Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmiset eroavat? Siis fiksut ja mukavat ihmiset.
02.01.2018 |
Olen itsekin eronnut. Mieheni on eronnut kaksi kertaa.
Mietin tässä viiniä juodessa, että miksi ihmeessä, siis jos ei ihmisessä ole mitään vikaa.
Olen ollut yhdessä aviomieheni kanssa liki kymmenen vuotta. Hän on epäitsekäs, antelias, kohtelee minua kauniisti myös iissä harvoissa riidoissa, ja on luotettava ja uskollinen.
Tiedän kyllä erojen taustat, mutta silti ihmettelen niitä. Onhan miehessä omat pienet vikansa - mutta minusta pienet viat ei anna syytä eroille.
Mitä te ajattelette eroista, joissa kumpikin osapuoli on täyspäinen?
Kommentit (45)
Me erottiin , kun mies lopetti parisuhteemme. Muutti sohvalle nukkuun. Loppui seksi, loppui kosketukset. Vastauksena oli "ei", kun yritin saada miestä lenkille, treffeille ym. Eikä selityksenä muuta kuin että ei huvita. Kun yritin halata tai koskettaa niin seurasi fyysinen torjuminen kyynärpäällä ym. Itkin pari vuotta itsekseni. Sitten annoin itseni ihastua toiseen. Tuli ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset muuttuu, tunteet muuttuu. En näe mitään syytä yrittää ja yrittää pysyä väkisin yhdessä, jos kummallakaan ei ole oikeasti halua siihen. Minkä kruunun siitä saa kuollessa muka päähänsä, että on kitkutellut puoli elämäänsä vittuuntuneena tai kyllästyneenä? Elämä on lyhyt ja ainoa, meillä ei ole enää koskaan uutta tilaisuutta olla onnellinen. Kaikki mahdollisuudet onneen pitää käyttää nyt.
En ymmärrä aloitustasi. Olet itsekin eronnut ja nykyinen miehesikin, joten miksi ihmeessä sinun pitää tällaisia kysyä? Etkö enää muista, miksi erosit?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä aloitustasi. Olet itsekin eronnut ja nykyinen miehesikin, joten miksi ihmeessä sinun pitää tällaisia kysyä? Etkö enää muista, miksi erosit?
Erosin, koska mies petti ja vaihtoi minut toiseen. Se ei ole ”täyspäisen” ihmisen touhuja, ja kysyn mielipidettänne, miksi ne ihmiset eroavat, jotka käyttäytyvät puolisoaan kohtaan nätisti. Eli riitoja voi olla, mutta ei halveksita eikä mennä henkilökohtaisuuksiin. Eli ollaan kaikin puolin fiksuja, mutta silti erotaan.
En usko rakkauden loppumisen. Ei rakkaus koskaan lopu. Sen voi kyllä suunnata toiseen ihmiseen, mutta sekin on valinta. Eli kysymys kuuluu, miksi rakkaus sitten suunnataan toiseen ihmiseen.
Ap
Henkilökohtainen kriisi, joka yritetään ratkaista muuttamalla elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiselo ei silti välttämättä ole mukavaa. Suhteesta puuttuu jotain. Toisen tarpeisiin ei vastata. Halutaan eri asioita. Arki on liian rankkaa. Onhan näitä.
Onko se syy erota, että arki on rankkaa?
No totta helvetissä on!! Mitä ihmettä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiselo ei silti välttämättä ole mukavaa. Suhteesta puuttuu jotain. Toisen tarpeisiin ei vastata. Halutaan eri asioita. Arki on liian rankkaa. Onhan näitä.
Onko se syy erota, että arki on rankkaa?
No totta helvetissä on!! Mitä ihmettä?
Onko arki (töihin meneminen, kaupassa käyminen, ruoan tekeminen, hampaiden peseminen) helpompaa yksinhuoltajana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä aloitustasi. Olet itsekin eronnut ja nykyinen miehesikin, joten miksi ihmeessä sinun pitää tällaisia kysyä? Etkö enää muista, miksi erosit?
