Lue keskustelun säännöt.
Miksi pitäisi tyytyä ihan ok -mieheen?
01.01.2018 |
Täällä ollut silloin tällöin aloituksia, joissa naisia kritisoidaan "nirsoudesta" kun kuka tahansa mies ei kelpaa.
Jos minä pidän pitkistä, tummahiuksisista, hyväkroppaisista ja älykkäistä silmälasipäisistä miehistä, niin miksi mun pitäisi huolia sellainen, joka ei miellytä minua kaikin puolin? Esimerkiksi kalju on minulle täydellinen turn off, niin miksi mun pitäisi tyytyä kaljuun mieheen?
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse tyytyä kehenkään, mutta toisaalta parisuhdetaidot eivät kartu sinkkuna elellessä, joten pian et enää kelpaa niille tavismiehillekään. Voi ollaa katkara tulevaisuus kissojen kanssa edessä, kun tämä asia lopulta iskee tajuntaan. Ja liian myöhään.
Mitkä helkkarin "parisuhdetaidot"?
Esimerkiksi se, että osaa puhaltaa yhteen hiileen ja ottaa huomioon kumppaninkin tarpeet. Pitkäaikaiset sinkut ovat huonoja parisuhdekumppaneita siinä missä pitkäaikaistyöttömät ovat huonoja työntekijöitä.
Aika osuva vertaus. Työtä tosiaan oppii tekemään töissä ja parisuhteessa oppii elämään parisuhteessa. Kyllähän tuollainen 20 vuotta sinkkuna ollut henkilö on todella haastava seurustelukumppani, koska ei ole oppinut jakamaan arkea kumpanin kanssa.
Tjaa,a. - Joskus saa lukea sellaistakin mölinää, kuin että miehen (tai miesten) arvo nousee sitä mukaan, mitä useampi suhde hänellä on takanaan (ja vastaavasti naisen arvo muka vastaavassa tilanteessa laskiksi yhtä paljon kuin miehen nousisi). - Tuleekin mieleen, että ajatteleeko joku nainen oikeasti niin, että hän on sitten näiden miehen mahd. lukuisten kaatuneiden ja päättyneiden suhteiden jälkeen "Se" onnen pekka (vai olisiko parempis sanoa tässä nyt onnekas pirkko), joka saa sen unelmien täyttymyksen: valmiiksi lukuiten naisten kouliman ja opettaman miehen.
Kun eihän sitä koulussakaan riitä vain yksi opettaja, vaan useimmilla on opiskeluaikanaan useampikin opettaja. Miksi parisuhdetaidot olisivat niin erityinen osa-alue, että niihin riittäisi vain yksi (nais)opettaja?
Itse luulen, että yksi haastavampia asioita parisuhteessa on juurikin sen tajuaminen, että se oma tapa tai omat tavat ei aina ole niitä ainoita oikeita tapoja toimia ja tehdä, jokin asia, vaan voi olla useampikin (ns.) oikea enemmän ja vähemmän oikea tapa toimia.
Esimerkiksi itse olen oppinut kotoa isältäni, miten kannatttaa viedä puvut pesulaan pesetettäväksi, mutta paidat, alusvaatteet ja monet ns. vapaa-ajan vaatteet ja kotitaloustekstiilit, kuten lakanat ja tyynyliinat voi pyyktä itse ja silittää itse. - Hän miehenä teki ja tekee niin edelleen.
Erääälle naispuoliselle ystävättärelleni oli ennennäkemätöntä nähdä mies silittämässä ja mankeloimassa pyykkiä. Lisäksi hänestä oli outoa, kun en omistanut omaa porakonetta ja emmin hieman ja sanoinkin suoraan, että Wessan lattian kaakelit saa minun puolestani asentaa joku muu kuin minä. Ja tarvittaessa ostan ja/tai palkkaan tätä varten jonkun. Isäni toki omistaa porakoneen ja voin lainata sitä häneltä ja tarvittaessa osaan käyttää sitä, jossain verraten pienessä askareessa. Sen kaakeleiden asentaminen on asia, jota voin seurata ja kuka ties yrittää jotain oppia siinä sivussa, muttei sellainen työs, jota kokisin tai tuntisin, että osaisin vain siksi, että olen sukupuoleltani, mitä olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vanhemmaksi tulet sitä vähemmän nuo ulkoiset seikat merkitsevät. Kummasti kun tuntee olonsa mukavaksi ja seksikkääksikin jonkun toisen seurassa siitä toisesta alkaa tulla myös ulkonäöllisesti miellyttävä vaikkei ajateltuihin parametreihin aluperin sopinutkaan, ja ne ei-ideaalit ulkonäköseikat menettävät merkitystään. Huonosta luonteesta ulkonäöltään miellyttävässä paketissa ei ole pitkään iloa.
