Olisiko maailma parempi paikka jos uskonto kiellettäisiin?
Uskontoahan käytetään usein (teko)syynä naisten, eri vähemmistöjen, vammaisten ja monien muiden vainolle, ja se asettaa yhteiskuntaan maasta riippuen tiukkojakin rajoituksia. Olisiko teidän mielestänne maailma parempi paikka jos kirkot muutettaisiin museoiksi, moskeijoista tehtäisiin nuorisotaloja ja synagogista vaikkapa kangaskauppoja? Samalla yhteiskunnassa pyrittäisiin eroon uskonnosta täysin vaikkapa eri lakeja säätämällä.
Kommentit (45)
Kieltämällä asiat tuskin muuttuvat. Silloin toimitaan luvatta ikäänkuin sieltä maan alta.
Ei, koska ei se uskonto ole syy mihinkään. Ihmisluonto on. Ja huom. minä olen uskonnoton ihminen.
"Olisiko maailma parempi paikka jos uskonto kiellettäisiin?"
"Olisiko uskonnoton yhteiskunta parempi"
Ei nyt oikein otsikko ja gallupin kysymys kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
"Olisiko maailma parempi paikka jos uskonto kiellettäisiin?"
"Olisiko uskonnoton yhteiskunta parempi"
Ei nyt oikein otsikko ja gallupin kysymys kohtaa.
No, maailma ilman uskontoja tai yhteiskunnat ilman uskontoja?
Olen uskonnoton, joten en kaipaa uskontoja. Silti olen liberaali ihminen, eikä moinen kieltopolitiikka istu maailmakuvaani. Sen sijaan uskonnot ja maallinen valta olisi erotettava kaikkialla toisistaan. Esimerkiksi Suomessa ei pitäisi olla valtionkirkkoja vaan kirkko ja valtio olisi erotettava toisistaan ensi tilassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei, koska ei se uskonto ole syy mihinkään. Ihmisluonto on. Ja huom. minä olen uskonnoton ihminen.
En ole samaa mieltä. Mitä sekulaarimpi valtio, sitä menestyneempi, ainakin yleensä. T. toinen uskonnoton
Kieltäminen saa aikaan vaan vastustusta. Eipä ole kovin hyvin toiminut joissain maissa se että yritetään kieltää uskonnot.
Kieltämällä ei asiat yleensäkään parane. Uskominen johonkin jumaluuteen on aika perustava ominaisuus ihmismielessä, joten sen kitkeminen kiellolla ei onnistu.
Ilmeisesti ap haluaa kitkeä uskonnon varjolla tehtävät ikävyydet. Siinä onnistutaan helpommin kun vain kielletään ne lainsäädännöllä, koulutetaan lapset ja eletään ihmisiksi. Ei mikään uskonto aiheuta pahaa, ihmiset vain käyttävät niitä joskus tekosyinä omalle vallan tavoittelulle tai ties mille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, koska ei se uskonto ole syy mihinkään. Ihmisluonto on. Ja huom. minä olen uskonnoton ihminen.
En ole samaa mieltä. Mitä sekulaarimpi valtio, sitä menestyneempi, ainakin yleensä. T. toinen uskonnoton
No onko sekulaareissa valtioissa uskonnot kiellettyjä? Meneekö sellaisissa valtioissa, joissa kielletään yksilönvapauden piiriin kuuluvat jutut (kuten uskonto), jotenkin hyvin?
Riippuu uskonnosta. Ja uskonnon määritelmästä. Joku voi kutsua uskonnoksi sitä mitä pitää korkeimpana ideaalinaan. Tuolloin esim poliittinen ideologia voidaan nähdä uskontona. Sitähän se on ollut kaikissa totalitaristisissa valtioissa.
Jos uskonnon edellytys on se, että pitää uskoa johonkin ihmisen käsityskyvyn ylittävään voimaan, niin uskonto voi olla hyväkin asia. Riippuu minkälaisena sen Jumalan näkee. Allahissa en näe hirveästi tavoittelemisen arvoista. Kristinuskossa on paljon hyvää. Riippuu miten sitä tulkitsee. Uskontojen nimissä on tehty paljon pahaa, mutta onko siinä pahanteossa todella ollut kyse uskonnosta? Me ihmiset vierastamme erilaisuutta. Jos uskontoja ei olisi, tappaisimme toisiamme jonkin toisen idean verukkeella.
Paras olisi jos kaikki löytäisivät itselleen oman uskonnon. En tosin luota keskivertoihmiseen niin paljon, että kaikilla riittäisi intoa itsetutkiskeluun. Ehkä joku rauhanomainen lapsellinen uskonto olisi yhteiskunnan kannalta parempi kuin ateismi, joka väistämättä vie elämänhalun enemmistöltä. Elämän merkityksettömyys on aikamme pahin syöpä. Ja aivan turha.
Ihmisluontoon kuuluu tarve henkisyyteen tai hengellisyyteen, kurottaminen johonkin oman itsensä ja oman kehollisuuden ylittävään. Ihmisluontoon kuuluu myös taipumus järjestäytyä ja taipumus tavoitella valtaa toisten ihmisten yli. Uskontojen ongelmat mahdollistuvat ja ilmenevät kahden jälkimmäisen kautta, eivät pelkästään siksi, että ihminen suuntautuu henkisyyteen tai hengellisyyteen.