Erosin, koska mies petti ja vaihtoi minut toiseen. Se ei ole ”täyspäisen” ihmisen touhuja, ja kysyn mielipidettänne, miksi ne ihmiset eroavat, jotka käyttäytyvät puolisoaan kohtaan nätisti. Eli riitoja voi olla, mutta ei halveksita eikä mennä henkilökohtaisuuksiin. Eli ollaan kaikin puolin fiksuja, mutta silti erotaan.
En usko rakkauden loppumisen. Ei rakkaus koskaan lopu. Sen voi kyllä suunnata toiseen ihmiseen, mutta sekin on valinta. Eli kysymys kuuluu, miksi rakkaus sitten suunnataan toiseen ihmiseen.
Ap
Mikset usko rakkauden loppumiseen? Eikö sinun mielestäsi ihmiset muutu koko ajan? Oletko sinä tuntenut koko elämäsi täsmälleen samoja tunteita juuri samoja ihmisiä kohtaan? Onhan naurettavaa ajatella, että ihmiset ja tunteet pysyisivät samanlaisina ikuisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiselo ei silti välttämättä ole mukavaa. Suhteesta puuttuu jotain. Toisen tarpeisiin ei vastata. Halutaan eri asioita. Arki on liian rankkaa. Onhan näitä.
Onko se syy erota, että arki on rankkaa?
No totta helvetissä on!! Mitä ihmettä?
Onko arki (töihin meneminen, kaupassa käyminen, ruoan tekeminen, hampaiden peseminen) helpompaa yksinhuoltajana?
Saattaa olla, jos se puoliso on ollut siinä vain ylimääräisenä työnteettäjänä ja stressinaiheuttajana. Itse saa suunnitella arkensa sujuvaksi omilla säännöillään, eikä sitä ole kukaan toinen aikuinen sotkemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä aloitustasi. Olet itsekin eronnut ja nykyinen miehesikin, joten miksi ihmeessä sinun pitää tällaisia kysyä? Etkö enää muista, miksi erosit?
Erosin, koska mies petti ja vaihtoi minut toiseen. Se ei ole ”täyspäisen” ihmisen touhuja, ja kysyn mielipidettänne, miksi ne ihmiset eroavat, jotka käyttäytyvät puolisoaan kohtaan nätisti. Eli riitoja voi olla, mutta ei halveksita eikä mennä henkilökohtaisuuksiin. Eli ollaan kaikin puolin fiksuja, mutta silti erotaan.
En usko rakkauden loppumisen. Ei rakkaus koskaan lopu. Sen voi kyllä suunnata toiseen ihmiseen, mutta sekin on valinta. Eli kysymys kuuluu, miksi rakkaus sitten suunnataan toiseen ihmiseen.
Ap
Mikäs robotti se sinä olet. Et taida olla ollu ikinä oikeasti rakastunut.
en ymmärrä tota rakkaus loppuu, miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä aloitustasi. Olet itsekin eronnut ja nykyinen miehesikin, joten miksi ihmeessä sinun pitää tällaisia kysyä? Etkö enää muista, miksi erosit?
Erosin, koska mies petti ja vaihtoi minut toiseen. Se ei ole ”täyspäisen” ihmisen touhuja, ja kysyn mielipidettänne, miksi ne ihmiset eroavat, jotka käyttäytyvät puolisoaan kohtaan nätisti. Eli riitoja voi olla, mutta ei halveksita eikä mennä henkilökohtaisuuksiin. Eli ollaan kaikin puolin fiksuja, mutta silti erotaan.
En usko rakkauden loppumisen. Ei rakkaus koskaan lopu. Sen voi kyllä suunnata toiseen ihmiseen, mutta sekin on valinta. Eli kysymys kuuluu, miksi rakkaus sitten suunnataan toiseen ihmiseen.
Ap
Mikset usko rakkauden loppumiseen? Eikö sinun mielestäsi ihmiset muutu koko ajan? Oletko sinä tuntenut koko elämäsi täsmälleen samoja tunteita juuri samoja ihmisiä kohtaan? Onhan naurettavaa ajatella, että ihmiset ja tunteet pysyisivät samanlaisina ikuisesti.
