Taidan olla huono mummu

Olen mummona paremminkin vaari. Eli toimin kuin mies. Avustan taloudellisesti, juttelen yleisestä elämänmenosta, korjailen paikkoja ja annan asumisvinkkejä,

Lapsenlapsen kanssa voin käydä kävelyretkellä tai pelata ja leikkiä kanssaan tunnin, pari.

Tämmöinen olen, muuksi en muutu. Ei tule vaatteita, leipomuksia jne. Yökylään ei ole vanhemmat edes tarjonneet. Ihan ok minulle.

Tarkennan vielä, että minun puoleltani lapsenlapsella ei ole isoisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummu, joka kelpaa vaan kun on tarvetta. Miniä löi luun kurkkuun hänen omien sanojensa mukaan on ainoa joka sen on uskaltannu sanoa! Sanat joita en voi unohtaa, en näe enään omaa poikaani enkä lapsenlapsiani. En pysty pyytämään anteeksi, kun ei tunnu silta. Odottaisin anteeksipyyntöä miniältä ja pojaltani, lapset on 3 ja 1 ovat syyttömiä. Annan nyt heidän olla ja pärjätä ilman meitä, ollaanhan io 10 kk oltu riidoissa.

Tämän viestin sisältö jäi hämäräksi. Vain se kävi ilmi, että välit on poikki.

Mummu ilmeisesti puuttunut liikaa poikansa perheen elämään ja miniä on pistänyt mummon ojennukseen. Näin mä sen ymmärsin.

Mummu sekaantunut ja päsmäröinyt, miniä ei ole jaksanut enää varjella mummun tunteita vaan sanonut asiasta, mimosamummu loukkaantunut ja heittäytynyt marttyyriksi, nyt säälii lapsia eikä ”voi unohtaa” koska on mukavampaa olla drama queen kuin aikuinen.

Suom huom

No mitä noita anoppiketjuja olen lukenut, niin yllättävän pitkälle varmaan pärjäisi jo sillä ettei leiki äitiä lapsenlapselle (tai jopa nimitä itseään sellaiseksi) ja osaa normaalit käytöstavat lapsenlapsia ja heidän vanhempia kohtaan.

Kaikenlainen selän takana pahan puhuminen ja juonittelu on myös varmaan monille vanhemmille kurjaa. Jos on asiaa, se pitää sanoa suoraan eikä muiden kautta tai vihjaillen. Pitää myös sietää, että perhe itse päättää ajankäytöstään ja siitä kuka hoitaa ja milloin hoitaa. Varmaan yksi perussääntö on ymmärtää, ettei ole oikeuksia toisen lapsiin, mutta eipä ole velvollisuuksiakaan.

Huono:

-kärttää vastasyntynyttä hoitoon itselleen

-vauvan syntymästä lähtien suunnitellut ääneen nähdessämme kuinka lapsi sitten yökyläilee, matkustelee jne. hänen kanssaan (not gonna happen)

-tuo pyytämättä ei-toivottuja tavaroita / lahjoja jne, ei siis kysy mitä tarvittaisiin /mikä on oikea vaatekoko jne vaan tuo "koska oli niin söpö/ihana /...

-syyllistää poikaansa eli lapsen isää ettei saa nähdä lasta niin paljon kuin haluaa

-syyllistää miksei käydä kylässä

-kehittelee" meidän salaisuuksia " joita lapsi ei saa kertoa vanhemmille

-hankki mm. koiran houkuttimeksi, jotta lapsi haluaisi kylään useammin, vaikka mummo itse allerginen (kertoi tämän itse ja puheissa toistuu aina" tuut sitten taas koiraa moikkaamaan " :D)

Jnejnejne.......

Vierailija kirjoitti:

Huono mummu on itsekeskeinen tahallaanväärinymmärtävä marttyyri... tässäkin ketjussa pari.

Mummoni on juuri tuollainen, valitettavasti. Rakasta seuraa ja se ainainen valitus ja negatiivisuus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono mummu on itsekeskeinen tahallaanväärinymmärtävä marttyyri... tässäkin ketjussa pari.

Mummoni on juuri tuollainen, valitettavasti. Rakasta seuraa ja se ainainen valitus ja negatiivisuus

Piti kirjoittaa raskasta :D no miksei rakastakin,joskus....

Vierailija kirjoitti:

Huono:

-kärttää vastasyntynyttä hoitoon itselleen

-vauvan syntymästä lähtien suunnitellut ääneen nähdessämme kuinka lapsi sitten yökyläilee, matkustelee jne. hänen kanssaan (not gonna happen)

-tuo pyytämättä ei-toivottuja tavaroita / lahjoja jne, ei siis kysy mitä tarvittaisiin /mikä on oikea vaatekoko jne vaan tuo "koska oli niin söpö/ihana /...

