Vaimon aggressiivinen käyttäytyminen riidellessä mietityttää

Osittain tunnistan itseni tuosta sinun kuvauksesta. Eletään remontin keskellä, minä hoitovapaalla ja mies jättäytyi työttömäksi, koska on näin ollen meille edullisempaa hänen kirvesmiehenä olla pois päivätyöstä...koska sitä samaa hommaa on tämä talo täys. Niin miksi tappaa itsensä kahdessa työssä tai maksaa jollekin toiselle timpurille..näin siis ajatuksen tasolla vaikutti fiksulta päätöksellä, koska talo on kuitenkin jo maksettu ennen remontin alkua.

Meillä alkoi tulla puolen vuoden kuluttua 1.5vuodeksi aina rahasta erimielisyyttä, minusta pärjäämme hyvin, mutta mies sekoilee, että pitää tehdä pimeitä hommia, jotta remontti etenee. Ja näin se remontti sitten ei etene, kun tuleekin mieleen, että pitää ostaa autoon vanteet kesää varten, sitten vaihdetaankin koko auto ja kohta korjataankin uutta romua. Ja remontti seisoo ja minä ressaantuneena joka paikan keskeneräisyydestä ja yhteisen ajan puutteesta johtuen en kohta nuku, enkä kohta puhu miehelle..koska se ei auta. Hoidan kodin ja lapsen, niinkun tähänkin asti, koska hän ei auta..siitä huolimatta, että minä autan remontissa.

Sitten lopulta mennään siihen, että raivostun pienemmästäkin erimielisyydestä ja huudan ja jopa heitin tavaroita kohti, mikä ei ole normaalisti ollut minun tapani..mutta jotenkin se loukkaa niin paljon, kun toinen ei usko puhetta, että pitää vähentää muiden töiden tekoa ja että tehdään ensin koti valmiiksi ja sitten keskitytään auton vaihtoihin ym.elintasojuttuihin. Meillä jää nykyisellään enemmän rahaa käteen, kuin vertaisi siihen, että molemmat käy töissä, lapsi on hoidossa ja maksettaisiin lainanlyhennystä talosta ja tehtäisiin vielä samalla tätä remonttia sitten vapaa-ajalla, jos sitä sattuu joskus kahdella kolmivuorotyöläisellä samaan aikaan milloinkaan olemaan.

Vinkki sulle; järjestä säännöllisesti yhteistä aikaa kodin ulkopuolella ja höpiskää joutavia joka päivä. Arkinen yhdessä tekeminen merkkaa paljon. Ensin vaimoa varmasti ärsyttää yhtäkkinen huomio töihin vetäytymisesi jälkeen..mutta eiköhän se siitä parin kuukauden kuluttua ala leppyä ja luottaa siihen, että saa sinulta huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Heitä väkivaltainen muija pihalle ja ota rauhallisempi akka.

Samaa mieltä. 

Tuntuu myös oudolta, että naiselle sallitaan raivoaminen, tavaroilla heittely ja agressiivinen käytös. Mikäli AP olisi nainen, joka sanoo pelkäävänsä miestään ritatilanteissa, välttelevänsä riitoja ja pysyttelevänsä lähinnä hiljaa toisen mesoessa, veikkaan että joka toinen vastaaja kehottaisi eroamaan, ennen kuin jotain pahempaa sattuu. Nyt täällä tilanne kääntyy joidenkin kommenteissa niin, että mies ikäänkuin provosoi ja antaa oikeutuksen toisen käytökselle olemalla liian hiljainen ja kiltti.

Vaimo kuulostaa siltä, ettei kaikki ole ihan kunnossa. Ei normaali tervejärkinen ihminen heittele tavaroita.

Vierailija kirjoitti:

Heitä väkivaltainen muija pihalle ja ota rauhallisempi akka.

Eipä se välttämättä auta asiaa. Voi käydä niin, että kohta sekin pitää heittää pihalle, koska kaikki akat jotenkin mystisesti happanevat piloille.

Ei riitoja voi jälkihoitaa niin, että räyhä pyytelee kerta toisensa jälkeen anteeksi, mutta perusongelmaa ei korjata, koska toisen mielestä sellaista ei olekaan vaan kaikki ongelmat ovat toisen omaisuutta, ja hullunkäytös todistaa asian.

Asiat eivät aina ole sitä, miltä näyttävät. Suhteessa valtatasapaino on keikahtanut sen puoleen, joka istuu lapsuudentraumojensa päällä ja vaatii, ettei niihin saa edes katsoa. Koska sopu on hienoa ja riitely rumaa. Se vain ei ole sopua sellainen, jossa yksi osapuoli sopii ja toisen pitää ottaa se mitä annetaan eikä mitään saa olettaa saavansa.