Olin eka 20 v aviossa ja nyt taas liki 10 v. Toki välillä on viileämpiä kausia, mutta sitten aina välillä lähennytään uudelleen. Ajatukset edeltää tunnetta. Eli pystyt omilla ajatuksillasi säätelemään tunteitasi ainakin jonkin verran. Ja aina, jos on rakkautta ollut, saa sen herätettyä uudelleen.
Totta kai rakkaus voi loppu, jos toinen tappaa luottamuksen ja uskon esim pettämällä. Mutta se ei ollut tämän aloituksen teema.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä aloitustasi. Olet itsekin eronnut ja nykyinen miehesikin, joten miksi ihmeessä sinun pitää tällaisia kysyä? Etkö enää muista, miksi erosit?
Erosin, koska mies petti ja vaihtoi minut toiseen. Se ei ole ”täyspäisen” ihmisen touhuja, ja kysyn mielipidettänne, miksi ne ihmiset eroavat, jotka käyttäytyvät puolisoaan kohtaan nätisti. Eli riitoja voi olla, mutta ei halveksita eikä mennä henkilökohtaisuuksiin. Eli ollaan kaikin puolin fiksuja, mutta silti erotaan.
En usko rakkauden loppumisen. Ei rakkaus koskaan lopu. Sen voi kyllä suunnata toiseen ihmiseen, mutta sekin on valinta. Eli kysymys kuuluu, miksi rakkaus sitten suunnataan toiseen ihmiseen.
Ap
Mikäs robotti se sinä olet. Et taida olla ollu ikinä oikeasti rakastunut.
Olen. Olen elämäni rakkauden kanssa naimisissa.
Mutta osaan myös hallita mieltäni ja tunteitani.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä aloitustasi. Olet itsekin eronnut ja nykyinen miehesikin, joten miksi ihmeessä sinun pitää tällaisia kysyä? Etkö enää muista, miksi erosit?
Erosin, koska mies petti ja vaihtoi minut toiseen. Se ei ole ”täyspäisen” ihmisen touhuja, ja kysyn mielipidettänne, miksi ne ihmiset eroavat, jotka käyttäytyvät puolisoaan kohtaan nätisti. Eli riitoja voi olla, mutta ei halveksita eikä mennä henkilökohtaisuuksiin. Eli ollaan kaikin puolin fiksuja, mutta silti erotaan.
En usko rakkauden loppumisen. Ei rakkaus koskaan lopu. Sen voi kyllä suunnata toiseen ihmiseen, mutta sekin on valinta. Eli kysymys kuuluu, miksi rakkaus sitten suunnataan toiseen ihmiseen.
Ap
Mikset usko rakkauden loppumiseen? Eikö sinun mielestäsi ihmiset muutu koko ajan? Oletko sinä tuntenut koko elämäsi täsmälleen samoja tunteita juuri samoja ihmisiä kohtaan? Onhan naurettavaa ajatella, että ihmiset ja tunteet pysyisivät samanlaisina ikuisesti.
Olin eka 20 v aviossa ja nyt taas liki 10 v. Toki välillä on viileämpiä kausia, mutta sitten aina välillä lähennytään uudelleen. Ajatukset edeltää tunnetta. Eli pystyt omilla ajatuksillasi säätelemään tunteitasi ainakin jonkin verran. Ja aina, jos on rakkautta ollut, saa sen herätettyä uudelleen.
Totta kai rakkaus voi loppu, jos toinen tappaa luottamuksen ja uskon esim pettämällä. Mutta se ei ollut tämän aloituksen teema.
Siis ainoastaan oman kokemuksesi perusteella päättelet, ettei rakkaus voi loppua? Aika alkeellinen perustelu. Minä ja mieheni erosimme, koska emme enää rakastaneet toisiamme kuten avioparin kuuluisi, vaan pelkästään ystävinä. Meillä ei ollut väkivaltaa eikä pettämistä. Minä taas en usko mihinkään uudelleenherätettyyn rakkauteen. Jos tunnetta ei ole, ei sitä saa väkisin herätettyäkään, ja miksi edes pitäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä aloitustasi. Olet itsekin eronnut ja nykyinen miehesikin, joten miksi ihmeessä sinun pitää tällaisia kysyä? Etkö enää muista, miksi erosit?
