Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten tavallisilla ihmisillä on varaa kahteen autoon, omakotitaloon ja useampaan lapseen? Tuntuu että meillä ei olisi varaa edes siihen yhteen hyvään autoon.
Saatikka sitten hienoon omakotitaloon. Millä ihmiset maksavat kaikki nämä huvitukset?
Onko kaikki vaan kulissia ja talot ja autot ostettu lainalla ja niskassa kauheat lainavelat? Useammasta lapsestakin varmasti saa jonkun verran tukia mutta ei kai niillä kaikkea tuota materiaa makseta kuitenkaan? 😳
Kommentit (599)
Vierailija kirjoitti:
Meillä taloudessa kaksi sairaanhoitajaa (brutto yhteensä n. 5000e/kk) ja kaksi lasta. Hyvin riittää rahat kivan omakotitalon lainan lyhennykseen, kahteen autoon ja pariin ulkomaanmatkaan vuodessa. Jää säästöönkin. Seurataan ja mietitään kyllä kulutusta aika paljon, kaupassa katsellaan kilohintoja ja vaatteita ostellaan vaan tarpeeseen. Harrastukset on ilmaisia, perheen kesken vietetään aikaa luonnossa liikkuen jne. Jäi opiskeluajoista (onneksi) köyhän arkitavat :D
Vaihtoehto matkoille on se, että lapset harrastavat. Musiikkiopistot, urheilut ym. vievät satoja euroa vuodessa, ja jos on useampi lapsi, siihen uppoaa kyllä parin matkan verran rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä omakotitalo, kaksi autoa ja lapsi. Tulot n. 5500e/kk. Pärjätään, mutta tietenkin kulutetaan harkiten. Ei kuitenkaan jouduta liiaksi tinkimään. Talolainaa on, mutta autot on ostettu aikoinaan ihan säästöillä. Ei asuta pk-seudulla, mikä tietenkin vaikuttaa asiaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä taloudessa kaksi sairaanhoitajaa (brutto yhteensä n. 5000e/kk) ja kaksi lasta. Hyvin riittää rahat kivan omakotitalon lainan lyhennykseen, kahteen autoon ja pariin ulkomaanmatkaan vuodessa. Jää säästöönkin. Seurataan ja mietitään kyllä kulutusta aika paljon, kaupassa katsellaan kilohintoja ja vaatteita ostellaan vaan tarpeeseen. Harrastukset on ilmaisia, perheen kesken vietetään aikaa luonnossa liikkuen jne. Jäi opiskeluajoista (onneksi) köyhän arkitavat :D
Vaihtoehto matkoille on se, että lapset harrastavat. Musiikkiopistot, urheilut ym. vievät satoja euroa vuodessa, ja jos on useampi lapsi, siihen uppoaa kyllä parin matkan verran rahaa.
Jep. Meillä menee pelkästään musiikkiopistoon n. 2800€ vuodessa kolmesta lapsesta, plus soittimet päälle... Visalla sitten keplotellaan muutama matka aina joskus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä 4500 eurolla kuussa ei _muka_ varaa lapseen tai muuhun kuin kaksioon pk-seudun kehyskunnasta ja yhteen autoon. Taidatte shoppailla paljon, käydä paljon ulkona ravintoloissa jne? Veikkaan että ette todellisuudessa halunneet perustaa perhettä koska 4500 euron kuukausittaisilla nettotuloilla pitäisi elää hyvin ainakin yhden lapsen kanssa.
Me tienaamme saman verran, yksilapsinen perhe. Ei asuta Helsingissä tai kehyskunnassa mutta meilläkin lainaa yli 100 tuhatta, koska iso asunto (>100m2). Kaksi autoa, toinen 10v ja toinen 15v vanha (ylläpito kahdesta autosta kuitenkin), itse asiassa juuri toisesta piti korjata useampi osa ja laskua tuli 1000 euroa. Matkustellaan kaksi kertaa vuodessa (kerran pariskuntana ja kerran lapsi myös mukana). Päivähoitomaksut kalliimman tuloluokan mukaan, löytyy vauvana otetut vakuutukset, lapsi vielä niin pieni ettei harrasta.
Rahaa jää joka kuussa säästöön yli 1000 euroa. Osalla ostetaan osakkeita, osa säästetään jos ostettaisiin vaikka omakotitalo joskus tai remontoitaisiin keittiö tms.