Jos räyhääjä on itse persoonallisuushäiriöksi asti kyvytön pyytämään anteeksi koskaan mitään, sitten on toisentyyppisestä ongelmasta kysymys. Mutta ap ei kertonut vaimon olevan yleisestikin pelottava ja kohtuuton, vaan että asia liittyy riitoihin. Niin kauan jos oikeasti mies ei suostu avaamaan omia haavojaan ja näkemään mitään vikaa omassa mallissaan toisen kannalta, niin miehellä olisi myös anteeksipyydeltävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heitä väkivaltainen muija pihalle ja ota rauhallisempi akka.

Samaa mieltä. 

Tuntuu myös oudolta, että naiselle sallitaan raivoaminen, tavaroilla heittely ja agressiivinen käytös. Mikäli AP olisi nainen, joka sanoo pelkäävänsä miestään ritatilanteissa, välttelevänsä riitoja ja pysyttelevänsä lähinnä hiljaa toisen mesoessa, veikkaan että joka toinen vastaaja kehottaisi eroamaan, ennen kuin jotain pahempaa sattuu. Nyt täällä tilanne kääntyy joidenkin kommenteissa niin, että mies ikäänkuin provosoi ja antaa oikeutuksen toisen käytökselle olemalla liian hiljainen ja kiltti.

Vaimo kuulostaa siltä, ettei kaikki ole ihan kunnossa. Ei normaali tervejärkinen ihminen heittele tavaroita.

Outous tulee siitä, että kysymyksessä ei ole identtiset ilmiöt. Se identtinen tilanne olisi sellainen, jossa nainen todellakin on aggressiivinen pitääkseen toisen hiljaa, alistaakseen orjakseen, sitoakseen kotiin, pelotellakseen toisen totaalisesti, ettei tämä uskalla koskaan edes ovea vilkaista saati lähteä siitä kävelemään. Sellaisiakin naisia on, ja asia on tabu ja sellaisena pysyykin niin kauan kuin yritetään hiljentää kaikki kiukkuiset naiset väittämällä, että ilmiöt ovat yhteismitalliset. Tosiasiassa sellainen nainen on sitä lajia, jota ei jätetä muuten kuin sairaalan tai hautaustoimiston kautta. Ja tämä ei onneksi ole valtavan yleinen naistyyppi.

Tässä kuitenkin puhuttiin ilmeisesti arjen raivottaresta, joka nakkelee tavaroita, koska suuttumus on niin kova siitä, että mies on hiljaa, alistuu orjaksi, sitoutuu kotiin ja pelottelee itse itsensä totaalisesti. Sellainen on mieheltä häiriintynyttä kompensaatiota lapsuuden perheen ongelmiin, ja nainen raivoaa, koska kokee taistelevansa asiaa vastaan, joka tulee jatkuessaan ajamaan heidät eroon, ja kokee, että mies ei tee mitään parantaakseen asioita. Luultavasti nainen on ennen riehaantumisvaihetta yrittänyt monin tavoin viestiä pelkoaan, mutta sitä ei ole tarvinnut vaivautua kuuntelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkäävä mies kirjoitti:

Kokemusta kirjoitti:

Avaa suusi riidan aikana ja riitele takaisin, tai jos et siihen pysty niin erotkaan. Itse avoimena ihmisenä en kestä kun toinen ei reagoi mihinkään mitään - ensimmäisenä mietin että eikö tunnu missään, eikö kiinnosta vai eikö se ymmärtänyt. Vituttaa riitatilanteessa niin paljon se,että olen meinannut vahingoittaa itseäsi. Sopikaa, että mikäli vaimo heittää vielä yhdenkin tavaran TAI mikäli sinä et saa seuraavan riidan aikana sanaakaan suusta - eroatte.

Olen yrittänyt keskustella rauhallisesti ja viimeksi yritin lepytellä halaamalla, mutta vaimo työnsi minut pois ja viskoi tavaralla. En pidä riitelystä ja haluaisin, että asiat keskustellaan rauhallisesti läpi myöhemmin, kunhan olen pohtinut asioita. Huudatko riidellessä?

Huudan vain, mikali toinen on hiljaa. Minua loukkaa että vaikka toinen tietää että minulle on tärkeää keskustella ja myös myöntää ja pyytää anteeksi jos on tehnyt väärin - silti istuu hiljaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ei se hiljaisuus itsessään haittaa, näyttää vain minun silmiini välinpitämättömyydeltä ja kiinnostunsen puutteena. Mieheni kanssa ollut tätä ongelmaa, olemme sopineet että jos hän ei saa sanaa suustaan, silloin saan huutaa, tai jos itse alan huutamaan yrittämättä keskustella ensin, silloin hän saa paeta paikalta. Molempien pitää tulla vastaan, ei vain naisen. Se mitä huutaminen ja tavaroiden viskely on sinulle, on samaa kuin hiljaisuus naisellesi.

En ole ap, mutta sinäkö oot sanonut noi miehellesi oikeasti?

