Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Avaruustietäjille kysymys

Vierailija
29.12.2017 |

Montako tähdistöä on linnunradassa?

Kommentit (1265)

Vierailija
281/1265 |
11.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon tietämystä avaruusharrastelijoilla yleensä on galakseista, mustista aukoista, matemaattisista kaavoista, kvanttifysiikka- ja mekaniikasta sekä tähdistä? Onko heillä omia visioita maailmankaikkeuden synnystä ja siitä, mitä sen ulkopuolella on? Uskovatko madonreikiin ja siihen, että Europalla on vedenalaista elämää? Rinnakkaistodellisuuksiin? Uskovatko, että tällä kaikella on luoja?

Miksi te avaruudesta ja sen koostumuksesta kiinnostuneet ja tietävät eivät hakeudu avaruusjärjestöihin, opiskele astronomeiksi tms.?

Koska se estäisi meitä vastaamasta tähdistöjen lukumäärään ;)

Toisaalta; avaruudellisesta hahmotuskyvystä on hyötyä useilla eri elämän aloilla. Hukkaan astronomian harrastaminen ei koskaan mene.

Vierailija
282/1265 |
11.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaanko avaruuden kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen poikkeuksellista älykkyyttä, vai voiko sitä ymmärtää vaikkei luonnostaan olisi lahjakas matemaattisissa aineissa?[/quote

Kokonaisvaltainen ymmärrys - oliko sitä Hawkingillakaan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
283/1265 |
11.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon tietämystä avaruusharrastelijoilla yleensä on galakseista, mustista aukoista, matemaattisista kaavoista, kvanttifysiikka- ja mekaniikasta sekä tähdistä? Onko heillä omia visioita maailmankaikkeuden synnystä ja siitä, mitä sen ulkopuolella on? Uskovatko madonreikiin ja siihen, että Europalla on vedenalaista elämää? Rinnakkaistodellisuuksiin? Uskovatko, että tällä kaikella on luoja?

Miksi te avaruudesta ja sen koostumuksesta kiinnostuneet ja tietävät eivät hakeudu avaruusjärjestöihin, opiskele astronomeiksi tms.?

Keskivertoihmiseen verrattuna aika paljon.

Ja kun tietää jostain aiheesta perusteet, ymmärtää oman tietonsa rajallisuuden, ettei esim. ala kehittelemään omia kosmologisia teorioitaan.

Aika moni on jäsen tähtitieteellisessä yhdistyksessä Ursassa.

Pelkkä Tähdet & Avaruus- lehti on jäsenmaksun arvoinen etu.

Astronomiksi opiskelu sensijaan...

Vaatii samanlaisia matemaattisia lahjoja kuin fyysikoksi opiskelu.

Astronomia myöskäänei ole mitenkään varma työllistäjä.

Osaan matematiikkaa sen verran, etten luule neliöjuurta viljelyskasviksi.

Vierailija
284/1265 |
11.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tähtitieteen harrastus syventää myös tietoa mm. fysiikasta, historiasta, kulttuurihistoriasta, geologiasta.

Tähdet ja Avaruus tarjoaa kaikkea tuota laadukkaasti ja yleistajuisesti esitettynä.

Vierailija
285/1265 |
11.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Astrologia, jossa tähdistöt ovat merkittäviä, ei ole tiedettä. Joten tähtitieteilijät eivät voi vastata aloituksen kysymykseen.

Astrologialle merkittäviä eläinradan 12 tähdistöä, Joiden kautta Aurinko, Kuu ja planeetat näyttävät liikkuvan.

Itseasiassa Eläinrataan kuuluu 13. tähdistö, Käärmeenkantaja....

Miksihän sille ei ole horoskooppimerkkiä?

Taivaanpallo on jaettu tähdistöihin helpottamaan tähtitaivaan hahmottamiseksi.

Aikoinaan niillä oli uskonnollinen merkitys ja sitä perua on myös astrologia, tähdistäennustaminen, eli horoskoopit.

Tähdistö siis tarkoittaa tieytyä tähtitaivaan aluetta Maasta havaittuna.

