julkisten yhteyksien päässä.

Samoin korkea vastike laskee asunnon hintaa sekä sähkölämmitys.

185t pyynti, maksettiin 175t. Sanottiin heti, että emme tule tarjoamaan senttiäkään enempää, vastatarjouksia on turha esittää. Muutama muukin tarjous on ilmeisesti tullut, mutta ne ovat olleet alhaisempia. 10 vuotta tässä pitäisi pystyä ilman remontteja asumaan, mutta vähän varmaan fiksataan ja kodinkoneet vaihdetaan vähitellen.

Kannattaa tarjota se mitä on valmis maksamaan. Me saatiin 307 ke asunto 297 keurolla ennen ekaa näyttöä kun tarjottiin 292.

Jokainen kauppa on erilainen. Joku pitää tiukasti kiinni pyyntihinnasta ja joku toinen on valmis myymään huomattavasti halvemmalla. Eihän sitä voi mitenkään tietää. Jos todella ihastuu johonkin tiettyyn asuntoon ja olisi periaatteessa valmis maksamaan mitä pyydetään ei ehkä kannata lähteä kovin paljon kokeilemaan jos hintaa saisi alemmas. Siinä voi jäädä nuolemaan näppejään jos joku muukin on ihastunut asuntoon ja on valmis maksamaan mitä pyydetään. Toisaalta edes täyden hinnan tarjoaminen ei takaa kauppoja. Joku voi tarjota pyyntihinnan ylikin. Jos taas asunto on ihan ok mutta ei kauheasti haittaa jos juuri se kyseinen asunto meneekin sivu suun niin voi kokeilla kepillä jäätä ja tehdä aika rohkeitakin tarjouksia.

179 000 pyynti, maksettiin 156 000.

Myytiin paritalo, pyynti 305 000, saatiin 295 000

Ostettiin kerrostaloasunnon, pyynti 145000, maksettiin 140 000

Tampere, 2014

Myyjät pyysivät 188t, tarjous 184t hyväksyttiin

Vierailija kirjoitti:

Jokainen kauppa on erilainen. Joku pitää tiukasti kiinni pyyntihinnasta ja joku toinen on valmis myymään huomattavasti halvemmalla. Eihän sitä voi mitenkään tietää. Jos todella ihastuu johonkin tiettyyn asuntoon ja olisi periaatteessa valmis maksamaan mitä pyydetään ei ehkä kannata lähteä kovin paljon kokeilemaan jos hintaa saisi alemmas. Siinä voi jäädä nuolemaan näppejään jos joku muukin on ihastunut asuntoon ja on valmis maksamaan mitä pyydetään. Toisaalta edes täyden hinnan tarjoaminen ei takaa kauppoja. Joku voi tarjota pyyntihinnan ylikin. Jos taas asunto on ihan ok mutta ei kauheasti haittaa jos juuri se kyseinen asunto meneekin sivu suun niin voi kokeilla kepillä jäätä ja tehdä aika rohkeitakin tarjouksia.

Tulee aina noista ehdottomista hintapyynnöistä mieleen, kun entinen naapuri yritti myydä asuntoaan. Hintapyyntö oli 90 000 euroa. Eräs henkilö tarjosi 89 000 euroa. Ei hyväksynyt tarjousta, vuosi myöhemmin yritti edelleen myydä asuntoaan 89 000 eurolla. Tällävälin samasta taloyhtiöstä oli myyty kaksi samanlaista kämppää, toinen 10 000 ja toinen ilmeisesti suurinpiirtein samanverran halvemmalla (pyynnöt näissä kämpissä olivat 85 000 ja 84 500 euroa).

Tinkivaraa voi olla tai sitten asunto kaupataan pyyntiä kovemmalla hinnalla. Muutama vuosi sitten tuli Helsingissä tehtyä kaupat 169 000e pyynnillä 157 000e. Kävi tuuri, sillä asunto perikunnan ja kiire saada kaupaksi.