Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Koulu vaatii jatkuvaa aktiivista osallistumista oppilaiden vanhemmilta, Wilmassa koko ajan kehotuksia tehdä sitä ja tätä ja jatkuvaa lasten ...
Ei omassa lapsuudessa ollut tällaista, että jatkuvasti vanhempien pitää osallistua lasten koulunkäyntiin. Arviointi tuli todistuksen muodossa jouluna ja keväällä. Ei ollut edes reissuvihkoja.
Nyt endin päiväkodista tuli useana päivänä viikossa tiedotetta ja muistutusta mitä pitää olla mukana ja jatkuvasti jotain teemapäivää. Luulin, että koulun alettua muuttuisi, mutta pahemmaksi menee. Nyt lapsi käy neljättä luokkaa ja jatkuvasti tulee ilmoitusta projekteista, poikkeusakatauluista, milloin mukana pitää olla sininen muovipussi, milloin punainen kartonginpala, jne. Ihan älytöntä. Illalla myöhään tulee Wilmassa ilmoituksia, että seuraavan päivän aikataulu muuttunut, tai pitääkin ottaa sinisen muovipussin sijaan vihreä (karrikoidusti). Jos viimeisenä ennen nukkumaanmenoa ei vielä tarkista Wilmaa, lapsi saattaa mennä vahingossa väärään aikaan kouluun, tai luistimet puuttua, kun opettaja on illalla klo 22 ilmoittanut, että jäätilanne näyttääkin hyvältä ja aamulla luistellaankin sisäliikunnan sijaan.
Jatkuvaa poikkeusta päivien ohjelmissa ja älyttömiin aikoihin ilmoitettuna.
Lisäksi tulee valitusta naurettavista asioista, kuten: teki matikan kirjasta väärän tehtävän, oli purkka suussa välitunnilla, keikkui tuolilla. Onko nuo niin kovia rikkeitä, ettei opettaja voi vaan todeta oppilaalle, että mikä on se oikea matikan tehtävä, ota purkka pois suusta, tai älä keiku tuolilla. Miksi tällaisista asioista saa "rikosrekisteriin" merkinnän. Jatkuvasti kotona pitää puhutella lasta näistä "rikkeistä", kun opettaja ilmoittaa wilmassa kaikista asioista "keskustelkaa tästä asiasta kotona". Niin, keskustellaan siitä vihaisesti, ja annetaan kotiarestia, että on tehnyt väärän tehtävän tunnilla.
Lapsi ei ole häirikkö, ei metelöi tunnilla. Miksi pitää keksimällä keksiä negatiivista palautetta Wilmaan ja kehoittaa pitämään kotona keskustelun.
Pidän myös tuota opettajan neuvomista "keskustelkaa asiasta kotona" suorastaan v-mäisenä. Mikä hän on kehoittamaan meitä mitä teemme. Tottakai keskustelemme lapsen teoista kotona, mutta mikä hän on neuvomaan ja kehoittelemaan meitä! Olemme ihan fiksu perhe, koulutetut vanhemmat ja tavallinen koululainen ja pikkusisarus.
Kaiken huippu on, että opettaja oli kysynyt kaikilta, mitä kunkin oppilaan vanhemmat tekevät työkseen! Tätä ihmettelin. Miten se vaikuttaa lasten koulunkäyntiin? Onko siivoojan lapsi huonommassa asemassa, kuin juristin lapsi? Miksi opettaja halusi tietää vanhempien ammatit? Oli pitänyt myös näyttää piirtoheittimellä taululle heijastetulta kartalta, missä kukin asuu. Mitä ihmettä opettajalle kuuluu oppilaiden asuinpaikat?
Olen vaan niin kyllästynyt koulumkäyntiin, tuntuu että opettajat ovat melko omituisia ja uteliaita ja ilkeitäkin.
Ysiluokan kevätjuhlaa odotellessa...
Kommentit (1366)
Mä en reagoisi enää kuuden jälkeen tulleisiin viesteihin seuraavaksi päiväksi. Aikatauluasian voisi myös ottaa esille opettajan kanssa ja muiden vanhempien. Eihän siinä ole järkeä, että opettaja tekee iltatöitä ja te kyttäätte wilmaa. Ps. Ammattiasiasta onkin ollut puhetta palstalla kuten ihan hyviä selityksiä siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo illalla klo 22 Wilma-viestin laittaminen on kyllä syvältä... En "päivystä" sähköpostiani, ja jos aamulla lähden töihin klo 6, lapseni saattaa jäädä jostain pois.
Tietääkseni opettajilla ei ole mitään ohjeistusta Wilman käyttöön, joten sitä käytetään hyvin erilaisin tavoin. Voi olla koulukohtaisia ohjeita, mutta yleisesti se käyttö on ihan opettajan säädeltävissä.
Siksi suosittelisin että puhut tästä asiasta ihan suoraan opettajan kanssa, kerro mitä meillekin kerrot. Voisit oikeastaan jopa tulostaa sun aloituksen ja ojentaa suoraan opettajalle ja sitten keskustelette siitä.