Vierailija
286/1265 |
11.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eläinradan tuntemisesta on etenkin harrastelijatähtitieteilijöille se hyöty, että sen ulkopuolella oleva kirkas kohde ei voi olla planeetta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
287/1265 |
11.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eläinradan tuntemisesta on etenkin harrastelijatähtitieteilijöille se hyöty, että sen ulkopuolella oleva kirkas kohde ei voi olla planeetta.

Miksi ei, ja mikä hyöty siitä on harrastelijoille?

Vierailija
288/1265 |
11.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon tietämystä avaruusharrastelijoilla yleensä on galakseista, mustista aukoista, matemaattisista kaavoista, kvanttifysiikka- ja mekaniikasta sekä tähdistä? Onko heillä omia visioita maailmankaikkeuden synnystä ja siitä, mitä sen ulkopuolella on? Uskovatko madonreikiin ja siihen, että Europalla on vedenalaista elämää? Rinnakkaistodellisuuksiin? Uskovatko, että tällä kaikella on luoja?

Miksi te avaruudesta ja sen koostumuksesta kiinnostuneet ja tietävät eivät hakeudu avaruusjärjestöihin, opiskele astronomeiksi tms.?

Keskivertoihmiseen verrattuna aika paljon.

Ja kun tietää jostain aiheesta perusteet, ymmärtää oman tietonsa rajallisuuden, ettei esim. ala kehittelemään omia kosmologisia teorioitaan.

Aika moni on jäsen tähtitieteellisessä yhdistyksessä Ursassa.

Pelkkä Tähdet & Avaruus- lehti on jäsenmaksun arvoinen etu.

Astronomiksi opiskelu sensijaan...

Vaatii samanlaisia matemaattisia lahjoja kuin fyysikoksi opiskelu.

Astronomia myöskäänei ole mitenkään varma työllistäjä.

Osaan matematiikkaa sen verran, etten luule neliöjuurta viljelyskasviksi.

Millainen on keskivertoihminen? Kuinka paljon pitää tietää ja ymmärtää, että voi kutsua itseään keskimääräistä enemmän tietäväksi? Keskimääräinen ihminenhän ei juurikaan näitä asioita edes ajattele muuten kuin ehkä silloin tällöin katsoessaan tähtikirkkaaseen yöhön ja pysähtyessään välillä miettimään olemassaoloaan, tai katsottuaan avaruusaiheisen elokuvan.

Sillä, että tietää perusteet ja ihmisen tähän asti havaitsemat fysiikan lait, ei ole mitään merkitystä siinä vaiheessa kun tutkitaan aika-avaruuden tuntemattomampia käsitteitä, kuten vaikka mustaa aukkoa. Tuo rajallisuudesta puhuminen on hieman hölmöä, sillä jos kukaan ei olisi näitä rajoja koetellut, luulisimme edellen maailmankaikkeuden koostuvan pelkästä Linnunradasta tai Maata ympäröivän maailmanpallo.

Tiedän kyllä Ursan, ja olen harkinnut sinne liittymistä, mutten ole varma kannattaako esimerkiksi matematiikasta kiinnostumattoman alkaa syventyä avaruuteen toden teolla. En tosin tiedä, voisiko matematiikka kiinnostaa minua ja ymmärtäisinkö sitä paremmin nyt kuin mitä kouluaikoina, sillä mielestäni matematiikka on helpommin käsiteltävissä siten, että se yhdistetään avaruuteen ja näin sitä mielestäni pitäisikin opettaa jo peruskoulussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
289/1265 |
11.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläinradan tuntemisesta on etenkin harrastelijatähtitieteilijöille se hyöty, että sen ulkopuolella oleva kirkas kohde ei voi olla planeetta.

Miksi ei, ja mikä hyöty siitä on harrastelijoille?

Ummikko ei useinkaan tiedä missä eläinrata (auringon ja planeettojen rata) kulkee.

Harrastaja tietää ja osaa suunnistaa mm. sen avulla taivaalla.

