Lue keskustelun säännöt.
Poliisi kumppanina
05.01.2018 |
Millainen on poliisi aviomiehenä? seurustelen nyt toista vuotta poliisin kanssa ja välillä hän on kyllä todella epäluuloinen, kyyninen. mietin vain, johtuuko duunista vai tyyppinä kyyninen luonteeltaan. Ei tietenkään myönnä työn vaikuttavan mutta kun näkee kaikenlaista, valehtelua joka puolella, väkivaltaa jne.
En tiedä uskallanko mennä naimisiin kun ja jos tup pahenee.
Kommentit (143)
Poliisin virka-asut seksikkäät? Hyi ne haisee, samoin poliisiautossa haisee ilmavaivat. Istuvat autossa 8 tuntia... miettikää!!! Yäk!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi suositella. Leffoissa kytät on aina eronneita. Liian raskasta.
Poliisit on persaukista porukkaa. Paitsi ehkä Aarnio.
Pahimpia on pilkunnussijapoliisit.
Poliisi kumppanina voi olla ihan turvallinen vaihtoehto. Ei tarvitse pääkaupunkiseudulla käyttää vartiointiliikettä. Lisäksi eivät kai työn puolesta voi lihoa 120 kiloisiksi. Ovat varmaan luonteeltaan vähään onnellisuuteen ja normaaliin elämään tyytyväisiä, kun työssään näkevät niin paljon kurjaa puolta. Kaikkihan riippuu siitä, miten itse näet asiat ja miltä puolelta. Kyynisyys on esim. hyvä juttu yritysmaailmassa, ei tule heti huijatuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta tuntuu, että poliisi naisesta kiinnostuessaan tarkistaa kaiki mahdolliset rekisterit naisesta eli poliisi on epäluuloinen. Olis kamalaa olla epäluuloinen!
Poliisi ei ole koskaan penaalin terävin kynä, de facto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä arvannutkaan, että poliisin ammatti herättää näin paljon tunteita. Täällä taitaa olla paljon asiakkaita palstailemassa :D Ihan kuin poliisit olisi kaikki samasta puusta veistettyjä. Sivuhuomautuksena myös, että kaikki poliisit eivät myöskään ole kentällä ;)
Aloittajalle. Tietynlainen kyynisyys tulee varmasti poliisin työn mukana. Ajattele nyt tätä asenneilmastoa! Näkeehän sen tästä ketjustakin. Sinuna en liikaa ajattelisi työn vaaroja. Joo, on niitä, mutta Suomessa poliisin työ on loppujen lopuksi suhteellisen turvallista kuitenkin verrattuna moneen muuhun maahan.
Minusta mietit myös liikaa mahdollisen avioliiton vaikutusta kumppaniisi. Voihan sitä kuka tahansa muuttua avioliiton aikana, ei ole mitään takuita että puoliso pysyisi samanlaisena. Oli ammatti mikä tahansa. Mieti enemmän sitä, rakastatko kumppaniasi hänen kyynisyydestään tai epäluuloistaan huolimatta.
Minä itse olen niin sinisilmäinen, että kumppanini kanssa tasapainotamme hyvin toisiamme :D
Vierailija kirjoitti:
Poliisi kumppanina voi olla ihan turvallinen vaihtoehto. Ei tarvitse pääkaupunkiseudulla käyttää vartiointiliikettä. Lisäksi eivät kai työn puolesta voi lihoa 120 kiloisiksi. Ovat varmaan luonteeltaan vähään onnellisuuteen ja normaaliin elämään tyytyväisiä, kun työssään näkevät niin paljon kurjaa puolta. Kaikkihan riippuu siitä, miten itse näet asiat ja miltä puolelta. Kyynisyys on esim. hyvä juttu yritysmaailmassa, ei tule heti huijatuksi.
Tämä on kyllä aika epätoivoista positiivisuutta. Normaali kumppani vs tällainen josta kaivamalla täytyy kaivaa jotain hyvää. Taidan pitäytyä siinä taviksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poliisithan saa paljon suoria ehdotuksia, voi kun vaimot tietäisi... ja totta se, että ilman virka-asua poliisit on tylsiä ulkonäöltään. Stadissa tosin komeimmat poliisit ja nekin superkyllästyneitä kännisiltä naisilta saamaan huomioon.
Summa summarum... en haluaisi olla poliisin vaimo tai edes tyttöystävä. En luottais
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on poliisivankilan vartija ja on ollut töissä myös keskusrikospoliisilla, nähnyt kaikenlaista pitkän uransa aikana, työkavereita on kuollut ja seonnut ja tehnyt hulluja juttuja. Kyllä se ihmisen psyykkeeseen vaikuttaa kun näkee elämän nurjaa puolta päivät ja vuodet pääksytysten, pitää olla todella vahva henkisesti että pystyy jättämään työasiat töihin, ne kun tuppaa tulemaan vapaa-ajallakin silmille.