Sanopa muuta! Meillä on 107000 euroa asuntolainaa jäljellä, maksetaan sitä ja asumiskuluja noin 900 euroa/kk. Lyhennän opintolainaa sen lisäksi 500 euroa/kk. Lisäksi maksetaan putkiremontin väistöasunnosta vuokraa ja vesimaksuja sekä autopaikkaa 809 euroa. Osa tuosta onneksi loppuu syyskuussa, kun remontti on ohi ja päästään muuttamaan takaisin, mutta tilalle tulee tietysti putki- ja julkisivurempan osuudet.
Netti ja puhelinlaskut yhteensä 70 euroa. Netflix ja HBO 25 euroa.
Tehdään kotona ruokaa (oikeaa ruokaa, ei vaan lämmitetä eineksiä), ei kumpikaan syödä työpaikan ruokalassa, eikä käytetä lainkaan alkoholia tai tupakoida.
Ravintolassa syödään kerran kuussa, leffassa käydään 1-2 krt /kk. Laitetaan niistä siis 140€ /kk
Lisäksi meidän henkilökohtaiset vakuutukset, joita minä maksan 25€/kk ja mies 35€/kk.
Sähkö parikymppiä siirtoineen.
Minun lääkkeet maksaa noin 40€/kk, miehen tulee enempi kertaluonteisena, mutta jos se jaetaan kuukaudelle niin olisiko jotain 25 euroa. Lääkärissä käyn kerran kuussa, yksityisellä, sisältää labrakäynnin, menee 209 euroa. Ja ei, en voi siirtyä julkiselle, siellä hoidettiin tätä aluksi niin huonosti, etten edes yritä enää.
Olen seurannut vaatekulujani ja käytän puhtaasti omiin ostoksiini noin 70 euroa /kk. Mies ehkä puolet, partavaahtoa jne.
Autossa on kasko ja pakolliset vakuutukset, en tiedä paljonko niitä mies maksaa, hän kun autoa yksinomaan käyttää. Viisi päivää viikossa hän sillä töihin ajaa noin 30 min työmatkan.
Meiltä myös menee kuukausiperusteisia rahasto-ostoja noin 400 euroa. Siitä ei luovuta, vaikka sitten perheen kustannuksella. Siellä on meidän eläkepäivien tuki ja turva.
Meillä ylimääräinen menee säästötilille ja sieltä sitten maksellaan matkoja, myös kotimaassa (ei tullut aiemmin mieleen) ja matkoja Tukholmaan (ei lasketa, koska sukuloimaan sinne mennään). Auto ostettiin kertyneillä säästöillä uutena, vuonna 2015, ja sillä olisi tarkoitus ajaa nyt vielä ainakin kaksi vuotta.
Mutta oletetaan, että kaiken "pakollisen" jälkeen pitäisi vielä maksaa yksi kasvava henkilö lisää, sehän tekee ruokakuluihin jo väistämättä ainakin 150-200 euroa lisää, vakuutus 75 euroa (vai onko kenties enemmän?), päiväkoti 360€/kk. Kakarathan lisäksi sairastelevat koko ajan, niille täytyy koko ajan hankkia isompia vaatteita, myöhemmin harrastuksia ja koulukirjoja, tietokonetta, leluja.
Se tarkoittaisi, ettei pystyttäisi säästämään enää vanhuudenvaralle, ja sitähän on pakko tehdä, etenkin siltä ajalta, kun minä joutuisin jumimaan kotona... Vai luuleeko joku vielä nykypäivän kakaroista joskus tulevan meidän eläkkeiden maksajia? HAH.
On kyllä surullista luettavaa :( Niin paniikissa mietitään jo eläkeikää, ettei edes jälkikasvua haluta. Kerronpa sulle: Ei ole pakko stressata tulevaa. Ainiin mutta et ehkä saakaan turvaa Jumalasta vaan joudut omin pikku kätösin petaamaan elämäsi loppumetrit. Minä puolestaniluotan Taivaan Isän huolenpitoon, ja tähän asti on auttanut, enkä stressaa tulevaa pätkääkään. Mitä elämää se sellainen on? Se rakkaus mitä saan lapsilta on miljoona kertaa arvokkaampaa kuin joku eläkerahasto. Surullista että et pysty elämään luottavaisin mielin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meiltä myös menee kuukausiperusteisia rahasto-ostoja noin 400 euroa. Siitä ei luovuta, vaikka sitten perheen kustannuksella. Siellä on meidän eläkepäivien tuki ja turva.