Ammattilainen ei taivaalle tähyile, esimerkiksi radioteleskoopit eivät havainnoi silmälle näkyviä aallonpituuksia.

Vierailija
290/1265 |
11.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaanko avaruuden kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen poikkeuksellista älykkyyttä, vai voiko sitä ymmärtää vaikkei luonnostaan olisi lahjakas matemaattisissa aineissa?[/quote

Kokonaisvaltainen ymmärrys - oliko sitä Hawkingillakaan?

Kokonaisvaltaisella ymmärryksellä tarkoitin niitä asioita, jotka ovat tähän päivään mennessä tiedossa. Tietysti se on vain murto-osa siitä, mitä kaikki todella on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
291/1265 |
11.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanoudin että keskivertoihminen näkee taivaalla Aurinkon, tähdet, kuun ja sateenkaaren. Lisäksi ihmetystä herättää ajoittain kirkas ”aamu- tai iltatähti”

Vierailija
292/1265 |
11.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläinradan tuntemisesta on etenkin harrastelijatähtitieteilijöille se hyöty, että sen ulkopuolella oleva kirkas kohde ei voi olla planeetta.

Miksi ei, ja mikä hyöty siitä on harrastelijoille?

Ummikko ei useinkaan tiedä missä eläinrata (auringon ja planeettojen rata) kulkee.

Harrastaja tietää ja osaa suunnistaa mm. sen avulla taivaalla.

Ammattilainen ei taivaalle tähyile, esimerkiksi radioteleskoopit eivät havainnoi silmälle näkyviä aallonpituuksia.

Minne se ammattilainen sitten tähyilee, jos ei taivaalle? Stratosfäärin ulkopuolelleko?

Mitä harrastaja hyötyy tästä suunnistamisesta, ja katsooko harrastaja pelkällä paljaalla silmällä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
293/1265 |
11.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

... Sanoisin...

Vierailija
294/1265 |
11.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläinradan tuntemisesta on etenkin harrastelijatähtitieteilijöille se hyöty, että sen ulkopuolella oleva kirkas kohde ei voi olla planeetta.

Miksi ei, ja mikä hyöty siitä on harrastelijoille?

Ummikko ei useinkaan tiedä missä eläinrata (auringon ja planeettojen rata) kulkee.

Harrastaja tietää ja osaa suunnistaa mm. sen avulla taivaalla.

Ammattilainen ei taivaalle tähyile, esimerkiksi radioteleskoopit eivät havainnoi silmälle näkyviä aallonpituuksia.

Minne se ammattilainen sitten tähyilee, jos ei taivaalle? Stratosfäärin ulkopuolelleko?

Mitä harrastaja hyötyy tästä suunnistamisesta, ja katsooko harrastaja pelkällä paljaalla silmällä?

Hyviä kysymyksiä!

Pääset tähtiharrastuksessasi hyvin alkuun kun etsit itse noihin vastaukset vaikkapa Ursan sivuilta ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
295/1265 |
11.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähdistöt tarkoittavat alunperin tähtikuvioita ja nykyään historiallisten tähtikuvioiden ympärille määriteltyjä alueita, joihin taivas on jaettu. Kaikki näkyvät tähdet ovat Linnunradassa. Montako niitä sitten on, niin en muista. Luokkaa 30.

Tähdistöt eivät siis ole mitään alueita avaruudessa vaan Maan taivaan osia.

Tahdet ovat osa naista, joka on kumartuneena maan yli han on siis taivas ja tahdet, siis avaruus. N(u)T. Taivas NuT on syntynyt (a)T(u)M ille ja puolisolleen, jotka puolestaan ovat itse synnyttaneet itsensa. Kuten esimerkiksi aika osana heita.

NuT on myos olemukseltaan maan G(e)B varjo. (Yllattava tieto, sen lisaksi, etta (a)T(u)M:in puoliso on hanen oikea katensa ja myos varjonsa).

Illalla NuT syo auringon ja synnyttaa sen aamulla uudelleen.

Miksi U:t suluissa?