Jotkut eivät vaa halua riidellä ja huutaa takaisin, miksi täytyy? Mietin vaan

Minä en halua riidellä ja huutaa takaisin. Erimielisyydet ja riidat saavat minut menemään kuoreeni, joten tarvitsen aikaa vetäytyä ja pohtia asioita yksin. Vaimoni tietää tämän ja tietää myös, että vetäytymisen jälkeen haluan keskustella asioista asiallisesti, mutta vaimo taas ei, hän haluaa käydä asiat läpi riidellessä.

Vierailija kirjoitti:

Väkivaltainen nainen joka heittelee tavaroita rauhoittuu parhaiten kunnon korvapuustista avokämmenellä.

Kiukuttelevat naiset ovat joskus kuin pikkukakaroita ja jos lähtee leikkiin mukaan niin sen jälkeen nainen kiukuttelee aina kun 1. väsyttää 2. on paha olo 3. on eri mieltä 4. haluaa saada tahtonsa läpi tai 5. ihan muuten vaan. Käyttäytymismalli on syytä katkaista heti alkuunsa ja silloin paras ja ainoa tapa on vastata väkivaltaan heti kohtuullisella voimalla jottei nainen kuvittele voivansa käyttäytyä miten haluaa.

En kannusta ketään väkivallan käyttöön, mutta väkivaltaan kannattaa vastata samalla mitalla läpsäyttämällä tai muuten niin ettei siitä aiheudu vammoja mutta kuitenkin niin että rajojaan koitteleva nainen ymmärtää missä raja menee.

Jaa et kannusta väkivallan käyttöön? Sinä epäilemättä läpsäiset pikkukakaroiltakin kuulon pontevilla avokämmenilläsi. Tiedoksi, naisilla ei ole tapana nähdä parisuhdetta tuollaisena reviiritaisteluna, jossa yksi kusee nurkkiin ja toinen tietää paikkansa. Ylivallan vastustaminen ei ole väistämättä vallantavoittelua ja alistamispyrkimystä.

Ootko mies vai hiiri? Otat siltä ne lautaset sun muut pois ja heität muijan kanveesiin. Varmaan miettii ennenkuin alkaa seuraavan kerran riehumaan

Pelkäävä mies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkäävä mies kirjoitti:

Kokemusta kirjoitti:

Avaa suusi riidan aikana ja riitele takaisin, tai jos et siihen pysty niin erotkaan. Itse avoimena ihmisenä en kestä kun toinen ei reagoi mihinkään mitään - ensimmäisenä mietin että eikö tunnu missään, eikö kiinnosta vai eikö se ymmärtänyt. Vituttaa riitatilanteessa niin paljon se,että olen meinannut vahingoittaa itseäsi. Sopikaa, että mikäli vaimo heittää vielä yhdenkin tavaran TAI mikäli sinä et saa seuraavan riidan aikana sanaakaan suusta - eroatte.

Olen yrittänyt keskustella rauhallisesti ja viimeksi yritin lepytellä halaamalla, mutta vaimo työnsi minut pois ja viskoi tavaralla. En pidä riitelystä ja haluaisin, että asiat keskustellaan rauhallisesti läpi myöhemmin, kunhan olen pohtinut asioita. Huudatko riidellessä?

Huudan vain, mikali toinen on hiljaa. Minua loukkaa että vaikka toinen tietää että minulle on tärkeää keskustella ja myös myöntää ja pyytää anteeksi jos on tehnyt väärin - silti istuu hiljaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ei se hiljaisuus itsessään haittaa, näyttää vain minun silmiini välinpitämättömyydeltä ja kiinnostunsen puutteena. Mieheni kanssa ollut tätä ongelmaa, olemme sopineet että jos hän ei saa sanaa suustaan, silloin saan huutaa, tai jos itse alan huutamaan yrittämättä keskustella ensin, silloin hän saa paeta paikalta. Molempien pitää tulla vastaan, ei vain naisen. Se mitä huutaminen ja tavaroiden viskely on sinulle, on samaa kuin hiljaisuus naisellesi.

En ole ap, mutta sinäkö oot sanonut noi miehellesi oikeasti?

Jotkut eivät vaa halua riidellä ja huutaa takaisin, miksi täytyy? Mietin vaan

Minä en halua riidellä ja huutaa takaisin. Erimielisyydet ja riidat saavat minut menemään kuoreeni, joten tarvitsen aikaa vetäytyä ja pohtia asioita yksin. Vaimoni tietää tämän ja tietää myös, että vetäytymisen jälkeen haluan keskustella asioista asiallisesti, mutta vaimo taas ei, hän haluaa käydä asiat läpi riidellessä.

Kysymys kuuluukin, onko sinun mielestä asiallinen keskustelu ollut sitä myös vaimon mielestä? Olen elänyt kaltaisesi epäriitelijän kanssa. Asiallisuus kilpistyi siihen, että ne asiallisesti sovitut asiat eivät miehen puolelta sitten kuitenkaan pitäneet. Eikä hän ollut valmis kohtaamaan minua tunnetasolla. En luota ihmiseen, joka kieltää sen minulta eikä mikään sanomani saa häntä miettimään mahdollisuutta, että hänen teoriassaan saattaa olla virheitä. Tuli se miten asiallisesti tahansa.