Ymmärrättehän, että saattaa käydä niin että ehditte nauttia eläkkeistänne esim. vuoden tai kaksi? Ei ole mitään takeita siitä, että olette eläkeiässä hyväkuntoisia kuluttajia, etenkin kun teillä on jotain perussairauksiakin ilmeisesti.
Vierailija kirjoitti:
Mutta oletetaan, että kaiken "pakollisen" jälkeen pitäisi vielä maksaa yksi kasvava henkilö lisää, sehän tekee ruokakuluihin jo väistämättä ainakin 150-200 euroa lisää, vakuutus 75 euroa (vai onko kenties enemmän?), päiväkoti 360€/kk. Kakarathan lisäksi sairastelevat koko ajan, niille täytyy koko ajan hankkia isompia vaatteita, myöhemmin harrastuksia ja koulukirjoja, tietokonetta, leluja.
Se tarkoittaisi, ettei pystyttäisi säästämään enää vanhuudenvaralle, ja sitähän on pakko tehdä, etenkin siltä ajalta, kun minä joutuisin jumimaan kotona... Vai luuleeko joku vielä nykypäivän kakaroista joskus tulevan meidän eläkkeiden maksajia? HAH.
No ei varmasti maksa kakarat tulevaisuuden eläkkeitä, jos niitä kakaroita ei uskalleta tehdä vaan eläkerahastot ovat lapsia ja elämää rakkaampia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä 4500 eurolla kuussa ei _muka_ varaa lapseen tai muuhun kuin kaksioon pk-seudun kehyskunnasta ja yhteen autoon. Taidatte shoppailla paljon, käydä paljon ulkona ravintoloissa jne? Veikkaan että ette todellisuudessa halunneet perustaa perhettä koska 4500 euron kuukausittaisilla nettotuloilla pitäisi elää hyvin ainakin yhden lapsen kanssa.
Me tienaamme saman verran, yksilapsinen perhe. Ei asuta Helsingissä tai kehyskunnassa mutta meilläkin lainaa yli 100 tuhatta, koska iso asunto (>100m2). Kaksi autoa, toinen 10v ja toinen 15v vanha (ylläpito kahdesta autosta kuitenkin), itse asiassa juuri toisesta piti korjata useampi osa ja laskua tuli 1000 euroa. Matkustellaan kaksi kertaa vuodessa (kerran pariskuntana ja kerran lapsi myös mukana). Päivähoitomaksut kalliimman tuloluokan mukaan, löytyy vauvana otetut vakuutukset, lapsi vielä niin pieni ettei harrasta.
Rahaa jää joka kuussa säästöön yli 1000 euroa. Osalla ostetaan osakkeita, osa säästetään jos ostettaisiin vaikka omakotitalo joskus tai remontoitaisiin keittiö tms.
Sanopa muuta! Meillä on 107000 euroa asuntolainaa jäljellä, maksetaan sitä ja asumiskuluja noin 900 euroa/kk. Lyhennän opintolainaa sen lisäksi 500 euroa/kk. Lisäksi maksetaan putkiremontin väistöasunnosta vuokraa ja vesimaksuja sekä autopaikkaa 809 euroa. Osa tuosta onneksi loppuu syyskuussa, kun remontti on ohi ja päästään muuttamaan takaisin, mutta tilalle tulee tietysti putki- ja julkisivurempan osuudet.
Netti ja puhelinlaskut yhteensä 70 euroa. Netflix ja HBO 25 euroa.
Tehdään kotona ruokaa (oikeaa ruokaa, ei vaan lämmitetä eineksiä), ei kumpikaan syödä työpaikan ruokalassa, eikä käytetä lainkaan alkoholia tai tupakoida.
Ravintolassa syödään kerran kuussa, leffassa käydään 1-2 krt /kk. Laitetaan niistä siis 140€ /kk
Lisäksi meidän henkilökohtaiset vakuutukset, joita minä maksan 25€/kk ja mies 35€/kk.