Vierailija
296/1265 |
11.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläinradan tuntemisesta on etenkin harrastelijatähtitieteilijöille se hyöty, että sen ulkopuolella oleva kirkas kohde ei voi olla planeetta.

Miksi ei, ja mikä hyöty siitä on harrastelijoille?

Ummikko ei useinkaan tiedä missä eläinrata (auringon ja planeettojen rata) kulkee.

Harrastaja tietää ja osaa suunnistaa mm. sen avulla taivaalla.

Ammattilainen ei taivaalle tähyile, esimerkiksi radioteleskoopit eivät havainnoi silmälle näkyviä aallonpituuksia.

Minne se ammattilainen sitten tähyilee, jos ei taivaalle? Stratosfäärin ulkopuolelleko?

Mitä harrastaja hyötyy tästä suunnistamisesta, ja katsooko harrastaja pelkällä paljaalla silmällä?

Hyviä kysymyksiä!

Pääset tähtiharrastuksessasi hyvin alkuun kun etsit itse noihin vastaukset vaikkapa Ursan sivuilta ;)

Tarkoitin, että kaikkihan me näennäisesti katsomme taivaalle, mutta mitä taivas siis tässä tapauksessa tarkoittaa? Taivas ilmakehän sisäpuolena ei sisällä mitään, mutta sen läpi näemme avaruuteen. Siksi outoa sanoa, että ammattilainen ei katsoisi taivaalle, jos taivas on avaruus ja aurinko, kuut, tähdet ja planeetat ovat taivaankappaleita.

Vierailija
297/1265 |
11.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähdistöt tarkoittavat alunperin tähtikuvioita ja nykyään historiallisten tähtikuvioiden ympärille määriteltyjä alueita, joihin taivas on jaettu. Kaikki näkyvät tähdet ovat Linnunradassa. Montako niitä sitten on, niin en muista. Luokkaa 30.

Tähdistöt eivät siis ole mitään alueita avaruudessa vaan Maan taivaan osia.

Tahdet ovat osa naista, joka on kumartuneena maan yli han on siis taivas ja tahdet, siis avaruus. N(u)T. Taivas NuT on syntynyt (a)T(u)M ille ja puolisolleen, jotka puolestaan ovat itse synnyttaneet itsensa. Kuten esimerkiksi aika osana heita.

NuT on myos olemukseltaan maan G(e)B varjo. (Yllattava tieto, sen lisaksi, etta (a)T(u)M:in puoliso on hanen oikea katensa ja myos varjonsa).

Illalla NuT syo auringon ja synnyttaa sen aamulla uudelleen.

Miksi U:t suluissa?

Koska alkuperaisissa hieroglyfeissa on vain konsonantit. Todellisissa hieroglyfeissa niita ei siis tosiaankaan ole. En jaksa linkata tahan, mutta niin se on, vaikka esimerkiksi netista voi saada myos muuta kasitysta ja asiasta on ollut jopa kiistaa. Viela nykyaan esimerkiksi Hebrea menee kirjoituksena suunnilleen samoin.....

Vierailija
298/1265 |
11.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähdistöt tarkoittavat alunperin tähtikuvioita ja nykyään historiallisten tähtikuvioiden ympärille määriteltyjä alueita, joihin taivas on jaettu. Kaikki näkyvät tähdet ovat Linnunradassa. Montako niitä sitten on, niin en muista. Luokkaa 30.

Tähdistöt eivät siis ole mitään alueita avaruudessa vaan Maan taivaan osia.

Tahdet ovat osa naista, joka on kumartuneena maan yli han on siis taivas ja tahdet, siis avaruus. N(u)T. Taivas NuT on syntynyt (a)T(u)M ille ja puolisolleen, jotka puolestaan ovat itse synnyttaneet itsensa. Kuten esimerkiksi aika osana heita.

NuT on myos olemukseltaan maan G(e)B varjo. (Yllattava tieto, sen lisaksi, etta (a)T(u)M:in puoliso on hanen oikea katensa ja myos varjonsa).

