Kauanko voi varatun naisen JÄRJETÖN ihastus kestää?

Onko sitä järjellistäkin ihastumista olemassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeastaan minusta on absurdi ajatus ettei avioliiton aikana ihastuisi kehenkään muuhun. Liitto voi kestää kymmeniä vuosia, ja jokainen tapaa sellaisessa ajassa monia kiinnostavia uusia ihmisiä. Juju on siinä, onko todella tarkoittanut sitä "tahdon"-sanaa.

Juuri näin. Tunteet tulee ja menee. Tärkeintä on se lähteekö muuttamaan elämäänsä niiden mukaan vai ei. 

Kyllä tunteet ainakin mulle on todella tärkeitä ja jos oma mies ei enää kiinnosta ollenkaan ja tuntuu uuden ihastuksen myötä vain aivan väärältä, niin mitäpä sitä sellaista suhdetta jatkamaan.

Ei vaan ole niin helppoa jos on oltu yhdessä 20 vuotta ja lapsiakin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä tapasin ihastukseni syksyllä 2013. Näemme harvakseltaan eikä hän tiedä tunteistani, ei myöskään mieheni. Uskon vakaasti että ihastukseni olisi "se oikea", mutta olen sitoutunut yhteiseen elämään mieheni kanssa. Kukaan ei saa koskaan tietää ihastuksestani, mutta itselleni on jollain tavalla lohdullinen se ajatus, että hän on sittenkin olemassa ja tapaan häntä toisinaan. Eli omalla kohdallani ihastus on kestänyt vuosia eikä todennäköisesti mene ohi ikinä.

Eli olet ihastunut samaan tapaan kuin johonkin elokuvan sankariin. Todellisuudessa häntä ei ole olemassa, on vain päiväunelmasi.

Toimii varmasti niin kauan kuin saisit tietää, millainen ihminen hän oikeasti on. Voi olla yksityiselämässään vaikka millainen k***pää.

Eihän se tuosta käy ilmi lainkaan kuinka hyvin he ovat tutustuneet. Noin minäkin kuvaan ihastustani ("tapasin hänet vuonna x ja y") ja todellakin tiedän hänestä tietyllä tapaa enemmän kuin kenestäkään miehestä, jonka kanssa olen ollut suhteessakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä tapasin ihastukseni syksyllä 2013. Näemme harvakseltaan eikä hän tiedä tunteistani, ei myöskään mieheni. Uskon vakaasti että ihastukseni olisi "se oikea", mutta olen sitoutunut yhteiseen elämään mieheni kanssa. Kukaan ei saa koskaan tietää ihastuksestani, mutta itselleni on jollain tavalla lohdullinen se ajatus, että hän on sittenkin olemassa ja tapaan häntä toisinaan. Eli omalla kohdallani ihastus on kestänyt vuosia eikä todennäköisesti mene ohi ikinä.

Eli olet ihastunut samaan tapaan kuin johonkin elokuvan sankariin. Todellisuudessa häntä ei ole olemassa, on vain päiväunelmasi.

Toimii varmasti niin kauan kuin saisit tietää, millainen ihminen hän oikeasti on. Voi olla yksityiselämässään vaikka millainen k***pää.

Eihän se tuosta käy ilmi lainkaan kuinka hyvin he ovat tutustuneet. Noin minäkin kuvaan ihastustani ("tapasin hänet vuonna x ja y") ja todellakin tiedän hänestä tietyllä tapaa enemmän kuin kenestäkään miehestä, jonka kanssa olen ollut suhteessakin.

Vaikka siis meillä ei ole ollut minkäänlaista fyysistä tai muuta parisuhdetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeastaan minusta on absurdi ajatus ettei avioliiton aikana ihastuisi kehenkään muuhun. Liitto voi kestää kymmeniä vuosia, ja jokainen tapaa sellaisessa ajassa monia kiinnostavia uusia ihmisiä. Juju on siinä, onko todella tarkoittanut sitä "tahdon"-sanaa.

Juuri näin. Tunteet tulee ja menee. Tärkeintä on se lähteekö muuttamaan elämäänsä niiden mukaan vai ei. 