Meillä haaskattiin vuosia ja vuosikymmeniä asiallisuuteen, jossa minun asiani mitätöitiin ja miehen asiat liittyivät siihen, miten voisimme elää paremmin hänen mielikuviensa mukaista elämää samalla kun minulla ei ollut käytännössä mitään oikeutta toivoa omien mielikuvieni kaltaisia ratkaisuja. Lopulta koin, että miehelle olin lopultakin vain pakollinen paha ja rikkinäinen väline siedettävään elämään. Pidin itsekin itseäni hulluna, lähdin, ja yllättäen ulkomaailmassa olikin raikasta ilmaa hengitettäväksi. Ex on nyt oikeassa keskenään ja kovin huojentunut, kun on niin rauhallista. En tiedä ajatteleeko hän näin myös sitten, kun eläkeikä koittaa. Että voiko sitä rauhaa olla sitten liikaakin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, olen sanonut näin. Huutamiseen en odotakan vastausta, mutta mikäli haluaa että minä tukahdutan luontaisen tarpeeni korottaa ääntä, niin silloin täytyy pystyä keskustelemaan normaaliäänellä myös niistä paskoista jutuista. Jos ei vaan SAA SUUTA AUKI esim jos sanon että ”miten et ole maksanut mitään laskuja tässä kuussa ja maksetaan taas perinnän kautta näitä” ja toinen vastaa että ”en tiiä pitäis varmaan maksaa” (ja sama riita joka kuukausi) ja sitten kun yritän jutella että miks näin käy joka kuukausi niin on vaan hiljaa tai vastaa kaikkeen ”en tiiä” eli oikeestaan mun miehen hiljaisuus taitaa olla enemmän vastuuttomuutta ja sitä ettei halua myöntää pieleen menneitä asioita. Ei siis pysty kertakaikkiaan sanomaan muuta ku ”en tiiä” ja ”niin” jne. Ei ota mitään kantaa siihen miks asiat esim menneet pieleen.

Ruokapuolen lisäksi meillä minä olen se, joka maksaa laskut ja hoitaa sekä kodin että talouden, vaikka olemme molemmat vakitöissä, niin silti vaimo ei halua tai osaa pitää huolta laskujen maksuista ajoissa. Ei välitä oikein mistään enää vaan lykkää vastuun ja syyt minulle. Viime vuonna alkanut holtiton käytös jatkuu ja tuhlaa suurimman osan ansaitsemistaan rahoista ja pyytää minulta lisää. Meillä ei ole yhteistä tiliä, vaan omat tilit ja rahat. Mietityttää sekin, että en halua lähteä pois omasta kodista, mutta voin henkisesti pahoin enkä enää jaksa holhota aikuista naista. Meillä on avioehto ja talon olen ostanut ennen kuin tapasin vaimoni ja menimme naimisiin, joten vaimo pitäisi saada lähtemään täältä mutta en kai minä häntä voi uloskaan heittää noin vain. En vaan jaksa enää kärsiä tässä liitossa.

Älä jää väkivaltaiseen suhteeseen. Tavaroiden heittely toista kohti on väkivaltaa. Tuo voi vain pahentua ajan myötä, et voi tietää koska saat nyrkistä jos vaimo oikein pimahtaa.

Vierailija kirjoitti:

Pelkäävä mies kirjoitti:

Kokemusta kirjoitti:

Avaa suusi riidan aikana ja riitele takaisin, tai jos et siihen pysty niin erotkaan. Itse avoimena ihmisenä en kestä kun toinen ei reagoi mihinkään mitään - ensimmäisenä mietin että eikö tunnu missään, eikö kiinnosta vai eikö se ymmärtänyt. Vituttaa riitatilanteessa niin paljon se,että olen meinannut vahingoittaa itseäsi. Sopikaa, että mikäli vaimo heittää vielä yhdenkin tavaran TAI mikäli sinä et saa seuraavan riidan aikana sanaakaan suusta - eroatte.

Olen yrittänyt keskustella rauhallisesti ja viimeksi yritin lepytellä halaamalla, mutta vaimo työnsi minut pois ja viskoi tavaralla. En pidä riitelystä ja haluaisin, että asiat keskustellaan rauhallisesti läpi myöhemmin, kunhan olen pohtinut asioita. Huudatko riidellessä?

