Lue keskustelun säännöt.
Avaruustietäjille kysymys
Kommentit (1265)
Uskon vahvasti että täältä ei löydy yhtäkään tähtitieteilijää :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskon vahvasti että täältä ei löydy yhtäkään tähtitieteilijää :D
Kelpaako tähtitieteen harrastaja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon vahvasti että täältä ei löydy yhtäkään tähtitieteilijää :D
Kelpaako tähtitieteen harrastaja?
Tällaisiin knoppikysymyksiin, vaikkakin väärin ja virheellisin perustein ja pohjatiedoin tehtyihin hyvinkin riittää alan harrastaja vastaamaan.
Usein täytyy esittää vastakysymys, mitä tarkoitat kysymykselläsi.
Keskivertoihmisellä menevät usein käsitteet iloisesti sekaisin, vaikka koulujakin olisi käytynä.
Usein ihmiset sekoittavat galaksin, aurinkokunnan ja tähdistön käsitteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyviä ja tyhjentäviä vastauksiahan tuossa heti alussa ap:n kysymykseen tuli.
Kaikki taivaankappaleet, myös silmin näkymättömät, kuuluvat sijaintinsa perusteella johonkin tähdistöön.
Tähdistöillähän on selvät ja kiinteät rajat, jotka ratkaisevat sijoituksen. Oman aurinkokuntamme kappaleet liikkuvat taivaalla, joten ne vain sijaitsevat tilapäisesti jossakin tähdistössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä niminen monivärisesti tuikkiva tähti näkyy iltaisin matalalla etelätäivaalla?
Vierailija kirjoitti:
Minkä niminen monivärisesti tuikkiva tähti näkyy iltaisin matalalla etelätäivaalla?
Se on Sirius.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Astrologia, jossa tähdistöt ovat merkittäviä, ei ole tiedettä. Joten tähtitieteilijät eivät voi vastata aloituksen kysymykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä niminen monivärisesti tuikkiva tähti näkyy iltaisin matalalla etelätäivaalla?
Se on Sirius.
Kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi me harratajat voimme silti vastata. Kyllähän tähdistö auttaa taivaan havainnoinnissa, ainakin aluksi, toki vähänkin edistynyt harrastaja navigoi tähtitaivaalla deglinaation ja rektaskension avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älymys kirjoitti:
Olisi kiva käydä runkkaamassa, tai vaikkapa ihan vaan sylkäisemässä kuun pinnalle. Ehkäpä sinne sitten ajan saatossa alkaisi kehittyä kaltaistani huippuälykästä elämää.
Tuo olisi mielenkiintoista nähdä. Kypärä pois rohkeasti ja siitä vaan sylkäisemään hra "huippuälykäs". :p
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähdistöt tarkoittavat alunperin tähtikuvioita ja nykyään historiallisten tähtikuvioiden ympärille määriteltyjä alueita, joihin taivas on jaettu. Kaikki näkyvät tähdet ovat Linnunradassa. Montako niitä sitten on, niin en muista. Luokkaa 30.
Tähdistöt eivät siis ole mitään alueita avaruudessa vaan Maan taivaan osia.
Osa tähtikuvioden tähdistä on galakseja
Hmm, ainoat paljain silmin nähtävät Linnunradan (eli siis meidän galaksimme) ULKOPUOLISEt kohteet ovat jättiläisgalaksi Andromeda (joka tulee ja pistää meidät poskeensa tossa n. muutaman miljardin vuoden kuluessa) ja eteläisellä pallonpuoliskolla nähtävät Magellanin pilvet (jotka ovat Linnunradan seuralaisina vaeltavia kääpiögalakseja, ja jotka Linnunrata hotkaisee lopulta kitaansa). Galakseja on loputtomasti avaruudessa, mutta me näemme niistä omamme lisäksi paljain silmin vain siis kolme.
