Lue keskustelun säännöt.
Mitä olen havainnoinut suhteessani suomenruotsalaiseen
01.01.2018 |
Olen ollut avoliitossa suomenruotsalaisen kanssa 5 vuotta. Sinä aikana olen oppinut yhtä ja toista suomenruotsalaisista kansanryhmänä, ja olisi mukavaa vertailla havaintoja muiden kanssa tai muuten vain keskustella tästä. Varoitan sen verran, että vietettyäni tämän joulun ja uuden vuoden suomenruotsalaisten kanssa, olen hieman väsynyt ja ärtynytkin muutamaan asiaan joten tekstistä voi tulla hiukan negatiivinen :D
Ensinnäkin suomenruotsalaisten paljon puhuttu yhteisöllisyys ja me-henki. Se todellakin on olemassa, hyvin vahvasti. He ovat automaattisesti samaa ryhmää, vaikka eivät ennestään tuntisi toisiaan. Joskin, suurin osa suomenruotsalaisista tuntee toisensa edes jotain kautta, yleensä yhden yhteisen tutun välityksellä. Olen kokenut, että puolison ominaisuudessa mukaan tulevat suomenkieliset otetaan lämpimästi vastaan (joskin jos ei ole halukas tai kyvykäs käyttämään ruotsia sujuvasti, jää helposti sivuun keskusteluista).
Kuitenkin on myös vahvasti niin, että se me-henki syntyy "me vastaan he" -asettelusta. Minua harmittaa kuulla niin usein termiä "finnjävlar" kuin joudun kuulemaan. Oli se kevyttä vitsiä tai ei, on vastakkainasettelu olemassa ja suomenkielisiin suhtaudutaan mielestäni liian helposti yleistäen ja naureskellen. On tätä ehkä suomenkielisten tahollakin ruotsinkielisiä kohtaan, mutta toisaalta ruotsinkieliset ovat niin pieni vähemmistö ettei iso osa suomenkielisistä heitä oikeastaan ajattelekaan. En minäkään ajatellut, ennen tätä parisuhdetta.
Yksi rasittava asia on paasaus ruotsin kielen asemasta. Tätä ei voi tietenkään yleistää koko vähemmistön mielipiteeksi, mutta ainakin kovaäänisimmät tuovat usein esiin sen, että ruotsia osaamattomat ovat juntteja, ruotsi on tärkeämpi kieli kuin suomi jne., ja niitä löytyy jotka käyttävät ruotsia ihan vaan periaatteesta vaikka Pohjois-Karjalan pienimmän pikkukylän R-kioskilla, vaikka oma suomenkielen taito olisi täydellinen. En ole sitä mieltä että ruotsinkielisten ei pitäisi saada tärkeimpiä palveluja tavalla tai toisella omalla kielellään, mutta edellä kertomani on mielestäni kiusaamista. Ehkä se siksikin sattuu, kun minulla ei ole hyvä kielipää, ja käyttäisin ehdottomasti mieluummin englantia kuin ruotsia tilanteessa kuin tilanteessa.
Millaisia kokemuksia teillä on ruotsinkielisistä?
Kommentit (65)
Siis voi luoja. Kuulkaahan nyt. Suomenruotsalaiset ovat MUKAVAA porukkaa, ja pidän sekä suomenruotsalaisesta miehestäni että hänen suomenruotsalaisista kavereistaan. Sillä ei ole merkitystä että finnjävel on riikinruotsia, sillä tuttuni todellakin käyttävät sitä sanaa VITSINÄ. Se on typerä huumoriheitto - ei kukaan sitä tosissaan tietenkään käytä. Tarvitseeko kaikki aina ottaa niin tosissaan ja lukea kuin piru raamattua. Minä en osaa sitä teille paremmin selittää mistä tuo sana on tullut näiden tuttujeni käyttöön, en tiedä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No just!
Ensinnäkin Ruotsissa, jotkut idiootit valitettavasti kutsuvat niin suomenruotsalaisia kuin ruotsinruotsalaisia finnjäveleiksi jo ihan pelkästään puhetavan eli muumiruotsin vuoksi.
Eivät he sitä tiedä oletko suomenruotsalainen vai suomalainen.
Luulevat tietämättömyydessään, että suomalaiset nyt eivät vain osaa ääntää ruotsia.
Mun yks bästis on suomenruotsalainen, mut poikkeus vahvistaa säännön (on itsekin sitä mieltä, että suomenruotsalaiset on lähtökohtaisesti mulkkua porukkaa).
Oma kokemukseni suomenruotsalaisista (pääkaupunkiseudulta ja Turun seudulta) on että kieli vaihtuu liiankin helposti suomeksi jos joukossa yksikin suomenkielinen. Näin kaupungeissa joissa ruotsinkieliset ovat aidosti kaksikielisiä - saaristossa taas pääsee puhumaan ruotsia helpommin, mutta siellä onkin myös niitä joiden suomi ei ole äidinkielen tasoinen.
Yhteisöllisyys istuu mulle karjalaisena tosi hyvin.
Kielipolitiikasta en keskustele koska tiedän että leimautuisin joksikin persuksi tai vastaaviksi koska kannatan alueellista mallia. Olen kotoisin Pohjois -Karjalasta joten näen vain sen niin ettei koko Suomi ole aidosti kaksikielinen. Tykkään todella paljon ruotsin kielestä ja viihdyn ruotsinkielisessä saaristossa. .. siellä ja etelän kaupungeissa ja Pohjanmaalla se on omaa kulttuuria eikä mitään päälle liimattua. Idässä venäjää kuulee ihan arkisestikin enemmän. Tähän liittyy yksi jännä havaintoni. ..tuntemani suomenruotsalaiset ovat vahvemmin rasistisia venäläisiä kohtaan kuin suomenkieliset ...en sitten tiedä liittyykö enemmän suomenruotsalaisuuteen vai länsisuomalaisuuteen. Havainto vain.
Minä olen naimisissa suomenruotsalaisen kanssa enkä ikinä, koskaan ole tuntenut itseäni syrjityksi kielen tai taustani takia. Koskaan ei ole tarvinnut puhua ruotsia, mutta aina jos puhun, saan positiivista palautetta. Mieheni myötä olen saanut elämääni sydämellisiä, hauskoja, hyvätapaisia, keskustelutaitoihin ja fiksuja ihmisiä, jotka osaavat ja tykkäävät pitää hauskaa ja juhlia, kuitenkin ilman örveltämistä. Mieheni on hyvin kasvatettu, kielitaitoinen, kohtelias, fiksu, urheilullinen, syvällinen, tyylikäs - ja purjehtinut koko ikänsä. Viimeksi mainittu lienee ainoa ns. kliseinen suomenruotsalainen piirre, joka hänestä löytyy. Mieheni tai kukaan hänen perheestään tai ystävistään ei ikinä tee numeroa ruotsinkielisyydestään ja nekin, joiden suomi on heikohkoa, puhuvat sitä aina jos joukossa joku, joka ei osaa ruotsia.