Ei vihaista ihmistä lepytellä halaamalla, eikä ylipäätään lepytellä. Hän ei ole sinun emosi, ja ilmeisesti hän kokee, että et ota todesta hänen tunteitaan, ja hän on alkanut alleviivata niitä ja halveksia sinua heikkona, koska väistelet. Et ilmeisesti myöskään osaa jälkihoitaa tilanteita ja vaatia aikalisää, vaan jätät toisen tyhjän päälle vetäytyessäsi? En usko kenenkään joutuvan tuohon kurimukseen, jos osaa alun perin sanoa palaavansa asiaan, ja tekee sen myös. Silloin toimisit aikuisen tavoin. Nyt olet luultavasti paheksunut vaimon riitelyntapaa ja pitänyt omaa tapaasi niin paljon hienostuneempana, että olet samaan aikaan tullut viestineeksi hänelle, että olet häntä ylempänä, mutta kuitenkin olet vaatinut häntä hoitamaan tilanteen. Eli ristiriitaista viestintää sinun puoleltasi.

Ruokakassihomma on jo niin epätoivoista mielenosoitusta häneltä, että taidatte olla hädänalaisessa mielentilassa molemmat. Sinulla kuitenkin on ongelmia kokea kaikkia tunteita ja olet siis pelännyt riitelynpelossasi itse asiassa myös sitä vaimoa koko ajan, kun teille ei alunperin ole rakentunut luottamusta siihen, että konfliktissa voidaan ilmaista tunteita ja tarpeita ja tulla kuulluksi.

Ennen kun kerroit ruokakasseista, ajattelin että olet dramatisoinut asiaa ja jostain muista kaunoista lähtien pohdit eroa. Nyt kuitenkin tilanne vaikuttaa niin tulenaralta, että jos et reagoi tähänkään avoimeen aggressioon noteeramalla sen ja puhuttelemalla toista siitä, miten kovaa hänen kiukkunsa onkaan ja kysymällä, miksi hän halveksii ja inhoaa sinua niin paljon, niin vaimo tulee lisäämään kierroksia ja voi todella tulla päälle. Hän ei koe olevansa turvassa suhteessa, niin paradoksaaliselta kuin se kuulostaakin. Ja eihän hän tavallaan olekaan, jos sinusta ei saa otetta tunnetasolla. Ihminen on siitä omituinen, että maksaa potut pottuina. Koska häntä pelottaa, hän laittaa sen kiertoon.

Sinun on lopetettava väistely ja puhuttava asia auki niin pitkälle, että toinen nöyrtyy ja pehmenee, ja jos se ei ole mahdollista niin sitten otatte aikalisän. Jompikumpi ulos kämpästä ennen kuin tilanne räjähtää korjaamattomaksi. Pariterapiaan, nopeasti. Onko lapsia?

Ette ole välttämättä toisillenne väärät ihmiset, mutta teidän pitää molempien opetella sietämään turvattomuudentunteita ja pyytämään ja saamaan toisiltanne turvaa, kierros kierrokselta enemmän. Jotta voidaan rakentaa luottamusta, ja rauhoittua riitelemään sellaisella tavalla, joka ei enää pelota kumpaakaan. Sinulla saattaa olla siihen vielä enemän työtä tehtävänä kuin vaimolla, joka kuitenkin lähtökohtaisesti on sinut tunteittensa kanssa. Vähän liiankin kanssa.

En ole samalla tavalla suora, kuten vaimo on. Käsittelen epämiellyttävät asiat eri tavalla ja yritin halata, koska ajattelin sen rauhoittavan häntä, mutta epäonnistuin. Normaalissa tilanteessa yritän ottaa vaimon tunteet huomioon omiani unohtamatta, mutta riidellessä en pysty, koska tapamme ovat niin erilaiset. Vaimo on suora ja hyökkäävä, minä taas vetäytyvä ja rauhallinen. Olen sanonut vaimolle, että riitatilanteissa vetäytymiseni ei tarkoita sitä, että en välitä hänestä tai etten halua puida asiaa. Kommunikointitapamme riidellessä ovat täysin poikkeavat, joten sekin vie minulta voimia ja olen henkisesti väsyneempi. Lapsia meillä ei ole, koska vaimo ei niitä halua ja minä haluaisin, mutta tähän liittoon niitä ei kannata edes harkita.

Kokemusta kirjoitti:

Avaa suusi riidan aikana ja riitele takaisin, tai jos et siihen pysty niin erotkaan. Itse avoimena ihmisenä en kestä kun toinen ei reagoi mihinkään mitään - ensimmäisenä mietin että eikö tunnu missään, eikö kiinnosta vai eikö se ymmärtänyt. Vituttaa riitatilanteessa niin paljon se,että olen meinannut vahingoittaa itseäsi. Sopikaa, että mikäli vaimo heittää vielä yhdenkin tavaran TAI mikäli sinä et saa seuraavan riidan aikana sanaakaan suusta - eroatte.