Kuten sähköinen viestintä yleensäkin, on wilmailukin haastavaa, helposti tulee väärinymmärryksiä ja saa olla sanamuodoista todella tarkka, koska joskus viattomasti muotoiltu viesti ymmärretään ihan toisin vastaanottajan päässä. Mutta palautteesta oppii, joten ongelma on ehkä siinä että vanhemmat eivät uskalla kertoa rakentavaa palautetta opettajan Wilman käytöstä, vaikka ehdottomasti pitäisi!
Meillä on just tollasta. Helsingissä.
Sietämättömäksi tilanteen tekee sen että kuskamme kaksi lasta kouluun ja koko ajan saa olla säätämässä että jos toiselle tuleekin yllättävä kympin aamu niin missä hän sen notkuu kun toisella onkin se tavallinen kasin aamu.
Miekkaa ja punapilkullista kangasta pitää olla seuraavaksi aamuksi. Tai sieniveitsi ja pärekori.
5-10 liplappua joka viikko että saako lapsi poistua retkeltä itsenäisesti vai saatetaanko metrolle tms.
Ja opettajalta tuli Wilma-viesti, että ”oppilas itkenyt tunnilla, selvittäkää miksi itki tunnilla ja sanokaa, ettei tunnilla saa itkeä”. Siis päivää. Eikö se ole sen aikuisen asia huolehtia, ettei ketään itketä tunnilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettaja tuntuu tosiaan harrastavan Wilmaa iltaisin. Tuntimerkintöjä ja tiedotteita tulee usein klo 18-23 välillä. Joskus myös viikonloppuisin.
Ap
Joo, en tiedä milloin tämä on mennyt näin mahdottomaksi. Ja nuo aikataulut! Meillä on molemmat vanhemmat töissäkäyviä ihmisiä, ei sitä sinistä kartonginpalaa välttämättä enää yhdessä illassa ehdi mistään tehdä, ei kahdessakaan, voi olla muitakin tekemisiä ja menoja.
Meillä on myös molemmilla useamman kerran kuukaudessa iltatöitä, jotka joskus sattuvat samaan aikaan. En voi vaatia (enkä halua) lapsenvahtina toimivaa mummoa kaivamaan näitä erilaisia varusteita ja tarvikkeita.
Samoin nuo pikkuasioista Wilmassa ilmoittamiset, negatiiviseen sävyyn. Jos lapsi keikkuu tuolilla, niin se asia pitää ratkaista siinä samantien, opettajan komennolla. Ei lapsi koko keikkumista enää illalla muista, ja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sympatiat ap:lle. Meillä on onneksi nyt koulussa rauhoittunut tuo tilanne vähän, mutta eskarissa otti ihan tosissaan pannuun. Milloin mitäkin pirun maitotölkkejä piti olla kuskaamassa ja milloin mitäkin pikku eväitä olla pakkaamassa mukaan, kun menivät lähimetsään. Joo, piknik on kiva idea, kun se ei tapahdu joka viikko ja vaikka tapahtuisikin, mutta kun on sitä kaikkea muuta oheisjuttua. Teemaa joka hiton lähtöön ja alituiseen.
Nykyisin olen miettinyt tätä hiihto-luistelukuviota. Olen vanhempi, joka kunnioittaa koulun kasvatus- ja opetustehtävää, mutta koska nyt alkaa olla selviö, mihin suuntaan nämä Suomen talvet ainakin täällä etelässä menevät, eli lunta ja jäätä on ehkä kerran talvessa, jos sitäkään, en osta luistimia, enkä suksia lapsille. Minulle on se ja sama, miten koulu asian järjestää, mutta itse en tuhlaa siihen rahojani tai luonnonvaroja.
Pitäähän niiden oppilaiden ja vanhempien edes jotain tehdä verorahoilla maksetun koulutuksen eteen. Kyllästyttää maksaa muiden kouluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse vastaisin jotain ärsyttävää.
"Keikkui tuolilla"-opettaja
"Hyvä kun kerroit lähtin hänet Siperiaan"-minä
Tottakai jos vanhemmat kolkyt ja risat niin vielä tukka putkella jaksaa kaikki riennot ja ikää lisää niin into enään niin piukeana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä muusta mutta ainakin uusien luokkien kanssa (oppiöaat toisilleen vieraita) yleensä tehdään esitelmä tai laitetaan kartalle SUUNNILLEEN missä asuu, jotta opilaat voivat koulujen jälkeen kävellä näiden lähellä asuvien kanssa kotiin, tutustua ja saada uusia kavereita. Totuus kuitenkin on se, että jos vertaa parhaita kavereita, he lähes aina asuvat alle puolen kilometrin päässä toisistaan. Siis kävely- tai pyörämatkan. Näin ainakin pääkaupunkiseudulla.