Kyllä tunteet ainakin mulle on todella tärkeitä ja jos oma mies ei enää kiinnosta ollenkaan ja tuntuu uuden ihastuksen myötä vain aivan väärältä, niin mitäpä sitä sellaista suhdetta jatkamaan.

Ei vaan ole niin helppoa jos on oltu yhdessä 20 vuotta ja lapsiakin on.

No ei tietenkään ole helppoa, mutta siis tuo niille, joista ne omat tunteet kannattaa kääntää sitä omaa miestä kohti tilanteessa kuin tilanteessa. Ei aina todellakaaan kannata. Eri asia on, erotaanko vai mitä.

Moni täällä kehottaa eroamaan vanhasta suhteesta kun tulee uusi ihastuminen. Minä taas uskon että on mahdollista rakastaa kahta tai useampaakin ihmistä yhtaikaa. Sitten tietysti jos se vanha suhde on kokonaan laimentunut eikä ole enää halujakaan sitä elvyttää on ero varmasti se oikea ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeastaan minusta on absurdi ajatus ettei avioliiton aikana ihastuisi kehenkään muuhun. Liitto voi kestää kymmeniä vuosia, ja jokainen tapaa sellaisessa ajassa monia kiinnostavia uusia ihmisiä. Juju on siinä, onko todella tarkoittanut sitä "tahdon"-sanaa.

Juuri näin. Tunteet tulee ja menee. Tärkeintä on se lähteekö muuttamaan elämäänsä niiden mukaan vai ei. 

Kyllä tunteet ainakin mulle on todella tärkeitä ja jos oma mies ei enää kiinnosta ollenkaan ja tuntuu uuden ihastuksen myötä vain aivan väärältä, niin mitäpä sitä sellaista suhdetta jatkamaan.

Ei vaan ole niin helppoa jos on oltu yhdessä 20 vuotta ja lapsiakin on.

Se, on voi voi jos lisääntyy harkitsemattomasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä tapasin ihastukseni syksyllä 2013. Näemme harvakseltaan eikä hän tiedä tunteistani, ei myöskään mieheni. Uskon vakaasti että ihastukseni olisi "se oikea", mutta olen sitoutunut yhteiseen elämään mieheni kanssa. Kukaan ei saa koskaan tietää ihastuksestani, mutta itselleni on jollain tavalla lohdullinen se ajatus, että hän on sittenkin olemassa ja tapaan häntä toisinaan. Eli omalla kohdallani ihastus on kestänyt vuosia eikä todennäköisesti mene ohi ikinä.

Eli olet ihastunut samaan tapaan kuin johonkin elokuvan sankariin. Todellisuudessa häntä ei ole olemassa, on vain päiväunelmasi.

Toimii varmasti niin kauan kuin saisit tietää, millainen ihminen hän oikeasti on. Voi olla yksityiselämässään vaikka millainen k***pää.

Eihän se tuosta käy ilmi lainkaan kuinka hyvin he ovat tutustuneet. Noin minäkin kuvaan ihastustani ("tapasin hänet vuonna x ja y") ja todellakin tiedän hänestä tietyllä tapaa enemmän kuin kenestäkään miehestä, jonka kanssa olen ollut suhteessakin.

Nimenomaan. Ihastukseni on koko perheellemme tuttu ja mieheni on tuntenut hänet jo kauan ennen minua. Ovat samanhenkisiä, eräänlaisia sielunveljiä ja heillä paljon yhteisiä kokemuksia. Mutta tietenkään en tiedä, toimisiko suhde hänen kanssaan, millainen hän olisi "oikeasti", eikä minun sitä tarvitse saada selville.

Moni on kyllä äkkiä heristämässä sormea ihastuneelle kanssasisarelleen. On mielestäni outoa jos ei kertaakaan elämässään ihastu kehenkään vieraaseen ihmiseen vaikka olisi aviossa kymmeniä vuosia. Ihastumisia tulee ja menee usein, harva niitä jää kylläkään vuosikausiksi pohtimaan ihan vakavissaan.