Ei kyllä ole todellakaan pakko osallistua tuollaiseen aggressiiviseen käyttäytymiseen jos ei halua. Sinä ja ap:n vaimo olette molemmat sekopäitä ja tarvitsette jotain vihanhallintakurssia. Ap haluaa keskustella eikä riidellä tavaroita heitellen ja toista pelotellen. Tuollainen raivoaminen ei saa ketään "avaamaan suutaan". Jos et osaa hillitä itseäsi, niin mene ulos vaikka kävelylle rauhoittumaan. Sitten kun osaat käyttäytyä, niin mene keskustelemaan. Hullu akka.

https://www.uusisuomi.fi/viihde/60222-mies-nain-rauhoitat-akaisen-naise…

En menisi kohtaan 10 ennen kuin aiemmat on testattu, jos nainen on joskus ollut normaali ja raivo syntynyt ajan myötä jonkun turhauman tai pettymyksen myötä. 

Pelkäävä mies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkäävä mies kirjoitti:

Kokemusta kirjoitti:

Avaa suusi riidan aikana ja riitele takaisin, tai jos et siihen pysty niin erotkaan. Itse avoimena ihmisenä en kestä kun toinen ei reagoi mihinkään mitään - ensimmäisenä mietin että eikö tunnu missään, eikö kiinnosta vai eikö se ymmärtänyt. Vituttaa riitatilanteessa niin paljon se,että olen meinannut vahingoittaa itseäsi. Sopikaa, että mikäli vaimo heittää vielä yhdenkin tavaran TAI mikäli sinä et saa seuraavan riidan aikana sanaakaan suusta - eroatte.

Olen yrittänyt keskustella rauhallisesti ja viimeksi yritin lepytellä halaamalla, mutta vaimo työnsi minut pois ja viskoi tavaralla. En pidä riitelystä ja haluaisin, että asiat keskustellaan rauhallisesti läpi myöhemmin, kunhan olen pohtinut asioita. Huudatko riidellessä?

Huudan vain, mikali toinen on hiljaa. Minua loukkaa että vaikka toinen tietää että minulle on tärkeää keskustella ja myös myöntää ja pyytää anteeksi jos on tehnyt väärin - silti istuu hiljaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ei se hiljaisuus itsessään haittaa, näyttää vain minun silmiini välinpitämättömyydeltä ja kiinnostunsen puutteena. Mieheni kanssa ollut tätä ongelmaa, olemme sopineet että jos hän ei saa sanaa suustaan, silloin saan huutaa, tai jos itse alan huutamaan yrittämättä keskustella ensin, silloin hän saa paeta paikalta. Molempien pitää tulla vastaan, ei vain naisen. Se mitä huutaminen ja tavaroiden viskely on sinulle, on samaa kuin hiljaisuus naisellesi.

En ole ap, mutta sinäkö oot sanonut noi miehellesi oikeasti?

Jotkut eivät vaa halua riidellä ja huutaa takaisin, miksi täytyy? Mietin vaan

Minä en halua riidellä ja huutaa takaisin. Erimielisyydet ja riidat saavat minut menemään kuoreeni, joten tarvitsen aikaa vetäytyä ja pohtia asioita yksin. Vaimoni tietää tämän ja tietää myös, että vetäytymisen jälkeen haluan keskustella asioista asiallisesti, mutta vaimo taas ei, hän haluaa käydä asiat läpi riidellessä.

https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000005511539.html?cs=email

Tässä syy, miksi vaimo haluaa selvittää asiat kanssasi eikä niin, että pohditte niitä molemmat tahoillanne. Tahoillanne miettiminen erottaa teitä ja yhdessä selvittäminen yhdistää. 

Pelkäävä mies kirjoitti:

Lapsia meillä ei ole, koska vaimo ei niitä halua ja minä haluaisin, mutta tähän liittoon niitä ei kannata edes harkita.

Heti eropaperit vetämään ja kun teidät on tuomittu eroon, on ex-vaimo talossasi vain vieraana. Voit heittää hänet niskaperseotteella ulos ja vaihtaa lukot. Olennaista avioliitossa on lapset, ja tuollaisella naisella ei tee mitään.

Pelkäävä mies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maria-Akatemiaan kannattaisi vaimon ottaa yhteyttä. Siellä tarjotaan apua juuri väkivaltaisille naisille.

Mä olin tuollainen nainen. Kun suutuin kunnolla, en hallinnut itseäni. Silkka raivo otti vallan. Kärsin myös masennuksesta.. Nyt olen hoidossa mielenterveyteni kanssa, uskon että sen parantuessa opin hallitsemaan itseäni.

Onko vaimo jälkeenpäin pahoillaan käytöksestään?

Eipä oikein ole pahoillaan ja yritykset anteeksipyynnöstä jäävät vaillinaisiksi. Riitojen jälkeen on alkanut tekemään seuraavaa; käy kaupassa pyydettäessä, mutta tuo tahallaan vääriä ostoksia, vaikka tietää mitä oikeasti tarvitsen. Vaimo inhoaa ruoanlaittoa, joten minä hoidan meillä ruokapuolen. On myös tiputtanut kauppakassit keittiön lattialle ja ovat olleet siinä monta tuntia ennen kuin olen tullut töistä ja purkanut kassit. Osa ostoksista on menneet piloille siinä vaiheessa, joten olen joutunut käymään uudestaan kaupassa. Olen pyytänyt ettei kävisi kaupassa jos se on noin vaikeaa ja raskasta hänelle.