Olisitte jääneet lapsettomiksi (vrt neuvo työttömille, olisit opiskellut lääkärijuristiksi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lukio-opiskelija kirjoitti:
En tiedä muusta mutta ainakin uusien luokkien kanssa (oppiöaat toisilleen vieraita) yleensä tehdään esitelmä tai laitetaan kartalle SUUNNILLEEN missä asuu, jotta opilaat voivat koulujen jälkeen kävellä näiden lähellä asuvien kanssa kotiin, tutustua ja saada uusia kavereita. Totuus kuitenkin on se, että jos vertaa parhaita kavereita, he lähes aina asuvat alle puolen kilometrin päässä toisistaan. Siis kävely- tai pyörämatkan. Näin ainakin pääkaupunkiseudulla.
Kolme lasta Helsingissä eikä tod mitään karttoja ole piirrelty.
Kehotus keskustella asiasta kotona on syytä ottaa vakavissaan. Opettajan sana kun ei aina mene perille. Opettaja kyllä kieltää aina keikkumasta tuolilla. Tuolilla keikkuminen on pakko kieltää halvaantumisriskin vuoksi (oppilas kaatuu niska edellä takana istuvan pulpetin kulmaan...). Samaa oppilasta saa olla kieltämässä usein kymmeniä kertoja tunnin aikana. Olisi hienoa, jos vanhemmat voisivat tehdä osuutensa ja vaatia muksuaan lopettamaan vaarallisen keikkumisen.
Wilmaan kuuluu nykyään kirjata kaikki pikkuasiat. Koskaan ei voi etukäteen tietää, mistä pikkuasiasta muodostuu isompi juttu.
Meillä niitä viestejä tulee jopa aamuyöllä ja välillä seitsemältä aamulla että ottakaa sittenkin luistimet. Ikävä kyllä olen seiskalta jo työpaikalla, työssä jossa ei kytätä omaa sähköpostia silmä kovana.
Olen aivan täydellisen kyllästynyt koulujärjestelmään, wilmaan ja kaikkeen muuhunkin kyttäykseen. Vitosluokkalaisen terveystarkastuksen kyselylappuihin, mitä mitä ja mitä perheenne sitä ja tätä?
Kympin tytöt projektinhallinnassa ilman projektinjohtamisen taitoja... Ei ne edes tajua että jonkun aamuisen asian ilmoittaminen edellisenä iltana ei ole ok. Ottakaa rehtorin kanssa puheeksi, että koulun wilmalle jotkut selvät säännöt.
Vierailija kirjoitti:
Sympatiat ap:lle. Meillä on onneksi nyt koulussa rauhoittunut tuo tilanne vähän, mutta eskarissa otti ihan tosissaan pannuun. Milloin mitäkin pirun maitotölkkejä piti olla kuskaamassa ja milloin mitäkin pikku eväitä olla pakkaamassa mukaan, kun menivät lähimetsään. Joo, piknik on kiva idea, kun se ei tapahdu joka viikko ja vaikka tapahtuisikin, mutta kun on sitä kaikkea muuta oheisjuttua. Teemaa joka hiton lähtöön ja alituiseen.
Nykyisin olen miettinyt tätä hiihto-luistelukuviota. Olen vanhempi, joka kunnioittaa koulun kasvatus- ja opetustehtävää, mutta koska nyt alkaa olla selviö, mihin suuntaan nämä Suomen talvet ainakin täällä etelässä menevät, eli lunta ja jäätä on ehkä kerran talvessa, jos sitäkään, en osta luistimia, enkä suksia lapsille. Minulle on se ja sama, miten koulu asian järjestää, mutta itse en tuhlaa siihen rahojani tai luonnonvaroja.
Sukset ja luistimet voi ostaa käytettynä ja myydä eteenpäin sitten, kun omat lapset eivät niitä enää tarvitse. Siten ei kulu turhaan rahaa eikä luonnonvaroja.
Vierailija kirjoitti:
Kehotus keskustella asiasta kotona on syytä ottaa vakavissaan. Opettajan sana kun ei aina mene perille. Opettaja kyllä kieltää aina keikkumasta tuolilla. Tuolilla keikkuminen on pakko kieltää halvaantumisriskin vuoksi (oppilas kaatuu niska edellä takana istuvan pulpetin kulmaan...). Samaa oppilasta saa olla kieltämässä usein kymmeniä kertoja tunnin aikana. Olisi hienoa, jos vanhemmat voisivat tehdä osuutensa ja vaatia muksuaan lopettamaan vaarallisen keikkumisen.
Wilmaan kuuluu nykyään kirjata kaikki pikkuasiat. Koskaan ei voi etukäteen tietää, mistä pikkuasiasta muodostuu isompi juttu.
Veden juominenkin tulisi lopettaa kuolemanriskin takia. Vesimyrkytykseen voi kuolla hitaasti ja kivuliaasti.
Alue: Aihe vapaa
Asutte varmaankin aika pienellä paikkakunnalla? Omana kouluaikana vajaa 20v sitten saimme myöskin piirtoheitinkalvolle piirtää rakseja siihen, missä kohtaa kylää asuttiin. Ja loman jälkeen oli kerrottava missä oli käynyt matkalla, olipa hienoa sanoa että lähimmässä suuremmassa kaupungissa oltiin elokuvissa kerran.