Täällä on hyvää mgtow polttoainetta

Vierailija kirjoitti:

Olen naimisissa mutta aivan järjettömästi ihastunut toiseen mieheen. Olen aina ollut hyvä hillitsemään itseni ja tälläistä ei ole ikinä minulle tapahtunut. En saa nukuttua, sydän takoo ja olen kaikki päivät aivan sekaisin. Mietin vain tätä ihastuksen kohdetta, tulen kohta hulluksi! Tämä vain pahenee vaikka emme juuri näe. En voi uskoa tätä mutta en kohta mene takuuseen itsestäni. Aivan järkyttävää, tämä häiritsee elämääni, jatkunut jo kuukausia yhä paheten. Koskaan en ole kokenut vastaavaa. Kauanko tämä voi kestää, meneekö edes ohi, mitä ihmettä teen? Tarvitsen kohta jotain rauhoittavia olotilaani : (

Oletteko nussineet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä tapasin ihastukseni syksyllä 2013. Näemme harvakseltaan eikä hän tiedä tunteistani, ei myöskään mieheni. Uskon vakaasti että ihastukseni olisi "se oikea", mutta olen sitoutunut yhteiseen elämään mieheni kanssa. Kukaan ei saa koskaan tietää ihastuksestani, mutta itselleni on jollain tavalla lohdullinen se ajatus, että hän on sittenkin olemassa ja tapaan häntä toisinaan. Eli omalla kohdallani ihastus on kestänyt vuosia eikä todennäköisesti mene ohi ikinä.

Eli olet ihastunut samaan tapaan kuin johonkin elokuvan sankariin. Todellisuudessa häntä ei ole olemassa, on vain päiväunelmasi.

Toimii varmasti niin kauan kuin saisit tietää, millainen ihminen hän oikeasti on. Voi olla yksityiselämässään vaikka millainen k***pää.

Eihän se tuosta käy ilmi lainkaan kuinka hyvin he ovat tutustuneet. Noin minäkin kuvaan ihastustani ("tapasin hänet vuonna x ja y") ja todellakin tiedän hänestä tietyllä tapaa enemmän kuin kenestäkään miehestä, jonka kanssa olen ollut suhteessakin.

Nimenomaan. Ihastukseni on koko perheellemme tuttu ja mieheni on tuntenut hänet jo kauan ennen minua. Ovat samanhenkisiä, eräänlaisia sielunveljiä ja heillä paljon yhteisiä kokemuksia. Mutta tietenkään en tiedä, toimisiko suhde hänen kanssaan, millainen hän olisi "oikeasti", eikä minun sitä tarvitse saada selville.

Sielunveli ja napalanko

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeastaan minusta on absurdi ajatus ettei avioliiton aikana ihastuisi kehenkään muuhun. Liitto voi kestää kymmeniä vuosia, ja jokainen tapaa sellaisessa ajassa monia kiinnostavia uusia ihmisiä. Juju on siinä, onko todella tarkoittanut sitä "tahdon"-sanaa.

Juuri näin. Tunteet tulee ja menee. Tärkeintä on se lähteekö muuttamaan elämäänsä niiden mukaan vai ei. 

Kyllä tunteet ainakin mulle on todella tärkeitä ja jos oma mies ei enää kiinnosta ollenkaan ja tuntuu uuden ihastuksen myötä vain aivan väärältä, niin mitäpä sitä sellaista suhdetta jatkamaan.

Ei vaan ole niin helppoa jos on oltu yhdessä 20 vuotta ja lapsiakin on.

Se, on voi voi jos lisääntyy harkitsemattomasti.