Noin käyttäytyvällä ihmisellä on vakavia mielenterveydellisiä häiriötiloja.

Vierailija kirjoitti:

Pelkäävä mies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maria-Akatemiaan kannattaisi vaimon ottaa yhteyttä. Siellä tarjotaan apua juuri väkivaltaisille naisille.

Mä olin tuollainen nainen. Kun suutuin kunnolla, en hallinnut itseäni. Silkka raivo otti vallan. Kärsin myös masennuksesta.. Nyt olen hoidossa mielenterveyteni kanssa, uskon että sen parantuessa opin hallitsemaan itseäni.

Onko vaimo jälkeenpäin pahoillaan käytöksestään?

Eipä oikein ole pahoillaan ja yritykset anteeksipyynnöstä jäävät vaillinaisiksi. Riitojen jälkeen on alkanut tekemään seuraavaa; käy kaupassa pyydettäessä, mutta tuo tahallaan vääriä ostoksia, vaikka tietää mitä oikeasti tarvitsen. Vaimo inhoaa ruoanlaittoa, joten minä hoidan meillä ruokapuolen. On myös tiputtanut kauppakassit keittiön lattialle ja ovat olleet siinä monta tuntia ennen kuin olen tullut töistä ja purkanut kassit. Osa ostoksista on menneet piloille siinä vaiheessa, joten olen joutunut käymään uudestaan kaupassa. Olen pyytänyt ettei kävisi kaupassa jos se on noin vaikeaa ja raskasta hänelle.

Noin käyttäytyvällä ihmisellä on vakavia mielenterveydellisiä häiriötiloja.

Niin, jos se on nainen. Jos se on mies, pitää olla kiitollinen, että se tekee edes tuon verran. Korkeintaan se on tavallinen kusipää, ei sellainen diagnoosia ole vailla...

Tai no siis oikeasti, onhan ketutus vakava mielenterveydellinen häiriötila. Tuota naista jurppii oikein olan takaa ja se haluaa osoittaa sen. Välttämättä sitä ei vaivaa mikään muu. Ei voi tietää tällä kuvailulla. Onko kukaan halunnut tietää, mikä sitä riipii? Saako se, haluaako se kertoa, mikä on? Vai eikö ap tiedä, kun on vain keskittynyt olemaan hyvä ihminen, mutta unohtaa kokonaan suhteen tunnepuolen vuorovaikutuksen?

Onko vaimo halukas terapiaan?

Vierailija kirjoitti:

Pelkäävä mies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkäävä mies kirjoitti:

Kokemusta kirjoitti:

Avaa suusi riidan aikana ja riitele takaisin, tai jos et siihen pysty niin erotkaan. Itse avoimena ihmisenä en kestä kun toinen ei reagoi mihinkään mitään - ensimmäisenä mietin että eikö tunnu missään, eikö kiinnosta vai eikö se ymmärtänyt. Vituttaa riitatilanteessa niin paljon se,että olen meinannut vahingoittaa itseäsi. Sopikaa, että mikäli vaimo heittää vielä yhdenkin tavaran TAI mikäli sinä et saa seuraavan riidan aikana sanaakaan suusta - eroatte.

Olen yrittänyt keskustella rauhallisesti ja viimeksi yritin lepytellä halaamalla, mutta vaimo työnsi minut pois ja viskoi tavaralla. En pidä riitelystä ja haluaisin, että asiat keskustellaan rauhallisesti läpi myöhemmin, kunhan olen pohtinut asioita. Huudatko riidellessä?

Huudan vain, mikali toinen on hiljaa. Minua loukkaa että vaikka toinen tietää että minulle on tärkeää keskustella ja myös myöntää ja pyytää anteeksi jos on tehnyt väärin - silti istuu hiljaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ei se hiljaisuus itsessään haittaa, näyttää vain minun silmiini välinpitämättömyydeltä ja kiinnostunsen puutteena. Mieheni kanssa ollut tätä ongelmaa, olemme sopineet että jos hän ei saa sanaa suustaan, silloin saan huutaa, tai jos itse alan huutamaan yrittämättä keskustella ensin, silloin hän saa paeta paikalta. Molempien pitää tulla vastaan, ei vain naisen. Se mitä huutaminen ja tavaroiden viskely on sinulle, on samaa kuin hiljaisuus naisellesi.

En ole ap, mutta sinäkö oot sanonut noi miehellesi oikeasti?

Jotkut eivät vaa halua riidellä ja huutaa takaisin, miksi täytyy? Mietin vaan

Minä en halua riidellä ja huutaa takaisin. Erimielisyydet ja riidat saavat minut menemään kuoreeni, joten tarvitsen aikaa vetäytyä ja pohtia asioita yksin. Vaimoni tietää tämän ja tietää myös, että vetäytymisen jälkeen haluan keskustella asioista asiallisesti, mutta vaimo taas ei, hän haluaa käydä asiat läpi riidellessä.

https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000005511539.html?cs=email

Tässä syy, miksi vaimo haluaa selvittää asiat kanssasi eikä niin, että pohditte niitä molemmat tahoillanne. Tahoillanne miettiminen erottaa teitä ja yhdessä selvittäminen yhdistää. 