-syyllistää poikaansa eli lapsen isää ettei saa nähdä lasta niin paljon kuin haluaa

-syyllistää miksei käydä kylässä

-kehittelee" meidän salaisuuksia " joita lapsi ei saa kertoa vanhemmille

-hankki mm. koiran houkuttimeksi, jotta lapsi haluaisi kylään useammin, vaikka mummo itse allerginen (kertoi tämän itse ja puheissa toistuu aina" tuut sitten taas koiraa moikkaamaan " :D)

Jnejnejne.......

Jännä jutut, miten yleensä se naisen( = lapsenlapsen äidin) anoppi on väärässä ja hankala. Harvemmin miehen (=lapsenlapsen isän) anoppi.

Entäs ne papat ja vaarit, apet? Eikö he ole hankalia? Mummu vaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono:

-kärttää vastasyntynyttä hoitoon itselleen

-vauvan syntymästä lähtien suunnitellut ääneen nähdessämme kuinka lapsi sitten yökyläilee, matkustelee jne. hänen kanssaan (not gonna happen)

-tuo pyytämättä ei-toivottuja tavaroita / lahjoja jne, ei siis kysy mitä tarvittaisiin /mikä on oikea vaatekoko jne vaan tuo "koska oli niin söpö/ihana /...

-syyllistää poikaansa eli lapsen isää ettei saa nähdä lasta niin paljon kuin haluaa

-syyllistää miksei käydä kylässä

-kehittelee" meidän salaisuuksia " joita lapsi ei saa kertoa vanhemmille

-hankki mm. koiran houkuttimeksi, jotta lapsi haluaisi kylään useammin, vaikka mummo itse allerginen (kertoi tämän itse ja puheissa toistuu aina" tuut sitten taas koiraa moikkaamaan " :D)

Jnejnejne.......

Jännä jutut, miten yleensä se naisen( = lapsenlapsen äidin) anoppi on väärässä ja hankala. Harvemmin miehen (=lapsenlapsen isän) anoppi.

Entäs ne papat ja vaarit, apet? Eikö he ole hankalia? Mummu vaan?

Ja tähän sulle on aina vastattu että kyllä myös äidinäidit osaa olla kamalia, samaten isoisät.

Mummu on muuten nimenomaan äidinäiti, mormor...

Kyllä vaan mulla on kokemus siitä, että lasten isän äiti on se vaikee kalkkuna. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvä mummo on kiinnostunut ja iloinen lapsenlapsistaan, mutta ei esitä tungettelevia kysymyksiä tai tunkeile liiaksi perheen arkeen. Varmaan paras lähtökohta hyvälle mummoudelle on, että on hyväksynyt lastensa aikuistumisen ja kohtelee heitä aikuisina, toki samalla rakastaen heitä.

Minun mielestäni hyvä isovanhemmuus ei vaadi huikeita lahjoja, rahallista apua tai lastenhoitoa. Tärkeintä on haluta tavata lapsenlapsia ja nähdä tapaamisten eteen itsekin vaivaa. Minulle tärkeintä on, että mummo osoittaa lapselle tykkäävänsä tästä. Jos tämän lisäksi mummo kunnioittaa vamhempia ja perheen yksityisyyttä/rajoja, niin kaikki on hyvin.

Mitä arvelet vastavuoroisuudesta?

Onko tarkoitus, että myös perhe haluaa tavata mummoa, näkee tapaamisten eteen vaivaa, osoittavat tykkäävänsä mummosta, kunnioittavat mummoa ja hänen yksityisyyttään, jaksamista eritoten, ja ottavat huomioon mummon vapaa-ajantarpeen, varsinkin jos mummo on vielä työelämässä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vaan mulla on kokemus siitä, että lasten isän äiti on se vaikee kalkkuna. 

Taitaa anopillasi olla sama kokemus sinusta. Vai mitäpä luulet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä mummo on kiinnostunut ja iloinen lapsenlapsistaan, mutta ei esitä tungettelevia kysymyksiä tai tunkeile liiaksi perheen arkeen. Varmaan paras lähtökohta hyvälle mummoudelle on, että on hyväksynyt lastensa aikuistumisen ja kohtelee heitä aikuisina, toki samalla rakastaen heitä.

Minun mielestäni hyvä isovanhemmuus ei vaadi huikeita lahjoja, rahallista apua tai lastenhoitoa. Tärkeintä on haluta tavata lapsenlapsia ja nähdä tapaamisten eteen itsekin vaivaa. Minulle tärkeintä on, että mummo osoittaa lapselle tykkäävänsä tästä. Jos tämän lisäksi mummo kunnioittaa vamhempia ja perheen yksityisyyttä/rajoja, niin kaikki on hyvin.