Minun mieheni on inhonnut työtään oikeastaan aina, on nyt tuota tehnyt 20 vuotta, sanoo sitä sonnan lapioimiseksi. Jos miehellä vielä olisi mahdollisuus johonkin muuhun työhön niin heti vaihtaisi, ikävä kyllä ainoa odotettavissa oleva positiivinen muutos on sairaseläke. Mieheni on muuttunut näiden 20 vuoden aikana kyllä kyynisemmäksi, toki siihen vaikuttaa muutkin asiat kuin vain työ. Mutta vielä 15 vuotta sitten mies sanoi minulle että kyllä sinä osaat ja pystyt, nyt ei juuri kannustusta enää tule, reaktiot on kuin Ihaa-aasin suusta, hän on menettänyt monen asian suhteen toivonsa.
Valtio on kiristänyt ja muuttanut systeemeitä poliisissa moneen kertaan näiden vuosien aikana, aina kun porukka oppii käyttämään uusia tietokoneohjelmia, ne vaihdetaan, poliisilaitoksia ja väkeä vähennetään koko ajan, varsinkin suorittavasta portaasta, aina sanotaan että pomoja vähennetään, mutta toisin käy, niitä keksitään lisää kun eihän oikeasti ketään virkamiestä voi alentaa. Asiakkaiden määrä lisääntyy, asiakkaiden kunto huononee, paineet on kovat kun töitä ei ehdi kunnolla tehdä. Poliisin organisaatio on hyvin armeijamainen eikä se oikein istu tähän päivään.
Aina kun oppivat käyttämään uusia järjestelmiä? Pitäisi olla varmaan älykkyystestit, ei kai sinne ihan huonointa ainesta kannata päästää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä sillä ammatilla on avioliiton suhteen, eikö sitä mennäkään naimisiin rakkaudesta??? Pääasia, että on jokin ammatti, mun mielestä kaikki ns. normaalit ammatit ovat ok.
Kyllä minä sitä kumppanin ammattiakin mietin. Jokainen ihminen on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja persoona muodostuu sen mukaan. Poliisinammatissa ei mihinkään hyvään suuntaan. Se ihminen voi olla ihan erilainen jonkun ajan päästä. Muitakin parisuhteen kannalta riski-ammatteja on. Jossain kaukana työskenteleminen joten ei pääse olemaan yhdessä. Vaarallinen työ, mihin poliisikin lukeutuu, jolloin saattaa menettää kumppaninsa ennen aikojaan. Kyllä minusta nämä saa ottaa huomioon kun tulevaisuuttaan rakentaa.
Toki saa olla toiveita ja ihanteita puolison suhteen, mutta elämä voi yllättääkin. Etenkin nuoruudessa monet miettivät omaansa ja toistenkin tulevaisuutta ammattien ja työtehtävien kautta, mutta vuosien saatossa asiat ikäänkuin arkipäiväistyvät ja niiden mittasuhteet pienenevät. Jokaisessa ammatissa ja työssä on omat hyvät ja huonot puolet. Ihmisen luonne on lopulta se, joka eniten vaikuttaa hänen toimimiseensa toisten ihmisten kanssa.
Olen tuon kommentin 17 kirjoittaja ja olen ollut jo kauan naimisissa poliisin kanssa, mutta puolisollani on myös aiempi ammatti. Itsekin joskus olen pelännyt tuota, että mitä kaikkea pahaa toinen joutuu työssään kohtaamaan. Mutta monilla tuntemillani poliiseilla on ymmärtääkseni erittäin mukava ja tukea antava työyhteisö, sekä omanlaisensa huumori, joka auttaa selviämään raskaammistakin päivistä. Samoin se on tärkeää, että yksityiselämän asiat ovat kunnossa.
No kun se luonne muuttuu kyyniseksi työn myötä. Ei sille mitään voi. Tiedän koska tunnen ihan liikaa poliiseja. Nimim. Hoitsu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä sillä ammatilla on avioliiton suhteen, eikö sitä mennäkään naimisiin rakkaudesta??? Pääasia, että on jokin ammatti, mun mielestä kaikki ns. normaalit ammatit ovat ok.
Kyllä minä sitä kumppanin ammattiakin mietin. Jokainen ihminen on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja persoona muodostuu sen mukaan. Poliisinammatissa ei mihinkään hyvään suuntaan. Se ihminen voi olla ihan erilainen jonkun ajan päästä. Muitakin parisuhteen kannalta riski-ammatteja on. Jossain kaukana työskenteleminen joten ei pääse olemaan yhdessä. Vaarallinen työ, mihin poliisikin lukeutuu, jolloin saattaa menettää kumppaninsa ennen aikojaan. Kyllä minusta nämä saa ottaa huomioon kun tulevaisuuttaan rakentaa.