Sähkö parikymppiä siirtoineen.
Minun lääkkeet maksaa noin 40€/kk, miehen tulee enempi kertaluonteisena, mutta jos se jaetaan kuukaudelle niin olisiko jotain 25 euroa. Lääkärissä käyn kerran kuussa, yksityisellä, sisältää labrakäynnin, menee 209 euroa. Ja ei, en voi siirtyä julkiselle, siellä hoidettiin tätä aluksi niin huonosti, etten edes yritä enää.
Olen seurannut vaatekulujani ja käytän puhtaasti omiin ostoksiini noin 70 euroa /kk. Mies ehkä puolet, partavaahtoa jne.
Autossa on kasko ja pakolliset vakuutukset, en tiedä paljonko niitä mies maksaa, hän kun autoa yksinomaan käyttää. Viisi päivää viikossa hän sillä töihin ajaa noin 30 min työmatkan.
Meiltä myös menee kuukausiperusteisia rahasto-ostoja noin 400 euroa. Siitä ei luovuta, vaikka sitten perheen kustannuksella. Siellä on meidän eläkepäivien tuki ja turva.
Meillä ylimääräinen menee säästötilille ja sieltä sitten maksellaan matkoja, myös kotimaassa (ei tullut aiemmin mieleen) ja matkoja Tukholmaan (ei lasketa, koska sukuloimaan sinne mennään). Auto ostettiin kertyneillä säästöillä uutena, vuonna 2015, ja sillä olisi tarkoitus ajaa nyt vielä ainakin kaksi vuotta.
Mutta oletetaan, että kaiken "pakollisen" jälkeen pitäisi vielä maksaa yksi kasvava henkilö lisää, sehän tekee ruokakuluihin jo väistämättä ainakin 150-200 euroa lisää, vakuutus 75 euroa (vai onko kenties enemmän?), päiväkoti 360€/kk. Kakarathan lisäksi sairastelevat koko ajan, niille täytyy koko ajan hankkia isompia vaatteita, myöhemmin harrastuksia ja koulukirjoja, tietokonetta, leluja.
Se tarkoittaisi, ettei pystyttäisi säästämään enää vanhuudenvaralle, ja sitähän on pakko tehdä, etenkin siltä ajalta, kun minä joutuisin jumimaan kotona... Vai luuleeko joku vielä nykypäivän kakaroista joskus tulevan meidän eläkkeiden maksajia? HAH.
Voi hyvä luoja.. Sinä voit jäädä huomenna auton alle, mutta silti elät koko elämäsi niin että saat säästettyä mahdollisimman paljon vanhuuden varalle. Entäs kun se vanhuus tulee? Sinulla on rahaa. Niin. Siinäpä se. Rahaa on mutta muistoja ei, ei lapsenlapsia, ei elettyä elämää. Mutta pääasia että rahaa on. Jos siis elät sinne saakka ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä puolison kanssa brutto on yhteenlaskettuna suunnilleen sama 7000e/kk. Asumme pienessä maalaiskunnassa omakotitalossa, on lapsia ja 2 hyvää uudehkoa autoa. Matkustellaan myös.. Lainaa on kaikkiaan autolainan kanssa n 100 000e. Talo ja eläminen edullisempaa kuin kaupungissa, palvelut on lähellä ja toimii. Harrastukset myös. Monien mielestä maalla ei tosin ole mitään.. Meille täällä on kaikki :-)
Eka kämppä ostettu 2000, myyty ~30te voitolla 2005, silloin sitten seuraava kämppä -->myyty ~50te voitolla 2009. Sitten rakennettu ok-talo pk-seudulle n.600te kaikkineen. Velkaa alussa 400te, nyt 290te.
Pihassa 2kpl 2017 -mallista autoa 35te/kpl. 2 teini-ikäistä lasta, ulkomailla käydään 3-5x vuodessa.
Tulot nettona joku 9-10te/kk. Rahastoihin / sijoituksiin menee tällä hetkellä n. 1000e/kk. Sijoituksia >50te kasassa ja tosiaan lisää tulee koko ajan. Käyttötilillä n. 4kk nettotulojen verran. Tällä hetkellä tilin saldo vain kasvaa kovaa vauhtia, kun kaikkea ylimääräistä ei haluta sijoittaa (uskon pörssin niiaavan pian...).