Jaa, minä taas en ole iän myötä alkanut ajatella että ulkoisesti epämiellyttävästä ihmisestä voisi alkaa pitää. Niinhän sinä tuossa sanot, reilusti kaunistellen.
Etkö voisi alkaa pitämään vaikkapa ulkoisesti epämiellyttävästä työkaverista :O ? Kyllä "rumistakin" ihmisistä voi pitää, todella friikki ajatus että esim. omat ystävät olisi pelkästään kaunottaria ja komistuksia.
No en tietenkään voisi alkaa pitää ulkoisesti epämiellyttävää ihmistä seksuaalisesti haluttavana. Siitä tässä puhutaan, ei työkaverisuhteesta. Tosi friikkiä tosiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse tyytyä kehenkään, mutta toisaalta parisuhdetaidot eivät kartu sinkkuna elellessä, joten pian et enää kelpaa niille tavismiehillekään. Voi ollaa katkara tulevaisuus kissojen kanssa edessä, kun tämä asia lopulta iskee tajuntaan. Ja liian myöhään.
Mitkä helkkarin "parisuhdetaidot"?
Esimerkiksi se, että osaa puhaltaa yhteen hiileen ja ottaa huomioon kumppaninkin tarpeet. Pitkäaikaiset sinkut ovat huonoja parisuhdekumppaneita siinä missä pitkäaikaistyöttömät ovat huonoja työntekijöitä.
Mikä on mielestäsi ihmissuhde, jossa noita taitoja EI tarvita ja treenata? Luuletko että sinkulla ei ole vanhempia, sisaruksia, ystäviä, sukulaisia, työkavereita ym? Ja miksi ihmisille tulee eroja 20 vuoden avioliiton jälkeen esim. kun toinen ei tee kotitöitä, jos kerran parisuhteessa olevat osaavat puhaltaa yhteen hiileen?
Kyllä se on aivan eri asia olla romanttisessa parisuhteessa, jossa usein vieläpä asutaan samana katon alla. Eikä tämä ole mikään mustavalkoinen homma sen osalta, että hyvät parisuhdetaidotkaan välttämättä suhdetta pelastaisivat, jos osapuolet kasvavat erilleen. Ihmeen hyökkäävästi suhtaudut näinkin rationaaliseen parisuhdekumppanikriteeriin kuin pitkäaikaissinkkujen välttäminen, mutta sitten kun naiset karsivat miehiä pituuden tai hiusten värin perusteella, niin sinä et silmää räpäytä.
No totta kai kaikki vaikuttavat ihmissuhdetaidottomilta, kun pidät hyökkäyksenä sitä että olen eri mieltä kanssasi.
En väittänyt että romanttinen suhde olisi sama kuin esim. työkaverisuhde. Sinä väitit että sinkku ei osaa puhaltaa yhteen hiileen muiden kanssa. Minusta sitä tarvitaan työpaikalla jopa enemmän kuin parisuhteessa.
Enkä puhunut erilleen kasvamisesta 20 vuoden liitossa, vaan siitä että liitto hajoaa kun toinen on jättänyt kotityöt puolisolleen 20 vuoden ajan. Näitä kertomuksia tulee palstalle vähän väliä. Miten tuo sopii yhteen sen väitteesi kanssa, että parisuhde opettaa puhaltamaan yhteen hiileen?
Ja sitten kerro vielä, mistä nykäisit tähän miesten pituuden ja miten se liittyy yhtään mihinkään? Ja vielä puhut samassa kommentissa rationaalisuudesta, kun oma tekstisi poukkoilee minne sattuu.
Minä sanoin "osaa puhaltaa yhteen hiileen ja ottaa huomioon kumppaninkin tarpeet". Eli täytyy osata puhaltaa yhteen hiileen sen kumppanin kanssa. Kaveriin voi vaikka pitää välimatkaa viikos parin ajan, jos liian kireäksi vetää, mutta kumppoanin kanssa ne riidat olisi osattava riidellä ja kompromisseja tehtävä ihan eri malliin. Minä, minä, minä -sinkku ei tähän välttämättä kykene.
Kun aletaan helkkareiden avulla sanomisia painottamaan, niin kyllä se vähän hyökkäävältä alkaa kuulostaa. Kirjoittaisitko pomollesi samalla tavalla, jos olisit hänen kanssaan eri mieltä?
