Kuinka tavallista on seksuaalinen vetovoima samaa sukupuolta olevia kohtaan?
Olen totaalisesti tukahduttanut itseni ajattelemaan itsestäni 100% heterona, jolla on ainoastaan "likainen salaisuus". Eli siis teini-ikäisestä lähtien ihastuin jostain syystä naisiin salaa, vaikka olen itsekin nainen.
Tietoisesti sitten kuitenkin kiinnitin huomiota miehiin ja sitten joihinkin harvoihin erittäin komeisiin miehiin kaukoihastuin, enkä uskaltanut tehdä lähempää tuttavuutta. Mutta ne "tavalliset" saman koululuokan tai vaikkapa saman naapuruston pojat eivät kiinnostaneet pätkääkään muuten paitsi kavereina.
Mutta siis spontaanisti ja helposti ihastuin aina naisiin, joiden kanssa olin tekemisissä, ja miehiin erittäin harvoin ja silloinkin ainoastaan lähes miesmallin näköisiin, todella tyylikkäästi pukeutuviin miehiin, joita en tuntenut. Yhdessä vaiheessa tuntui siltä, että suunnilleen kaikki naiset kiinnostivat, mikä sai mut melkein hakeutumaan psykologin juttusille, sillä se alkoi jo ahdistaa ja nolottaa.
Onneksi se ahdistukseni osittain helpotti sen myötä, kun ihastuin erittäin suuresti yhteen naiseen ja kerroin hänelle hieman vihjaisten tunteistani, jolloin se tietty ahdistus sisältäni purkautui ja olin hetken ainakin todella onnellinen, kunnes kävi ilmi, etten voisi kyllä edetä hänen kanssaan lainkaan, mistä puolestaan on seurannut ihan näihin aikoihin saakka todella musertavaa surua ja alakuloa itselleni.
Miten muilla on ollut tilanne? Onko tämä kokemukseni tavallista vai ihastuvatko jotkut naiset ihan oikeasti niihin tavallisiinkin miehiin, joita kohtaavat arjessa ja puolestaan eivät tunne kaveruutta kummempaa naisia kohtaan?
Meillä oli Ando ja Saara. Ihastuin heihin varmaan yhtä paljon. Maailman komein ja kaunein pari. Ja joo sitä suutelua riitti ja vartalot yhdessä kiehnaamista Andolla jäätävä stondis. Mancrush ehdottomasti ja Saara oli niin upea. En liioin tiedä olenko bi, mutta en olisi pussannut Andoa. Se tuntui väärältä.