Mitä arvelet vastavuoroisuudesta?

Onko tarkoitus, että myös perhe haluaa tavata mummoa, näkee tapaamisten eteen vaivaa, osoittavat tykkäävänsä mummosta, kunnioittavat mummoa ja hänen yksityisyyttään, jaksamista eritoten, ja ottavat huomioon mummon vapaa-ajantarpeen, varsinkin jos mummo on vielä työelämässä.

Nuohan toteutuu jo sillä että mummolla on muutakin elämää kuin kytätä niitä lapsenlapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono:

-kärttää vastasyntynyttä hoitoon itselleen

-vauvan syntymästä lähtien suunnitellut ääneen nähdessämme kuinka lapsi sitten yökyläilee, matkustelee jne. hänen kanssaan (not gonna happen)

-tuo pyytämättä ei-toivottuja tavaroita / lahjoja jne, ei siis kysy mitä tarvittaisiin /mikä on oikea vaatekoko jne vaan tuo "koska oli niin söpö/ihana /...

-syyllistää poikaansa eli lapsen isää ettei saa nähdä lasta niin paljon kuin haluaa

-syyllistää miksei käydä kylässä

-kehittelee" meidän salaisuuksia " joita lapsi ei saa kertoa vanhemmille

-hankki mm. koiran houkuttimeksi, jotta lapsi haluaisi kylään useammin, vaikka mummo itse allerginen (kertoi tämän itse ja puheissa toistuu aina" tuut sitten taas koiraa moikkaamaan " :D)

Jnejnejne.......

Jännä jutut, miten yleensä se naisen( = lapsenlapsen äidin) anoppi on väärässä ja hankala. Harvemmin miehen (=lapsenlapsen isän) anoppi.

Entäs ne papat ja vaarit, apet? Eikö he ole hankalia? Mummu vaan?

Ja tähän sulle on aina vastattu että kyllä myös äidinäidit osaa olla kamalia, samaten isoisät.

Mummu on muuten nimenomaan äidinäiti, mormor...

Höpö höpö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vaan mulla on kokemus siitä, että lasten isän äiti on se vaikee kalkkuna. 

Taitaa anopillasi olla sama kokemus sinusta. Vai mitäpä luulet?

Aika harva miniä tunkee esimerkiksi päsmäröimään anopin kotiin tai tämän yksityisasioihin.

Toisinpäin sen sijaan ongelma on hyvin yleinen.

Minulla oli hyvä mummu. Hän antoi minun olla rauhassa luonaan. Pääsin viettämään lomia hänen luokseen, kun vanhempani olivat kolmivuorotyössä ja päiväkoti meni kiinni kesällä kuukaudeksi. Olin lukutoukka, ja mummun luona sain lojua sängyllä ja lukea päivät päästään. Kotona ei koskaan hyväksytty sitä, että luin. Olisi pitänyt olla urheilullinen ja suosittu ja kulkea kylillä jne. mutta kun en ollut. Pakotettiin menemään ulos edes pihalle yksin seisomaan joka päivä, vaikka olisi ollut älyttömän hyvä ja jännä kirja kesken. Mummu ei koskaan pakottanut. Hän hommasi minulle jopa kirjastokortin oman kuntansa kirjastoon ja toi minut kirjastoautolle, kun se tuli sinne mummulan perukoille.

Jälkikäteen olen ajatellut, että ehkä mummu oli tyytyväinen, kun pääsi niin vähällä. Ei tarvinnut yrittää viihdyttää ja keksiä minulle tekemistä, riitti että ruokaa tehtiin yhtä suuta enemmän ja pedattiin peti. Mutta mitä siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono:

-kärttää vastasyntynyttä hoitoon itselleen

-vauvan syntymästä lähtien suunnitellut ääneen nähdessämme kuinka lapsi sitten yökyläilee, matkustelee jne. hänen kanssaan (not gonna happen)

-tuo pyytämättä ei-toivottuja tavaroita / lahjoja jne, ei siis kysy mitä tarvittaisiin /mikä on oikea vaatekoko jne vaan tuo "koska oli niin söpö/ihana /...

-syyllistää poikaansa eli lapsen isää ettei saa nähdä lasta niin paljon kuin haluaa

-syyllistää miksei käydä kylässä

-kehittelee" meidän salaisuuksia " joita lapsi ei saa kertoa vanhemmille

-hankki mm. koiran houkuttimeksi, jotta lapsi haluaisi kylään useammin, vaikka mummo itse allerginen (kertoi tämän itse ja puheissa toistuu aina" tuut sitten taas koiraa moikkaamaan " :D)

Jnejnejne.......