Toki saa olla toiveita ja ihanteita puolison suhteen, mutta elämä voi yllättääkin. Etenkin nuoruudessa monet miettivät omaansa ja toistenkin tulevaisuutta ammattien ja työtehtävien kautta, mutta vuosien saatossa asiat ikäänkuin arkipäiväistyvät ja niiden mittasuhteet pienenevät. Jokaisessa ammatissa ja työssä on omat hyvät ja huonot puolet. Ihmisen luonne on lopulta se, joka eniten vaikuttaa hänen toimimiseensa toisten ihmisten kanssa.
Olen tuon kommentin 17 kirjoittaja ja olen ollut jo kauan naimisissa poliisin kanssa, mutta puolisollani on myös aiempi ammatti. Itsekin joskus olen pelännyt tuota, että mitä kaikkea pahaa toinen joutuu työssään kohtaamaan. Mutta monilla tuntemillani poliiseilla on ymmärtääkseni erittäin mukava ja tukea antava työyhteisö, sekä omanlaisensa huumori, joka auttaa selviämään raskaammistakin päivistä. Samoin se on tärkeää, että yksityiselämän asiat ovat kunnossa.
Hyvä jos natsaa ei siinä mitään. Kunhan mietin että jos on mahdollista niin miettii näitä asioita järjellä. Itselläni on myös hieman rankkaa taustaa, tosin poliiseja siinä ei ole ollut mukana, ja tiedän miten sellainen vaikuttaa ihmiseen. Respect sellaiselle joka on siinä mukana vapaaehtoisesti työnpuolesta, mutta en tiedä pystyisinkö katsomaan toisessa ihmisessä niitä samoja juttuja joista olen itse päässyt irti.
Tää keskustelu on musta vähän omituinen, yhtä hyvin voisi kysyä, miten joku voi olla yhdessä syöpäosaston hoitajan/sosiaalityöntekijän/vartijan kanssa, nähdään noissakin töissä ikäviä asioita. On monia aloja, joilla näkee asioita, jotka voi kyynistää. Hyvä työyhteisö/hyvä esimiestyö/työnohjaus voi noissa kyllä auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Tää keskustelu on musta vähän omituinen, yhtä hyvin voisi kysyä, miten joku voi olla yhdessä syöpäosaston hoitajan/sosiaalityöntekijän/vartijan kanssa, nähdään noissakin töissä ikäviä asioita. On monia aloja, joilla näkee asioita, jotka voi kyynistää. Hyvä työyhteisö/hyvä esimiestyö/työnohjaus voi noissa kyllä auttaa.
Haloo!!! Nyt puhuttiin poliisista koska alkuperäinen avaaja seurustelee sellaisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on turvakielto?
Maistraatin sivuilta lainattuna: "Jos henkilöllä on perusteltu syy epäillä oman tai perheensä turvallisuuden olevan uhattuna, maistraatti voi hänen pyynnöstään määrätä, ettei hänen kotikunta- tai osoitetietojaan saa antaa väestötietojärjestelmästä muille kuin viranomaisille."
No voi herranjumala! Ihmisiä ne poliisit on siinä missä lääkärit ja kaupan kassatkin. Ei se ammatti nyt persoonaa määritä. Vai luuletko ettei bussikuski voi olla kyyninen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä sillä ammatilla on avioliiton suhteen, eikö sitä mennäkään naimisiin rakkaudesta??? Pääasia, että on jokin ammatti, mun mielestä kaikki ns. normaalit ammatit ovat ok.
Kyllä minä sitä kumppanin ammattiakin mietin. Jokainen ihminen on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja persoona muodostuu sen mukaan. Poliisinammatissa ei mihinkään hyvään suuntaan. Se ihminen voi olla ihan erilainen jonkun ajan päästä. Muitakin parisuhteen kannalta riski-ammatteja on. Jossain kaukana työskenteleminen joten ei pääse olemaan yhdessä. Vaarallinen työ, mihin poliisikin lukeutuu, jolloin saattaa menettää kumppaninsa ennen aikojaan. Kyllä minusta nämä saa ottaa huomioon kun tulevaisuuttaan rakentaa.
Voi jeesus, mikä pissis! "Kyllä minä ammattiakin mietin". Mikä ammatti on riittävän hyvä sinulle? Minkä ammatin edustajasta voit olla varma, ettei luonne/persoona muutu? Ja ihan ammatista riippumatta, ei meistä kukaan lähtöpäivää tiedä.
Virkaintoinen poliisi joka siviilissä naputtaa puolisolle liikennesääntöjen noudattamisesta ja muusta pienestä on kyllä aarre! :D