Kiitos tosi hyvästä vinkistä, ei uskoisi linkin perusteella ihan heti, mutta oli uudempaa kotimaista tutkimusta ja maailmalla on näköjään menty eteenpäin näissä terapia-asioissakin. Ihminen on kuitenkin laumaeläin, ja kaipaa tunnetason yhteyttä. Kannattaisi ehkä myös kokeilla sitä kasikohtaa tuosta toisesta Men's health -jutusta. Että lähdetään yhdessä kävelylle kun tulee riita. Sen sijaan, että yksi paukkaa erilleen ja toinen tuntee tulevansa hylätyksi. Sitä vetäytymistä on oikeasti vaikea paikata ja hyvittää jälkikäteen. Vaikka ei ole tarkoitus hylätä, niin hylkää silti.

Ap on ainakin tässä asiassa epäintuitiivinen ihminen tunne-elämältään. Oikeasti vihainen ihminen ei halua tulla halatuksi, kitisevä ja valittava ehkä haluaisikin. Ja jos toinen vielä on vihainen siksi, että ei koe tulevansa ymmärretyksi, niin halaamalla hiljentäminen voi tuntua äärimmäisen valheelliselta ja siksi erittäin inhottavalta. Tuskin se halaajastakaan miellyttävää on, mutta hän näyttelee. Hillitön ihminen ei välttämättä ole tyhmä, vaan umpikujassa. Ja se syvenee, kun toinen ei halua ymmärtää, mutta haluaa silti hallinnoida asiat.

Jos molemmat pystyisivät myöntämään toimivansa epäoptimaalisesti, koska reagoivat turvattomuudentunteeseensa, syntyisi aito tunneyhteys ja myötätuntokin. En ole huomannut, että ap olisi valmis miettimään omia strategioitaan uudelleen. Hän kaipaa tukea ajatukselle, että hän on täysin oikeassa ja toinen on täysin väärässä, ja että hänen ei tarvitse enää kestää henkistä kipua. Se on hyvä tilanne lähteä terapiaan. Muuten se sama välttelykäytös tulee johtamaan vaikeuksiin seuraavassakin suhteessa, jos uusi nainen ei ole niin lehmänhermoinen, että hän sitten ei sytytäkään. Luultavasti ap on kuitenkin ihan itse etsiytynyt temperamenttisen ihmisen kanssa yksiin, koska tämä muistuttaa lapsuuden turvattomuudesta, ja elämäntehtävänä on ollut naisen kesyttäminen hyväksi äidiksi ensin itselle ja sitten tuleville lapsille. Keinot vain ovat lapsen keinoja.

Ne joiden mielestä kaikki akkojen tunnekotkotukset pitää vain sivuuttaa lapsellisuuksina, unohtavat, että naisten pitää kyetä hienovaraiseen tunnevuorovaikutukseen vauvojen ja pikkulasten kanssa. Se ei ole heissä puute eikä vamma, vaan välttämätön kyky seuraavan sukupolven täysipainoiseen kasvattamiseen. Jos mies ei koe itse kykenevänsä vastaavaan, voi ottaa naiselta opiksi asioita sen sijaan että tuomitsee kaiken hänen edustamansa turhuudeksi. Kaikki opittu hyödyttää kuitenkin niitä tulevia lapsia suoraan parempana isä-lapsisuhteena. Muuten mies on itse asiassa ihan yhtä tunteenomainen vihamielisessä sulkeutuneisuudessaan, mutta ei vain halua myöntää sitä. Eli hyvin hankala kumppani ja myös erittäin vaikea isä.

Vieläkö AP on kuulolla, olisi kiinnostava tietää millaisista asioista vaimosi suuttuu? Eli onko oikeasti syitä? Ja onko välillänne tapahtunut jotain isompaa tuolloin vuosi taaksepäin, jolloin sanoit tilanteen pahentuneen?

Vierailija kirjoitti:

Vieläkö AP on kuulolla, olisi kiinnostava tietää millaisista asioista vaimosi suuttuu? Eli onko oikeasti syitä? Ja onko välillänne tapahtunut jotain isompaa tuolloin vuosi taaksepäin, jolloin sanoit tilanteen pahentuneen?

Vaimoni suuttumiseen ei tarvittu muuta kuin minun näkeminen. Vaimo suuttui todella pienistä asioista, mutta se on ohi nyt. Laitoimme avioeron vireille samana iltana kun kirjoitin tänne, koska vaimo kertoi pettäneensä minua työkaverinsa kanssaan jo vuoden ajan. Olen niin rikki, että jouduin hakemaan saikkua.