Tuo kotityötarina on sinun keksimäsi olkinukke, joten minulla ei ole siihen mitään sanottavaa. Ei minun tarvitse alkaa selittelemään sinun olkinukkejasi.
Miesten pituus tuli siitä, että se on monille aisille vaatimus parisuhdekumppanin osalta, ja minä sanoin, että pitkäaikainen sinkku on huono parisuhdekumppani. Se on siis minun kriteerini. Jos et tosiaan osaa keskustella tästä asiallisesti ja kiihtymättä, niin tämä oli osaltani tässä. Kiitos.
Eiköhän suurimman osan ole pakko tyytyä siihen mitä saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä on vain se juttu että 99,9% muistakin naisista haluaa samanlaisen miehen, hajontaa ei ole.
Entä sitten? Ihmisen ei ole pakko olla parisuhteessa.
Myönnät siis että jokainen nainen haluaa samanlaisen miehen.
Mihin katosi naisten väite siitä että kaikilla naisilla on erilainen miesmaku ja kaikki on mistälie kemioista kiinni.
Siitä nyt on turha väitellä, koska argumenttisi olisi älytön täysin riippumatta siitä, mitä naiset haluavat.
Ei ole mitään syytä olla suhteessa ihmisen kanssa, johon ei ole oikeasti rakastunut, ja joka ei ole ’se oikea’. Joten on täysin yhdentekevää, mihin kukakin rakastuu, ja kuinka yleisiä ne ominaisuudet ovat.
Itse ainakin tavismiehenä olen pakotettu ottamaan sen naisen joka minut kelpuuttaa.
Olen ollut suhteessa itseäni reilusti vanhemman naisen kanssa koska en saanut nuortakaan. Se oli ihan ok suhde sen aikaa mitä kesti. Mielummin ihan ok suhteessa kuin aina yksin.
Eikö nainen sit huomannut, ettet oikeasti välitä hänestä?
Kyllähän minä hänestä välitin paljonkin. Luonteiden suhteen me mätsättiin tosi hyvin mutta en voi miehen biologialleni mitään että minun jalat vie alta ikäiseni nätti timmissä kunnossa oleva nainen ja haluaisin myös lapsia tulevaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse tyytyä kehenkään, mutta toisaalta parisuhdetaidot eivät kartu sinkkuna elellessä, joten pian et enää kelpaa niille tavismiehillekään. Voi ollaa katkara tulevaisuus kissojen kanssa edessä, kun tämä asia lopulta iskee tajuntaan. Ja liian myöhään.
Mitkä helkkarin "parisuhdetaidot"?
Esimerkiksi se, että osaa puhaltaa yhteen hiileen ja ottaa huomioon kumppaninkin tarpeet. Pitkäaikaiset sinkut ovat huonoja parisuhdekumppaneita siinä missä pitkäaikaistyöttömät ovat huonoja työntekijöitä.
Mikä on mielestäsi ihmissuhde, jossa noita taitoja EI tarvita ja treenata? Luuletko että sinkulla ei ole vanhempia, sisaruksia, ystäviä, sukulaisia, työkavereita ym? Ja miksi ihmisille tulee eroja 20 vuoden avioliiton jälkeen esim. kun toinen ei tee kotitöitä, jos kerran parisuhteessa olevat osaavat puhaltaa yhteen hiileen?
Kyllä se on aivan eri asia olla romanttisessa parisuhteessa, jossa usein vieläpä asutaan samana katon alla. Eikä tämä ole mikään mustavalkoinen homma sen osalta, että hyvät parisuhdetaidotkaan välttämättä suhdetta pelastaisivat, jos osapuolet kasvavat erilleen. Ihmeen hyökkäävästi suhtaudut näinkin rationaaliseen parisuhdekumppanikriteeriin kuin pitkäaikaissinkkujen välttäminen, mutta sitten kun naiset karsivat miehiä pituuden tai hiusten värin perusteella, niin sinä et silmää räpäytä.
No totta kai kaikki vaikuttavat ihmissuhdetaidottomilta, kun pidät hyökkäyksenä sitä että olen eri mieltä kanssasi.
En väittänyt että romanttinen suhde olisi sama kuin esim. työkaverisuhde. Sinä väitit että sinkku ei osaa puhaltaa yhteen hiileen muiden kanssa. Minusta sitä tarvitaan työpaikalla jopa enemmän kuin parisuhteessa.