Erosin, koska mies petti ja vaihtoi minut toiseen. Se ei ole ”täyspäisen” ihmisen touhuja, ja kysyn mielipidettänne, miksi ne ihmiset eroavat, jotka käyttäytyvät puolisoaan kohtaan nätisti. Eli riitoja voi olla, mutta ei halveksita eikä mennä henkilökohtaisuuksiin. Eli ollaan kaikin puolin fiksuja, mutta silti erotaan.
En usko rakkauden loppumisen. Ei rakkaus koskaan lopu. Sen voi kyllä suunnata toiseen ihmiseen, mutta sekin on valinta. Eli kysymys kuuluu, miksi rakkaus sitten suunnataan toiseen ihmiseen.
Ap
Mikset usko rakkauden loppumiseen? Eikö sinun mielestäsi ihmiset muutu koko ajan? Oletko sinä tuntenut koko elämäsi täsmälleen samoja tunteita juuri samoja ihmisiä kohtaan? Onhan naurettavaa ajatella, että ihmiset ja tunteet pysyisivät samanlaisina ikuisesti.
Olin eka 20 v aviossa ja nyt taas liki 10 v. Toki välillä on viileämpiä kausia, mutta sitten aina välillä lähennytään uudelleen. Ajatukset edeltää tunnetta. Eli pystyt omilla ajatuksillasi säätelemään tunteitasi ainakin jonkin verran. Ja aina, jos on rakkautta ollut, saa sen herätettyä uudelleen.
Totta kai rakkaus voi loppu, jos toinen tappaa luottamuksen ja uskon esim pettämällä. Mutta se ei ollut tämän aloituksen teema.
Siis ainoastaan oman kokemuksesi perusteella päättelet, ettei rakkaus voi loppua? Aika alkeellinen perustelu. Minä ja mieheni erosimme, koska emme enää rakastaneet toisiamme kuten avioparin kuuluisi, vaan pelkästään ystävinä. Meillä ei ollut väkivaltaa eikä pettämistä. Minä taas en usko mihinkään uudelleenherätettyyn rakkauteen. Jos tunnetta ei ole, ei sitä saa väkisin herätettyäkään, ja miksi edes pitäisi.
Perusteluni on yhtä alkeellinen kuin sinunkin perustelusi: sinäkin puhut vain omasta kokemuksestasi.
Minäkin puhun siitä, mitä tähän mennessä olen elämässäni oppinut, tosin aika moni parisuhdeterapeutti on kanssani samaa mieltä. Se on sitten eri asia, haluaako herättää tunteen uudelleen. Jos ei halua, niin ei sitä sitten voi herättää.
Rakkauden muoto muuttuu ajan myötä. Ei se intohimo kestä ikuisesti samanlaisena kuin ensimmäisen vuoden. Millä perusteella rakastumisen tunne ja intohimo on se ainoa oikea rakkauden muoto, ja kaikki muut rakkauden muodot huonompia?
Jos halutaan elämältä eriasioita, toinen haluaa kiertää maailmaa ja toinen kutoa kotona. Tai toinen haluaa kokea suuren rakkauden ja nykyisen kumppanin kanssa on "ihan ok arkea" muttei intohimoa. Ei vaan olejärkeä jatkaa yhdessä jos ei ole onnellinen ja haluaa jotain muuta.
Ensimmäinen mieheni oli hyvä ja huomioiva ja kaikinpuolin hyvä tyyppi. Tykkäänkin hänestä vielä 20vuoden jälkeen ihmisenä. Halusin erota koska kaikki oli niin tavallista. Ero hoidettiin siististi ja pari kertaa vuodessa soitellaan tai laitetaan tyyliin hyvää joulua viestit. Molemmilla perheet. Se oli vain hyvää aikaa ja se oli parempi lopettaa ennen kuin tuli erimielisyyksiä. Ei kai se jos on hyvä suhde viisi vuotta elämästä jonkun toisen kanssa tarkoita että se olisi hukkaan heitettyä tms se oli vaan hyvä kokemus ja olen onnellinen siitä. Toisen mieheni kanssa olinkin itsestään selvyys ja lopuksi tuo petti. Nykyinen taas hyvä tyyppi jonka kanssa olen valmis loppu elämäni elämään. Enkä varmasti olisi vielä valmis ilman näitä edeltäviä kokemuksia. Näin se on tarkoitettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä aloitustasi. Olet itsekin eronnut ja nykyinen miehesikin, joten miksi ihmeessä sinun pitää tällaisia kysyä? Etkö enää muista, miksi erosit?