Niin että galaksit eivät ole osia tähtikuvioista, sillä tähtikuvio on paljain silmin nähtävä, ihmisen kuvittelemä tähtikuvio, jonka tähdet näennäesti muodostavat ihmiselle näkyvän paikkansa takia. Esimerkiksi yksi tunnetuimmista tähtikuvioista, Orion ja sen Vyö, on jo muutaman sadantuhannen vuoden kuluttua melkoisen eri näköinen, kun tähtien radat muuttuvat.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_galaxies#Naked-eye_galaxies
Tuon mukaan 7 galaksia linnunradan lisäksi on näkyvissä paljain silmin ja kaikki ne ovat osana jotain tähtikuviota eli vastauksena alkuperäiseen kysymykseen: Linnunradassa on 81 tähtikuviota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähdistöt tarkoittavat alunperin tähtikuvioita ja nykyään historiallisten tähtikuvioiden ympärille määriteltyjä alueita, joihin taivas on jaettu. Kaikki näkyvät tähdet ovat Linnunradassa. Montako niitä sitten on, niin en muista. Luokkaa 30.
Tähdistöt eivät siis ole mitään alueita avaruudessa vaan Maan taivaan osia.
Osa tähtikuvioden tähdistä on galakseja
Hmm, ainoat paljain silmin nähtävät Linnunradan (eli siis meidän galaksimme) ULKOPUOLISEt kohteet ovat jättiläisgalaksi Andromeda (joka tulee ja pistää meidät poskeensa tossa n. muutaman miljardin vuoden kuluessa) ja eteläisellä pallonpuoliskolla nähtävät Magellanin pilvet (jotka ovat Linnunradan seuralaisina vaeltavia kääpiögalakseja, ja jotka Linnunrata hotkaisee lopulta kitaansa). Galakseja on loputtomasti avaruudessa, mutta me näemme niistä omamme lisäksi paljain silmin vain siis kolme.
Niin että galaksit eivät ole osia tähtikuvioista, sillä tähtikuvio on paljain silmin nähtävä, ihmisen kuvittelemä tähtikuvio, jonka tähdet näennäesti muodostavat ihmiselle näkyvän paikkansa takia. Esimerkiksi yksi tunnetuimmista tähtikuvioista, Orion ja sen Vyö, on jo muutaman sadantuhannen vuoden kuluttua melkoisen eri näköinen, kun tähtien radat muuttuvat.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_galaxies#Naked-eye_galaxies
Tuon mukaan 7 galaksia linnunradan lisäksi on näkyvissä paljain silmin ja kaikki ne ovat osana jotain tähtikuviota eli vastauksena alkuperäiseen kysymykseen: Linnunradassa on 81 tähtikuviota.
Ei galaxien mukaan- tai poislaskeminen muuta tähdistöjen määrää.
Tähtikuvio on eri asia kuin tähdistö. Alkuperäisessä kysymyksessä kysyttiin tähdistöjen lukumäärää joka onkin jo moneen kertaan kerrottu.
Tähtikuvio on esim "Otava" joka on eri asia kuin tähdistö Iso Karhu (Ursa Major) johon Otava kuuluu.
Ison Karhun tähdistöön kuluu myös kolme galaksia, M81, M82 sekä M101.
Kuinka paljon tietämystä avaruusharrastelijoilla yleensä on galakseista, mustista aukoista, matemaattisista kaavoista, kvanttifysiikka- ja mekaniikasta sekä tähdistä? Onko heillä omia visioita maailmankaikkeuden synnystä ja siitä, mitä sen ulkopuolella on? Uskovatko madonreikiin ja siihen, että Europalla on vedenalaista elämää? Rinnakkaistodellisuuksiin? Uskovatko, että tällä kaikella on luoja?
Miksi te avaruudesta ja sen koostumuksesta kiinnostuneet ja tietävät eivät hakeudu avaruusjärjestöihin, opiskele astronomeiksi tms.?
Tarvitaanko avaruuden kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen poikkeuksellista älykkyyttä, vai voiko sitä ymmärtää vaikkei luonnostaan olisi lahjakas matemaattisissa aineissa?
Sillä olisi siellä aivan yhtä vähän mahdollisuuksia tuottaa elämää kuin täällä maapallonkin olosuhteissa.
Ja hyvä niin.