Enkä puhunut erilleen kasvamisesta 20 vuoden liitossa, vaan siitä että liitto hajoaa kun toinen on jättänyt kotityöt puolisolleen 20 vuoden ajan. Näitä kertomuksia tulee palstalle vähän väliä. Miten tuo sopii yhteen sen väitteesi kanssa, että parisuhde opettaa puhaltamaan yhteen hiileen?
Ja sitten kerro vielä, mistä nykäisit tähän miesten pituuden ja miten se liittyy yhtään mihinkään? Ja vielä puhut samassa kommentissa rationaalisuudesta, kun oma tekstisi poukkoilee minne sattuu.
Minä sanoin "osaa puhaltaa yhteen hiileen ja ottaa huomioon kumppaninkin tarpeet". Eli täytyy osata puhaltaa yhteen hiileen sen kumppanin kanssa. Kaveriin voi vaikka pitää välimatkaa viikos parin ajan, jos liian kireäksi vetää, mutta kumppoanin kanssa ne riidat olisi osattava riidellä ja kompromisseja tehtävä ihan eri malliin. Minä, minä, minä -sinkku ei tähän välttämättä kykene.
Kun aletaan helkkareiden avulla sanomisia painottamaan, niin kyllä se vähän hyökkäävältä alkaa kuulostaa. Kirjoittaisitko pomollesi samalla tavalla, jos olisit hänen kanssaan eri mieltä?
Tuo kotityötarina on sinun keksimäsi olkinukke, joten minulla ei ole siihen mitään sanottavaa. Ei minun tarvitse alkaa selittelemään sinun olkinukkejasi.
Miesten pituus tuli siitä, että se on monille aisille vaatimus parisuhdekumppanin osalta, ja minä sanoin, että pitkäaikainen sinkku on huono parisuhdekumppani. Se on siis minun kriteerini. Jos et tosiaan osaa keskustella tästä asiallisesti ja kiihtymättä, niin tämä oli osaltani tässä. Kiitos.
Eli minun kommenttini on olkinukke, mihin sinulla ei ole mitään sanottavaa. Esität mielipiteesi ja kun olet saanut sanoa sanottavasi juokset karkuun lällätellen, kädet korvilla. Onnittelut hienoista, parisuhteessa hankituista vuorovaikutustaidoistasi. Teit varmaan vaikutuksen kaikkiin keskustelua seuraaviin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä on vain se juttu että 99,9% muistakin naisista haluaa samanlaisen miehen, hajontaa ei ole.
Entä sitten? Ihmisen ei ole pakko olla parisuhteessa.
Myönnät siis että jokainen nainen haluaa samanlaisen miehen.
Mihin katosi naisten väite siitä että kaikilla naisilla on erilainen miesmaku ja kaikki on mistälie kemioista kiinni.
Siitä nyt on turha väitellä, koska argumenttisi olisi älytön täysin riippumatta siitä, mitä naiset haluavat.
Ei ole mitään syytä olla suhteessa ihmisen kanssa, johon ei ole oikeasti rakastunut, ja joka ei ole ’se oikea’. Joten on täysin yhdentekevää, mihin kukakin rakastuu, ja kuinka yleisiä ne ominaisuudet ovat.
Itse ainakin tavismiehenä olen pakotettu ottamaan sen naisen joka minut kelpuuttaa.
Olen ollut suhteessa itseäni reilusti vanhemman naisen kanssa koska en saanut nuortakaan. Se oli ihan ok suhde sen aikaa mitä kesti. Mielummin ihan ok suhteessa kuin aina yksin.
Eikö nainen sit huomannut, ettet oikeasti välitä hänestä?
Kyllähän minä hänestä välitin paljonkin. Luonteiden suhteen me mätsättiin tosi hyvin mutta en voi miehen biologialleni mitään että minun jalat vie alta ikäiseni nätti timmissä kunnossa oleva nainen ja haluaisin myös lapsia tulevaisuudessa.
Naisten biologia totesi että sinusta ei ole kumppaniksi ikäisellesi ja timmille naiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä sellaista ajattelua että kumppani valitaan tarkkojen ulkonäkökriteerien mukaan. Ei tulisi mieleenkään torjua vaaleatukkaista vain siksi että olen saanut päähäni pitää tummatukkaisista. Tuollaiset mieltymykset voivat muuttua koska tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vähän offtopic, mutta ootteko huomanneet kuinka miesten on paljon hyväksyttävämpää toivoa ulkoisesti viehättävää naista, mutta jos nainen toivoo silmää miellyttävää miestä, syyllistetään naista pinnalliseksi? Miksi naisilta odotetaan "sisäistä kauneutta", siis sitä että täytyy nähdä pintaa syvemmälle ja hyväksyä ulkoiset virheet, mutta miehet saavat tuijottaa vain pintaa ja vaatia kauneutta?
