Minusta on epäreilua, että jotkut perheet elävät työttöminä vaikka kymmeniä vuosia ja nauttivat yhteiselosta rauhassa

Vierailija kirjoitti:

Kun toiset paahtavat töissä. Nämä työttömät saavat sitten kaiken yhteiskunnalta. Todella epäreilua, työssäkäyvät eivät näe perhettään paljoakaan ja joutuvat heräämään aamuisin aikaisin. Työttömät nukkuvat koko perheen kanssa kauan ja lähtevät sitten jonnekin yhdessä. Aivan epäreilua.

Pitäisikö sinun mielestäsi heidän kärsiä kovemmin? Pitäisikö heidät leimata pahemmin, esim. merkitsemällä heidät vaikka isolla keltaisella T-kirjaimella? Että erotetaan ne tuolla ulkona ja voidaan nauraa niille? Pitäisikö niiltä kieltää rakkaussuhteet ja lisääntyminen? Meikit, nätit vaatteet ja elämästä nauttiminen? Kun nehän on työttömiä!

ps. olen itse ollut työtön 90-luvulla enkä voi sietää tätä työttömien mollaamista. Maksan niin mielelläni veroja, että lähimmäiseni saavat elää ihmisen elämää. Enemmänkin saisivat saada korvauksia!

Meillä tuskin on koskaan sitä tilannetta että molemmat vanhemmat käytäisiin töissä, ainakaan kokoaikaisesti. Toinen voi tehdä ehkä koko aikaa riippuen työpaikan vaatimuksista ja toinen jotain kevyttä osa-aikatyötä tai opiskella. Meillä on kaksi lasta, yhden 4.5kk pätkän esikoinen elämänsä aikana on ollut kokopäivähoidossa.

Meistä on ihanaa että lapset saavat viettää kiireetöntä elämää. Kustannamme tämän ihan itse, asumme pienesti vaikka puitteet voisi olla tosi hulppeatkin (kolmio meillä neljällä). Useimmat tuttumme rämpivät 300-400 000 euron lainojen kanssa eikä tälläinen tulisi kuuloonkaan.

Elämä on hyvää ja kiire aika vähäistä. Töissä käyvä vanhempi voi keskittää energiaa lapsiin kun muu arkisählinki on hoidettu. Ja huom, se työssäkäyvä ei todellakaan aina ole mies. Vuoden päästä vaihtuu osat ja minä olen 5v tekemässä uraa ja puoliso opiskelee uutta tutkintoa ja on lasten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että elämän ehtoopuolella alkaa kysyä itseltään - ei sitä mitä on saanut - vaan sitä, mitä on antanut. Koen, että työssä käydessäni annan jotain arvokasta sekä lapsilleni että muullekin yhteiskunnalle. Sitä paitsi ottaisi kovasti luonnon päälle olla muiden elättinä. Kyllä aikuisen ihmisen pitää jotain tehdäkin elantonsa eteen. Ihan siitä huolimatta, että jotkut muut eivät tee. Kannattaa keskittyä siihen omaan suoritukseen eikä kyylätä muita.

Hienosti olet aivopesty, hyvä orja, tui tui.

Tietenkin loisiminen on pahasta, mutta tällainen hölmö ajatus, että elämä on ollut merkityksellistä kun on ollut pelinappulana ja aivoestynä orjana, on naurettava. Jotkut vetää hirveästi välistä ja maailmasta 50% on 6 ihmisen omistuksessa. He ovat oikein tyytyväisiä kun orjat luulevat olevansa merkityksellisiä.

Oikeasti merkityksellistä on:

- viettää aikaa rakkaimpiensa parissa tietoisesti ja rakastaen

- oppia ymmärtämään salatut agendat ja manipulointi, vääristynyt, sairas yhteiskunta jota pidetään tiedostamattomassa tilassa tahallaan todellisen valtaeliitin käskystä ja syötetään juuri näitä "onnellinen orja" mielikuvia

- jos mahdollista, löytää työ jossa on vastuussa vain itselleen, jos ei mahdollista tehdä moraalisesti korkeatasoisesti korkeatasoista työtä mahdollisimman vähän! jotta aikaa jäisi omalle ajattelulle ja itsen kehittämiselle

- tietoisuuden kehittäminen, oman itsen ymmärrys, vanhempien, sukulaisten, yhteisön, yhteiskunnan ohjelmoinnin näkeminen ja sen purkaminen, jotta voisit olla vapaa oma itsesi etkä TOISTEN lauseita suoltava zombie

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että elämän ehtoopuolella alkaa kysyä itseltään - ei sitä mitä on saanut - vaan sitä, mitä on antanut. Koen, että työssä käydessäni annan jotain arvokasta sekä lapsilleni että muullekin yhteiskunnalle. Sitä paitsi ottaisi kovasti luonnon päälle olla muiden elättinä. Kyllä aikuisen ihmisen pitää jotain tehdäkin elantonsa eteen. Ihan siitä huolimatta, että jotkut muut eivät tee. Kannattaa keskittyä siihen omaan suoritukseen eikä kyylätä muita.

Hienosti olet aivopesty, hyvä orja, tui tui.

Tietenkin loisiminen on pahasta, mutta tällainen hölmö ajatus, että elämä on ollut merkityksellistä kun on ollut pelinappulana ja aivoestynä orjana, on naurettava. Jotkut vetää hirveästi välistä ja maailmasta 50% on 6 ihmisen omistuksessa. He ovat oikein tyytyväisiä kun orjat luulevat olevansa merkityksellisiä.

Oikeasti merkityksellistä on:

- viettää aikaa rakkaimpiensa parissa tietoisesti ja rakastaen

- oppia ymmärtämään salatut agendat ja manipulointi, vääristynyt, sairas yhteiskunta jota pidetään tiedostamattomassa tilassa tahallaan todellisen valtaeliitin käskystä ja syötetään juuri näitä "onnellinen orja" mielikuvia

- jos mahdollista, löytää työ jossa on vastuussa vain itselleen, jos ei mahdollista tehdä moraalisesti korkeatasoisesti korkeatasoista työtä mahdollisimman vähän! jotta aikaa jäisi omalle ajattelulle ja itsen kehittämiselle

- tietoisuuden kehittäminen, oman itsen ymmärrys, vanhempien, sukulaisten, yhteisön, yhteiskunnan ohjelmoinnin näkeminen ja sen purkaminen, jotta voisit olla vapaa oma itsesi etkä TOISTEN lauseita suoltava zombie

Saanko kysyä mistä sinun toimeentulosi sitten tulee? Minusta tuntuu, että tuollainen sepustus, jonka riipaisit ylle, on hyvin usein eskapismia. Kun ei ole itse pystynyt kilpailemaan vaan jäänyt saamattomuuttaan ja tyhmyyttään toisten jalkoihin, niin sitten keksii syyn olla haluamattakaan... Happamia, eikös niin?