Sellainenkin voi olla mahdollista, siis voi olla, ehkä promillessa tapauksia, että on onnellisesti aikoinaan rakastunut mieheensä/naiseensa, sitten on menty naimisiin, tehty lapset ja eletty se 20 vuotta yhdessä. Sitten jonain kauniina päivänä toisen vastaan tuleekin ihminen joka herättää voimakkaita tunteita. Ja joskus ne tunteet ei vaan häviä vaan voimistuu ajan kuluessa. Tässä tilanteessa pitää sitten vaan etsiä sitä tahtoa rakastaa sitä omaa tuttua aviomiestä ja jatkaa avioliittoa. Ei kai siinä muuta. Mutta siis ei tällaista varmaan IRL tapahdu kovinkaan usein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeastaan minusta on absurdi ajatus ettei avioliiton aikana ihastuisi kehenkään muuhun. Liitto voi kestää kymmeniä vuosia, ja jokainen tapaa sellaisessa ajassa monia kiinnostavia uusia ihmisiä. Juju on siinä, onko todella tarkoittanut sitä "tahdon"-sanaa.

Itsehän olen mielummin yksin, kuin että olisin vaan jonkun kanssa.

Ole vain. Niin minäkin olisin. Mutta miten tämä aiheeseen liittyi?

Täälä sama tilanne. Me oltiin seurusteltu 10v mieheni kanssa. Suunniteltiin häitä ja alettiin rakentamaan taloa. Kaikki tapahtui samana kesänä. Talo saatiin valmiiksi, mentiin naimisiin. Elin elämäni onnellisinta aikaa kunnes.... Tämä toinen mies tuli elämääni työpaikan kautta samana kesänä. Siitä lähtien ollaan kärsitty, tässä mennään nyt kolmatta vuotta. Tätä ihastusta en ole nähnyt puoleentoista vuoteen mutta mielestä ei haihdu..

Vierailija kirjoitti:

Voi täällä aivan sama tilanne! Välttelen ihastuksen kohdetta (miestä). Kun nähdään, olen tyly, en juurikaan puhu hänen kanssaan enkä katso häntä ja jos on pakko viestitellä jostain, yritän olla mahdollisimman neutraali. Silti tykkään hänestä aivan valtavasti! Olen tykännyt jo vuoden... En ole ketään muuta halunnut näin valtavan paljon. Mutta eipä tästä kukaan saa koskaan tietää. Hyvä niin. Olemme molemmat tahoillamme onnellisesti naimisissa.

Miksi olet tyly hänelle, liittyykö tämä loukkaantumisen tunteeseen, tai huomion hakemiseen.

Eräs henkilö (nainen) käyttäytyy minua kohtaan noin, välillä hän on taas ihan ystävällinen.

Kun kohtasimme ensimmäistä kertaa, siihen liittyi melkoinen tunnelataus.

Sitä on vaikea selittää sanoin.

Vierailija kirjoitti:

Täälä sama tilanne. Me oltiin seurusteltu 10v mieheni kanssa. Suunniteltiin häitä ja alettiin rakentamaan taloa. Kaikki tapahtui samana kesänä. Talo saatiin valmiiksi, mentiin naimisiin. Elin elämäni onnellisinta aikaa kunnes.... Tämä toinen mies tuli elämääni työpaikan kautta samana kesänä. Siitä lähtien ollaan kärsitty, tässä mennään nyt kolmatta vuotta. Tätä ihastusta en ole nähnyt puoleentoista vuoteen mutta mielestä ei haihdu..

Semmoinen vaikutus niillä alfoilla on. Pitkän, tumman ja komean miehen taika. Oliko voimakas orgasmi?

Ihanaa se on kun näkee harvoin ja aina tervehditään ja hymyillään , katsellaan silmiin vähän haikeasti. Ihastus on kestänyt jo vuosia, kyseessä miehen nuoruusaikainen kaveri. Tanssittu ja juteltu on, ei sen enempää. Mietin joskus että mullaisia lapsia tämä mies olisi minulle antanut.

Siis millaisia lapsia

Suosittelen tutustumaan mieheen paremmin. Minulle on aina lopulta käynyt niin, että läheisemmin tutustuttaessa mies on osoittautunut jollain tapaa minulle epäsopivaksi parisuhteeseen. Usein jopa täydeksi mulkuksi.

Viimeksi ihastukseni kesti vuosia, mutta onneksi en tehnyt aloitetta mihinkään suhteeseen. Nyt olen tyytyväinen taas omassa suhteessani.