Naiset nyt ihan itse ovat syyllisiä siihen. Aina pitää leikkiä sitä moraalisempaa sukupuolta. Eivät voi suoraan sanoa ettei mies sytytä fyysesti vaan aina pitää maalata rumat miehet pervosioiksi tms jotta olisi tekosyy hylätä. Sitten kun tulee se komee mies joka käyttäytyy oikeasti kuin sika niin se vaan kiihottaa. Jos kerta ei ole mitään vikaa olla pinnallinen, niin miksi naisten pitää vetää tehdä tuollaista bullshittiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä sellaista ajattelua että kumppani valitaan tarkkojen ulkonäkökriteerien mukaan. Ei tulisi mieleenkään torjua vaaleatukkaista vain siksi että olen saanut päähäni pitää tummatukkaisista. Tuollaiset mieltymykset voivat muuttua koska tahansa.
Jos en pidä vaaleatukkaista miestä haluttavana, niin miksi edes yrittäisin suhdetta häneen? Seksi on kuitenkin tärkeä osa parisuhdetta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän suurimman osan ole pakko tyytyä siihen mitä saa.
Ei, vaan kenenkään ei ole pakko tyytyä. Eikä kenenkään pitäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse tyytyä kehenkään, mutta toisaalta parisuhdetaidot eivät kartu sinkkuna elellessä, joten pian et enää kelpaa niille tavismiehillekään. Voi ollaa katkara tulevaisuus kissojen kanssa edessä, kun tämä asia lopulta iskee tajuntaan. Ja liian myöhään.
Mitkä helkkarin "parisuhdetaidot"?
Esimerkiksi se, että osaa puhaltaa yhteen hiileen ja ottaa huomioon kumppaninkin tarpeet. Pitkäaikaiset sinkut ovat huonoja parisuhdekumppaneita siinä missä pitkäaikaistyöttömät ovat huonoja työntekijöitä.
Aika osuva vertaus. Työtä tosiaan oppii tekemään töissä ja parisuhteessa oppii elämään parisuhteessa. Kyllähän tuollainen 20 vuotta sinkkuna ollut henkilö on todella haastava seurustelukumppani, koska ei ole oppinut jakamaan arkea kumpanin kanssa.
Toisaalta elämänsä 20 vuotta jonkun ihmisen kanssa jakanut on aivan yhtä haasteellinen, koska hän on tottunut vain yhden kumppaninsa tapoihin.
Maailmassa on vaikeita ihmisiä sekä yksin elävissä että parisuhteissa olevissa.
No ei ole yhtä haastava. Hänellä on omat tavat ja on tottunut huomioimaan myös toisen tavat. Sinkulla on vain ne omat tavat.
Sinkut tapaavat muita ihmisiä usein enemmän, kuin parisuhteessa olevat... En minä tarvitse pettävää alkoholistimiestä, jotta olen kunnon ihminen.
Ja kun suhtautuminen miehiin on noin halveksivaa kuin sinullakin näyttää olevan, niin on kaikkien kannalta parasta, että pysyttelet sinkkuna. Se on palvelus sekä itsellesi ja miehille.
Pahoittelen, ettet käsittänyt viestiäni. En minä leimannut kaikkia miehiä.
No totta kai kaikki vaikuttavat ihmissuhdetaidottomilta, kun pidät hyökkäyksenä sitä että olen eri mieltä kanssasi.
En väittänyt että romanttinen suhde olisi sama kuin esim. työkaverisuhde. Sinä väitit että sinkku ei osaa puhaltaa yhteen hiileen muiden kanssa. Minusta sitä tarvitaan työpaikalla jopa enemmän kuin parisuhteessa.
Enkä puhunut erilleen kasvamisesta 20 vuoden liitossa, vaan siitä että liitto hajoaa kun toinen on jättänyt kotityöt puolisolleen 20 vuoden ajan. Näitä kertomuksia tulee palstalle vähän väliä. Miten tuo sopii yhteen sen väitteesi kanssa, että parisuhde opettaa puhaltamaan yhteen hiileen?
Ja sitten kerro vielä, mistä nykäisit tähän miesten pituuden ja miten se liittyy yhtään mihinkään? Ja vielä puhut samassa kommentissa rationaalisuudesta, kun oma tekstisi poukkoilee minne sattuu.