Eli hyvillä tuloilla saa hyvän elintason. Ei kai siinä muuta tarvita :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kaikki edellämainittu, miehellä hyvät tulot. Asuntolaina on. Käytetään muutoinkin paljon rahaa elämiseen, matkustellaan, syödään usein ulkona, ostetaan laadukasta ruokaa (kallista, kaikki luomua jne), tehdään paljon asioita.
Pieni puskurirahasto on, mutta emme erityisemmin panosta säästämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tähän vastaa nyt kaikki hevonkuusessa asuvat viisastelevine kommentteineen. Se on ihan selvä, että jossain Kiimingissä teillä on varaa vaikka mihinkä lukaaliin. Sellaiseen nyt pitäisikin olla ja siellä keskivertotulot riittää kaikilla omistusasumiseen. Eniten ihmetyttää, että miten pk- seudulla normaali-ihmiset pystyy ostamaan taloja.
Pienestä isompaan.
Aloitimme asunnon maksun jo 19 vuotiaina, vanhemmat takasivat lainan yksiöön Helsingissä v 1979 (korko 16%). Siitä sitten kaksioon, kolmioon, rivariin keskustan ulkopuolelle jne lasten synnyttyä. Lopulta rakensimme talon kehyskuntaan. Sen myynnillä teimme hyvän tilin jonka käytimme nykyisen talon rakentamiseen. Ostamaan emme olisi tällaista ikinä pystyneet mutta rakentamisessa säästimme n 100 000€
Ihan perustöistä aloitettiin ja vähitellen edettiin ja palkkakin parani vuosien mittaan. Opiskelin vasta kolmikymppisenä 3 lapsen jälkeen.
Masentavan kuuloista, pelkkää paremman asunnon tavoittelua koko elämä.
6 asuntoa 39 vuodessa, ei paha mun mielestä. Moni vuokralla asuva vaihtaa parin vuoden välein.
Toki olemme ehtineet elämäänkin tässä samalla - 1200€/kk meni lainan kuoletukseen kuukaudessa (ja jipii, sekin omaan taskuun;D) ja saman verran käytimme/käytämme matkusteluun eli n 12000 -15000 €/vuosi. Ei yhtään harmita että on nuo asunnot joskus ostanut, rakentanut ja maksanut
Olette sit aika hyvätuloisia, jos vuodessa pelkkiin lainanhoitokuluihin + matkusteluun on mennyt 30 tonnia nettotuloista ;D
Siis suurin osa ostaa varmasti velaksi. Ei ne siis oikeasti omista mitään vaan pankki omistaa. Kuolinpesästä ei jää suurta perintöä kuolanneille perijöille mitään perittävää kun kaikki menee velkojen maksuun. :D
Pitää tosin sanoa että omilla vanhemmilla on omakotitalo ja useampi auto ja meitä oli neljä lasta. He ostivat velaksi vain talon ja asuntolainakin tuli lyhennettyä loppuun ennen kuin täyttivät neljääkymppiä. Selityksinä kaiketi suuren mittakaavan säästäväisyys läpi elämän, kirppisshoppailu (esim. huonekalut) ja se että autot olikin pitkälti aikamoisia romuja aina. Talo sijaitsee myös muutamankymmenen kilsan päässä lähimmästä kaupungista joten ei ollut niin kallis.
Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Velkavetoisella autolla ajaminen on tyhmintä mitä tiedän. Nykyaikana useimmat miehet eivät osaa korjata edes pikkujuttuja autosta tahi vaihtaa öljyjä niin silloinhan on pakko hankkia uusi auto. Asuntolainan marginaali kun nousee sen 5-10% nykyisestä niin silloin on moni ongelmissa. Sitten saa taas ostaa halvalla autoja ihmisiltä, jotka joutuvat myymään autonsa alle loppuvelan hinnalla, koska heidän rahat eivät vain enää riitä autojen sekä asunnon ylläpitoon.
Näyttää siltä, että useimmille on tärkeintä olla varakkaimmillaan kuolinpäivänä.
Monella paljon lainaa, mutta voi olla myös lisätuloja jostain (sijoitukset tms) ja myös omat muut kulutustottumukset ihan koko elämän ajalta vaikuttaa paljon.