Kiellettäisiinkö uskonnottomassa yhteiskunnassa siis ei-materialistinen maailmankuva, ja ainoa sallittu katsomus olisi materialistinen? Kuinka lakia rikkovia maailmankuvia valvottaisiin? Saisiko järjestäytyä vapaasti muiden asioiden ympärille kuin henkisyyden/hengellisyyden ja saisiko näissä järjestäytyneissä ryhmittymissä muodostaa hierarkioita ja käyttää valtaa?
En voi mitään sille, että uskonnon kieltävästä yhteiskunnasta tulee mieleen yksipuoluejärjestelmä, kommunismi tai fasismi.
Uskonnoton yhteiskunta olisi varmasi parempi, mutta se ei synny kieltämällä uskontoa vaan koulutuksen ja sivistyksen ja avunannon kautta. Eli sitä kautta, että ihmiset omasta tahdostaan luopuvat uskomuksistaan ja kuolemanjälkeisen paremman paikan toivomisen sijaan keskittyvät rakentamaan oikeasta maailmasta sitä parempaa paikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Uskonnoton yhteiskunta olisi varmasi parempi, mutta se ei synny kieltämällä uskontoa vaan koulutuksen ja sivistyksen ja avunannon kautta. Eli sitä kautta, että ihmiset omasta tahdostaan luopuvat uskomuksistaan ja kuolemanjälkeisen paremman paikan toivomisen sijaan keskittyvät rakentamaan oikeasta maailmasta sitä parempaa paikkaa.
Täähän se ois. Kieltämällä ei ihmisten päähän saa järkeä taottua.
Minä antaisin vankien ja vajakkien olla uskossa, muuten uskonnoista on vain haittaa.
Aikanaan Neuvostoliitossa uskonnot kiellettiin, ja Vuonna 1984 kirjasta on myös tuttua tuommoinen.
Ei minulla muuta.
Nää, kyllä noita vainoja saa aikaan millä ideologialla tahansa.
Kannattaa nyt muistaa, että 1) kaikissa uskonnoissa on ääriporukkansa ja vastenmielisyyteensa, mutta
2) uskonnot eivät itsessään propagoi sorron tai sodan puolesta, siis niiden oppi ei kannusta tappamiseen.
Sen sijaan uskontoja käytetään hyväksi sorron ja sodan perustelemiseksi. Ja siihen käy tarvittaessa ihan yhtä hyvin mikä tahansa kokoava ideologia.
Kansankiihottamiseen kelpaa siis mikä vaan ideologia, millä voidaan rajata omat kannattajat "meiksi" "niitä muita vastaan".
Minusta uskonnoissa ei ole mitään vikaa. Moni saa lohtua ja yhteenkuuluvuuden tunnetta niiden kautta enkä koe sitä vääräksi. Uskontoja ei pitäisi kyllä sekoittaa politiikkaan mitenkään.
Miten kaikkien uskontojen kieltäminen käytännössä toteutettaisiin - miten sitä voisi valvoa ilman, että ajaudutaan mihinkään orwellilaiseen meininkiin? Olisimmeko silloin jotenkin ratkaisevasti onnellisempia kuin nyt? Ja ensiksi pitäisi tietysti määritellä, mitä "uskonto" tarkoittaa, että ne voitaisiin kieltää. Saattaisi osoittautua yllättävän vaikeaksi.
Vierailija kirjoitti:
Uskonnoton yhteiskunta olisi varmasi parempi, mutta se ei synny kieltämällä uskontoa vaan koulutuksen ja sivistyksen ja avunannon kautta. Eli sitä kautta, että ihmiset omasta tahdostaan luopuvat uskomuksistaan ja kuolemanjälkeisen paremman paikan toivomisen sijaan keskittyvät rakentamaan oikeasta maailmasta sitä parempaa paikkaa.
Mitkä keinot sitten otettaisiin käyttöön, kun jäisi vielä jäljelle ihmisiä, jotka sitkeästi pitäytyisivät uskonnollisuudessaan?
Kun ensin olisi poliittisin voimakeinoin poistettu lasten kotihoito ja kotikoulut sekä pienet yksityiset päiväkodit ja koulut, ja kaikki ihmiset saatu 1-vuotiaasta lähtien alkavaan putkeen "virallisiin kasvatuslaitoksiin ja kouluihin" (koulutus ja sivistys) ja saatu lobattua uskonnollisuus lääketieteellisiin sairausluokituksiin ja uskonnolliset ihmiset pakolliseen avohoitoon (avunanto), ja silti jäisi jäljelle uskonnollisia ihmisiä, mitä heille tehtäisiin, jotta saataisiin maailmasta parempi paikka?
Tai ehkä se hullun stigma ja pakkolääkitys olisi riittävä rangaistus ja pelote, ettei enää kovempia keinoja tarvitsisi käyttöön ottaa paremman maailman aikaansaamiseksi.
Näin tulee vielä tapahtumaan.