Jännä jutut, miten yleensä se naisen( = lapsenlapsen äidin) anoppi on väärässä ja hankala. Harvemmin miehen (=lapsenlapsen isän) anoppi.

Entäs ne papat ja vaarit, apet? Eikö he ole hankalia? Mummu vaan?

Ja tähän sulle on aina vastattu että kyllä myös äidinäidit osaa olla kamalia, samaten isoisät.

Mummu on muuten nimenomaan äidinäiti, mormor...

Höpö höpö.

Minäkin jo kymmeniä kertoja.

Ja ainoa joka täällä edes mainitsi että kyse olisi isänäidistä oli se joka haukkui miniänsä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä mummo on kiinnostunut ja iloinen lapsenlapsistaan, mutta ei esitä tungettelevia kysymyksiä tai tunkeile liiaksi perheen arkeen. Varmaan paras lähtökohta hyvälle mummoudelle on, että on hyväksynyt lastensa aikuistumisen ja kohtelee heitä aikuisina, toki samalla rakastaen heitä.

Minun mielestäni hyvä isovanhemmuus ei vaadi huikeita lahjoja, rahallista apua tai lastenhoitoa. Tärkeintä on haluta tavata lapsenlapsia ja nähdä tapaamisten eteen itsekin vaivaa. Minulle tärkeintä on, että mummo osoittaa lapselle tykkäävänsä tästä. Jos tämän lisäksi mummo kunnioittaa vamhempia ja perheen yksityisyyttä/rajoja, niin kaikki on hyvin.

Mitä arvelet vastavuoroisuudesta?

Onko tarkoitus, että myös perhe haluaa tavata mummoa, näkee tapaamisten eteen vaivaa, osoittavat tykkäävänsä mummosta, kunnioittavat mummoa ja hänen yksityisyyttään, jaksamista eritoten, ja ottavat huomioon mummon vapaa-ajantarpeen, varsinkin jos mummo on vielä työelämässä.

Nuohan toteutuu jo sillä että mummolla on muutakin elämää kuin kytätä niitä lapsenlapsia.

Hyvä, kun meillä miniä kärttää jatkuvasti lapsia tänne, joka viikonloppu pitäisi ottaa, sairauksia meillä on, on sanottu, ettei voimat riitä. Haukutaan siitä tulee.

Minäpä näytän tuon sinun vastauksen hänelle, kun olen niin samaa mieltä kanssasi. En ole kärttänyt koskaan. Normikyläilytkin kysyy voimia kun miniä näkee kaikissa ihmisissä, ei vain meissä, vaan ihan kaikissa, pelkkä pahaa ja kielteistä.

Hyvä mummo on se jolla ei ole omaa elämää, aina valmis lastenvahdiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono:

-kärttää vastasyntynyttä hoitoon itselleen

-vauvan syntymästä lähtien suunnitellut ääneen nähdessämme kuinka lapsi sitten yökyläilee, matkustelee jne. hänen kanssaan (not gonna happen)

-tuo pyytämättä ei-toivottuja tavaroita / lahjoja jne, ei siis kysy mitä tarvittaisiin /mikä on oikea vaatekoko jne vaan tuo "koska oli niin söpö/ihana /...

-syyllistää poikaansa eli lapsen isää ettei saa nähdä lasta niin paljon kuin haluaa

-syyllistää miksei käydä kylässä

-kehittelee" meidän salaisuuksia " joita lapsi ei saa kertoa vanhemmille

-hankki mm. koiran houkuttimeksi, jotta lapsi haluaisi kylään useammin, vaikka mummo itse allerginen (kertoi tämän itse ja puheissa toistuu aina" tuut sitten taas koiraa moikkaamaan " :D)

Jnejnejne.......

Jännä jutut, miten yleensä se naisen( = lapsenlapsen äidin) anoppi on väärässä ja hankala. Harvemmin miehen (=lapsenlapsen isän) anoppi.

Entäs ne papat ja vaarit, apet? Eikö he ole hankalia? Mummu vaan?

Ja tähän sulle on aina vastattu että kyllä myös äidinäidit osaa olla kamalia, samaten isoisät.

Mummu on muuten nimenomaan äidinäiti, mormor...

Höpö höpö.

Minäkin jo kymmeniä kertoja.

Ja ainoa joka täällä edes mainitsi että kyse olisi isänäidistä oli se joka haukkui miniänsä...

Höpö höpö, 98 prosenttisesti kyse on anopista ja kirjoittaja on miniä.

En ole tuo jolle vastasit.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä mummo on se jolla ei ole omaa elämää, aina valmis lastenvahdiksi.

Näinpä se nuorten mielestä nykyään on.