Yh äitinä lukioikäiselle ja päiväkotilaiselle. Velkaa n.48 tuhatta, asunto kolmio maksoi 52 tuhatta. Tulot käteen nyt 1600€. Mitään tukia en saa, olen pärjännyt jopa 600€ kk. Lapsille annan kaikkeni, elän kädestä suuhun mutta olen onnellinen! Kyllä joskus mietin, että olispa kiva saada uudet kaapinovet vaatekaappiin, samalla kun muut esittelee uusia mersujaan fb.ssa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tähän vastaa nyt kaikki hevonkuusessa asuvat viisastelevine kommentteineen. Se on ihan selvä, että jossain Kiimingissä teillä on varaa vaikka mihinkä lukaaliin. Sellaiseen nyt pitäisikin olla ja siellä keskivertotulot riittää kaikilla omistusasumiseen. Eniten ihmetyttää, että miten pk- seudulla normaali-ihmiset pystyy ostamaan taloja.
Pienestä isompaan.
Aloitimme asunnon maksun jo 19 vuotiaina, vanhemmat takasivat lainan yksiöön Helsingissä v 1979 (korko 16%). Siitä sitten kaksioon, kolmioon, rivariin keskustan ulkopuolelle jne lasten synnyttyä. Lopulta rakensimme talon kehyskuntaan. Sen myynnillä teimme hyvän tilin jonka käytimme nykyisen talon rakentamiseen. Ostamaan emme olisi tällaista ikinä pystyneet mutta rakentamisessa säästimme n 100 000€
Ihan perustöistä aloitettiin ja vähitellen edettiin ja palkkakin parani vuosien mittaan. Opiskelin vasta kolmikymppisenä 3 lapsen jälkeen.
Masentavan kuuloista, pelkkää paremman asunnon tavoittelua koko elämä.
6 asuntoa 39 vuodessa, ei paha mun mielestä. Moni vuokralla asuva vaihtaa parin vuoden välein.
Toki olemme ehtineet elämäänkin tässä samalla - 1200€/kk meni lainan kuoletukseen kuukaudessa (ja jipii, sekin omaan taskuun;D) ja saman verran käytimme/käytämme matkusteluun eli n 12000 -15000 €/vuosi. Ei yhtään harmita että on nuo asunnot joskus ostanut, rakentanut ja maksanut
Olette sit aika hyvätuloisia, jos vuodessa pelkkiin lainanhoitokuluihin + matkusteluun on mennyt 30 tonnia nettotuloista ;D
Ihan keskituloisia, netot yhteensä n 4800€. Jos tuosta menee puolet lainaan ja matkoihin niin puolet jää vielä elämiseen.
Vai on velkavetoisella autolla ajaminen tyhmää. Olen täysin eri mieltä. Auton omistaminen (siis uuden/uudehkon) on tyhmintä mitä tiedän.
Mieti kannattaako esim. mun irroittaa sijoituksista (jotka on tuottaneet viime vuodet >10% vuodessa tuottoa) 70te, jonka arvoiset autot meillä on pihassa? Siis 70te kahteen autoon, joiden arvo laskee kuin lehmän häntä? Menetän ekana vuonna 7te, tokana 7,7te, kolmantena 8,5te, neljäntenä 9,3te (tietenkään menneisyys ei ole tae tulevasta, mutta vuodesta 2013 mun sijoitusten keskituotto on yli 10% (jolla siis noi menetykset on laskettu).
Nyt maksan autoista 700e kuussa (autot kuukausimaksulla, ei latiakaan omaa kiinni). Jos oisin ostanut omaksi 70te autot, paljonko niistä saisi vaikka 4v kuluttua? Ehkä max. 40te (jos sitäkään). Pääomaa olisi mennyt 30te. Sen sijaan pitäen rahat sijoitettuna tolla 10% on ne kasvaneet yli 33te.
Laskepa mikä on järkevää ja mikä ei?
Tänä päivänö on paljon mahdollisuuksia hommata auto kuukausimaksulla ja usko tai älä se on järkevää.
Autoihin kun saa rahoitusta jopa nollakorolla ja tollainen 1,9% on hyvin tavallinen korko. Sijoittamalla pääsee paljon tota parempaan tuottoon ja pääoman sitominen autoon on typerää.
Alue: Aihe vapaa
Lainalla.