Erosin, koska mies petti ja vaihtoi minut toiseen. Se ei ole ”täyspäisen” ihmisen touhuja, ja kysyn mielipidettänne, miksi ne ihmiset eroavat, jotka käyttäytyvät puolisoaan kohtaan nätisti. Eli riitoja voi olla, mutta ei halveksita eikä mennä henkilökohtaisuuksiin. Eli ollaan kaikin puolin fiksuja, mutta silti erotaan.
En usko rakkauden loppumisen. Ei rakkaus koskaan lopu. Sen voi kyllä suunnata toiseen ihmiseen, mutta sekin on valinta. Eli kysymys kuuluu, miksi rakkaus sitten suunnataan toiseen ihmiseen.
Ap
Mikset usko rakkauden loppumiseen? Eikö sinun mielestäsi ihmiset muutu koko ajan? Oletko sinä tuntenut koko elämäsi täsmälleen samoja tunteita juuri samoja ihmisiä kohtaan? Onhan naurettavaa ajatella, että ihmiset ja tunteet pysyisivät samanlaisina ikuisesti.
Olin eka 20 v aviossa ja nyt taas liki 10 v. Toki välillä on viileämpiä kausia, mutta sitten aina välillä lähennytään uudelleen. Ajatukset edeltää tunnetta. Eli pystyt omilla ajatuksillasi säätelemään tunteitasi ainakin jonkin verran. Ja aina, jos on rakkautta ollut, saa sen herätettyä uudelleen.
Totta kai rakkaus voi loppu, jos toinen tappaa luottamuksen ja uskon esim pettämällä. Mutta se ei ollut tämän aloituksen teema.
Siis ainoastaan oman kokemuksesi perusteella päättelet, ettei rakkaus voi loppua? Aika alkeellinen perustelu. Minä ja mieheni erosimme, koska emme enää rakastaneet toisiamme kuten avioparin kuuluisi, vaan pelkästään ystävinä. Meillä ei ollut väkivaltaa eikä pettämistä. Minä taas en usko mihinkään uudelleenherätettyyn rakkauteen. Jos tunnetta ei ole, ei sitä saa väkisin herätettyäkään, ja miksi edes pitäisi.
Rakkauden muoto muuttuu ajan myötä. Ei se intohimo kestä ikuisesti samanlaisena kuin ensimmäisen vuoden. Millä perusteella rakastumisen tunne ja intohimo on se ainoa oikea rakkauden muoto, ja kaikki muut rakkauden muodot huonompia?
Myönnät siis että tunteet muuttuu? Jos se rakkauden muoto kerran voi muuttua ajan myötä, miksei se myös voi hävitä kokonaan? Jos rakkaus muuttuu pelkästään laimeaksi ystävyyden tunteeksi, ei se riitä ainakaan minulle loppuiän parisuhteessa. Enkä usko että rakkautta pystyy väkisin pakottamaan, jos sitä ei ole.
Täällä elämä veitsenterällä, ero tällä hetkellä todennäköisempi.
Syyt moninaiset ja sekavat, mies ei puhu kunnolla ja saan vain tiedonmuruja. Kipinä on kuulemma hukassa, silti ei tee asian eteen mitään. Käyttäytyy niin, että oma rakkaus häntä kohtaan on murenemassa.
Ja niin vain minäkin nössö pelkään sanoa sitä lopullista sanaa...
Nämä niinsanotut "fiksut ,mukavat" eivät todellakaan ole fiksuja ja mukavia aviopuolisoilleen siinä vaiheessa ,kun pettävät ja raivoovat.