Illalla NuT syo auringon ja synnyttaa sen aamulla uudelleen.

Miksi U:t suluissa?

Koska kirjoittaja on suoli24:lla omissa ulosteissaan pyörivä rölli jolla on iso pyörä lyönyt tyhjää jo vuosien ajan.

Vierailija
299/1265 |
11.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähdistöt tarkoittavat alunperin tähtikuvioita ja nykyään historiallisten tähtikuvioiden ympärille määriteltyjä alueita, joihin taivas on jaettu. Kaikki näkyvät tähdet ovat Linnunradassa. Montako niitä sitten on, niin en muista. Luokkaa 30.

Tähdistöt eivät siis ole mitään alueita avaruudessa vaan Maan taivaan osia.

Tahdet ovat osa naista, joka on kumartuneena maan yli han on siis taivas ja tahdet, siis avaruus. N(u)T. Taivas NuT on syntynyt (a)T(u)M ille ja puolisolleen, jotka puolestaan ovat itse synnyttaneet itsensa. Kuten esimerkiksi aika osana heita.

NuT on myos olemukseltaan maan G(e)B varjo. (Yllattava tieto, sen lisaksi, etta (a)T(u)M:in puoliso on hanen oikea katensa ja myos varjonsa).

Illalla NuT syo auringon ja synnyttaa sen aamulla uudelleen.

Miksi U:t suluissa?

Koska alkuperaisissa hieroglyfeissa on vain konsonantit. Todellisissa hieroglyfeissa niita ei siis tosiaankaan ole. En jaksa linkata tahan, mutta niin se on, vaikka esimerkiksi netista voi saada myos muuta kasitysta ja asiasta on ollut jopa kiistaa. Viela nykyaan esimerkiksi Hebrea menee kirjoituksena suunnilleen samoin.....

Hepreasta tämän tiesinkin, mutten hieroglyfeistä. Mistä johtuu, että muinaisegyptiläiset eivät vain keksineet yksinkertaisia kirjaimia, vaan kirjaimet olivat kuvina?

Vierailija
300/1265 |
11.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähdistöt tarkoittavat alunperin tähtikuvioita ja nykyään historiallisten tähtikuvioiden ympärille määriteltyjä alueita, joihin taivas on jaettu. Kaikki näkyvät tähdet ovat Linnunradassa. Montako niitä sitten on, niin en muista. Luokkaa 30.

Tähdistöt eivät siis ole mitään alueita avaruudessa vaan Maan taivaan osia.

Tahdet ovat osa naista, joka on kumartuneena maan yli han on siis taivas ja tahdet, siis avaruus. N(u)T. Taivas NuT on syntynyt (a)T(u)M ille ja puolisolleen, jotka puolestaan ovat itse synnyttaneet itsensa. Kuten esimerkiksi aika osana heita.

NuT on myos olemukseltaan maan G(e)B varjo. (Yllattava tieto, sen lisaksi, etta (a)T(u)M:in puoliso on hanen oikea katensa ja myos varjonsa).

Illalla NuT syo auringon ja synnyttaa sen aamulla uudelleen.

Miksi U:t suluissa?

Koska alkuperaisissa hieroglyfeissa on vain konsonantit. Todellisissa hieroglyfeissa niita ei siis tosiaankaan ole. En jaksa linkata tahan, mutta niin se on, vaikka esimerkiksi netista voi saada myos muuta kasitysta ja asiasta on ollut jopa kiistaa. Viela nykyaan esimerkiksi Hebrea menee kirjoituksena suunnilleen samoin.....

Siten esimerkiksi se keltainen linnunpoikanen jonka usein ja popularisoituna nakee u:na ei ole u vaan W

Lehva ei ole i vaan J ja tupla lehva ei ole y vaan konsonantti kuten JJ, tai hivenen kuten englanniksi Yamaha lausutaan Jamaha.......  ja a se eras isompi lintu ei ole a vaan suljetulla nielulla alkava aan tapainen konsonantti. Siis noin sen luen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kahdeksan neljä