Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää vaimo tekee meillä joka päivä ruuan ja se
10.01.2018 |
On todella mautonta, aina joudun lisäämään suolaa, mustapippuria, jne jne.
Kommentit (30)
Meillä taas mies valittaa siitä kun on liikaa mausteita. Hänellä ei kuulemma vatsa kestä. Mutta en todellakaan suostu laittamaan ruokaa jossa ei ole mitään makua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tekee varmaan tahallaan, koska aina marmatat. Itse ainakin tekisin mahdollisimman huonoa ruokaa jos joku jatkuvasti valittaisi. Tai lopettaisin kokonaan ruuan laiton.
Tämä! Tjsp. Mä olin yhdessä vaiheessa todella leipiintynyt ruuanlaittoon ja etenkin siihen, että mitähän syötäisiin. Jotenkin alkoi maustaminen olemaan todella heikkoa ja muutenkin ideat. Joku hiton ruuanlaitto burnout. ;D
Mies ei koskaan marmattanut, mutta ruokaa alkoi jäämään enemmän ja enemmän tähteeksi. Joten syötiin sitten sitä samaa soppaa viidettä päivää.. En mä niistä itekään tykännyt, mutta pakkohan se oli jotain henkensä pitimiksi syödä.
Sitten mies päätti tehdä asialle jotain.. Eli alkoi harjoittelemaan ruuanlaittoa ja teki viikonloppuisin ruuat. Ihania ruokia tekeekin.
Siinä alkoi helpottamaan oma arki ja nykyään mietitään ruokalistoja yhdessä ja mausteita tms. Tästä on tullut yhteinen harrastus. Mulla on arkena vetovastuu, kun teen lyhyempää päivää. Mies hoitaa kyökin viikonloppuisin ja lomat. Just ihana joululoma takana, kun ei tarvinnut yhtään miettiä ruokia. Lepoa!
Vierailija kirjoitti:
Juu, en tee itse ruokaani, se kuuluu hameväne tehtäviin. Ap
Ajattelinkin että olet provo ja tämä kommenttihan sen vielä todisti.
Vierailija kirjoitti:
Juu, en tee itse ruokaani, se kuuluu hameväne tehtäviin. Ap
Miten sä kehtaat valittaa, kun toinen ajattelee sua ja tekee sen sulle. Ite olen stadin paskin kotikokki ja ilman vaimoa söisin eineksiä. Minä ainakin arvostan vaimoa, että kun palaan kotiin niin safka on aina just valmis. Enkä ole koskaan pyytäny että se tekis valmiiksi. Se haluaa tehdä sen juuri silloin että yhdessä syödään. Tollasta voisit sinäkin arvostaa. Eikä ole todellakaan hameväen tehtäviä. Ajattele sitä päivää, kun se ei enää tee sitä ruokaa.
Valitse itse reseptit (ja kokkaa ne itse). Se iänikuinen makaronilaatikko voi helposti olla mautonta, eikä se siitä parane vaikka sinne heittäisi kilon suolaa ja chilipippureita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä taas mies valittaa siitä kun on liikaa mausteita. Hänellä ei kuulemma vatsa kestä. Mutta en todellakaan suostu laittamaan ruokaa jossa ei ole mitään makua.
Turha sitten itkeä, kun miehen IBS riistäytyy hallinnasta.
Vierailija kirjoitti:
Mäen edes kehtais vinkuu vaimolle sen safkoista jos ne olis mauottomia. Onneksi osaa tehdä hyvää ruokaa ja olen kiitollinen, että mulla on aina ruokaa kun palaan töistä.
Meillä kyllä laitetaan riittävästi mauoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekee varmaan tahallaan, koska aina marmatat. Itse ainakin tekisin mahdollisimman huonoa ruokaa jos joku jatkuvasti valittaisi. Tai lopettaisin kokonaan ruuan laiton.
Tämä! Tjsp. Mä olin yhdessä vaiheessa todella leipiintynyt ruuanlaittoon ja etenkin siihen, että mitähän syötäisiin. Jotenkin alkoi maustaminen olemaan todella heikkoa ja muutenkin ideat. Joku hiton ruuanlaitto burnout. ;D
Mies ei koskaan marmattanut, mutta ruokaa alkoi jäämään enemmän ja enemmän tähteeksi. Joten syötiin sitten sitä samaa soppaa viidettä päivää.. En mä niistä itekään tykännyt, mutta pakkohan se oli jotain henkensä pitimiksi syödä.
Sitten mies päätti tehdä asialle jotain.. Eli alkoi harjoittelemaan ruuanlaittoa ja teki viikonloppuisin ruuat. Ihania ruokia tekeekin.
Siinä alkoi helpottamaan oma arki ja nykyään mietitään ruokalistoja yhdessä ja mausteita tms. Tästä on tullut yhteinen harrastus. Mulla on arkena vetovastuu, kun teen lyhyempää päivää. Mies hoitaa kyökin viikonloppuisin ja lomat. Just ihana joululoma takana, kun ei tarvinnut yhtään miettiä ruokia. Lepoa!
Meillä sama työnjako. Arkiruuat mulla, mies viikonloppuisin ja lomilla.
Mä myönnän karkoittaneeni ei-sopivan elämänkumppanin tarkoituksellisesti huonosti kokkaamalla. Se stana väitti että sillä on soppari pupun kanssa ei syö vihanneksia. Jotenki multa sitten unohtu kokonaan liha kauppaan toviksi kunnes se tajus ettemme ehkä sovi yhteen.
Juhlistin tapahtumaa sitten punkulla ja verisellä sisäfileepihvillä.
Naisen kirjoittama provo.